Itseasiassa mulla on paljonkin stressiä,mies aina poissa ja menoillaan ,kun kotona käskee vain olla hiljaa jne...sitten kun aina on yksin täällä lapsen kanssa,reipas vuosi ikää eikä nuku kuin yhdet lyhyet päiväunet ja kokoajan jossakin päällänsä..sitten tämä raskaus kun pelottaa synnytys+tai oikeammin se et jos jotain yllättävää tässä käy olen kokoajan yksin mitä sitten teen,miestä en saa työaikaan kiinni(muille kyllä vastailee) enkä yleensä silloinkaan kun vapaalla ja muualla..sitten se että olen kodinhoidontuella,miehellä on hyvä palkka eikä huolta olisi mutta hän aina jauhaa kuinka hän maksaa kaiken ja minä vain olen täällä kotona,sitten itse saan stressata kuinka saan noi mun rahat riittämään..itse en koskaan pääse minnekkään ilman lasta-muutenkaan minnekkään,mies aina menoillaan..tuntuu että sisällä on todella suuri ahdistuksen klöntti,välillä olen meinannut miehelle purkaa pahaaoloa ja alkanut itkeä yms.mutta mies käskee mennä pois silmistä.hänellä kuulemma niin stressaavaa,nytkin sillon kohta tunti sitten kun peräti soitti alkoi jauhaa vaan et nyt sitten aletaan valittamaan jne.kun itkin että olen kokopäivän taas ollut yksin ja mua ahdistaa eikä siitä ole mitään kuulunut..kaikenlisäks valehteli,muka oli vasta kaksi kaljaa juonut,puhe sammalsi ja meni sanat sekasin,sillä ryyppäämään tottuneena se ei kahdesta kaljasta menis tollaseks,edes minä en menisi vaikken ole vuosiin juonut..