muita n. -33kg tiputukseen Vol. 2!!!!

Pikaisesti tulin täällä käymään ja mitä mitä mitä, Arcatha haluaa pois ja kipinöitä lentää sanailun muodossa :eek: .

Täten julistan uuden säännön, ei saa tapella! :D Jätetään sanailut sikseen ja jatketaan kuten Anu sanoi, samalla tavalla kun ennenkin :) . Se siitä, enää ei palata aiheeseen.

Vai vauvakuumetta, sorry vaan kaverit, se on täällä niin ankaraa, että ei pääse unohtumaan. Mieskin kyselee päivittäin onko lämmöt noussu, särkeekö tissejä :eek: . Meillähän se meni niinpäin, että mies suostutteli mut kakkosen hankintaan, kun tietää mun synnytyspelkoni yms. Pitkään saikin suostutella, meniköhän pari kuukautta pelkästään siihen, että suostuin jättään sen migreenin estolääkkeen pois.

Jep jep, taidan lähteä töistä. Siis mä lähden neurologille keskustelemaan mun migreenistä. Josko sais vähän vahvempaa lääkettä. Se estolääkkeen lopetus sai noi kohtaukset taas niin järkyttävän piinallisiksi, että mun rakas Zomig ei tehoa niin hyvin.

Tämä lähtee mutta palaa kyllä lörpöttelemään itse asiasta, eli painosta (ei suju, ei....) :wave:

-Iines-
 
Iines79 juu, ei suju ei.. Enkä kyllä pahemmin edes yritä.. :headwall: Nyt ei vois yhtään vähempää kiinnostaa koko läski-souvi! Paino on taas niissä maagisissa 86 +/- 200g lukemissa, se yhden aamun 85.2 tais olla unta..
Kun otat tota migreenilääkettä jääkö sun kohtaus siihen yhteen vai joudutko popsimaan useampana päivänä? Mä oon miettinyt pääni puhki haenko Zomigit apteekista vai jatkanko tällä Panacod-linjalla ja syön niitä sen viikon enempi tai vähempi.. Muistelisin että aikaisemmin mulla olis Zomigillakin kestänyt ainakin 3 päivää.. Siitä on niin kauan kun viimeks söin niitä että vanha ei tahdo oikein muistaa :LOL: Eikä mulla nyt ole tullut niitä kohtauksia että yrjöisin koko päivän pimeässä vessassa, tosin kun alkaa särkeä migreenimäisesti nappaan samantien kunnon tabut ja primperanit päälle. Tässä kohtaa mutsi pitäis varmasti saarnan lääkkeiden turhasta syömisestä :LOL: Pelkästä jännittämisestä saanko migreenin vai en, saan sen..

Menkat ei ole alkaneet vieläkään.. Olis pitänyt luomusti alkaa jo 4. päivä.. Voitteko kuvitella kun on se menkka-ketutus kestona useamman viikon / kuukauden, kyllä pikkusen ahistaa.. Sekä minua että ukkoa.. Tänään kaivoin kaapista jotkut ikivanhat ja pölyiset Terolutit ja puhaltelin enimmät koirankarvat niistä..Onneks oli jostain kierrosta jäänyt, että pääsin aloittamaan jo tänään. Kohta helpottaa kuupassa :D Huomenna täytyy ostaa rekkakuormallinen greippimehua ja tilata kunnon satsi r.testejä mammalta.. Pitää päästä hoitelemaan tätä kuumetta :whistle:
Mulla on selvä suunnitelma synnytyksestä.. Aika hyvin kun ei ole menkkoja ja raskaanakaan en vielä ole :LOL: Pitää olla katsos tulevaisuus selvillä niin voi sitten vaan elää sen mukaan.. En aijo synnyttää perinteisesti alakautta!! Se kipu ei pelota yhtään, mutta se että se kestää ja kestää eikä mitään tapahdu. Muistan vieläkin ne kätilöiden ja lääkärin katseiden vaihdot tuolla mun alakerrassa. Miettivät vieläkö kiskotaan imukupilla vai joko lähdetään kiireesti leikkuriin.. Ja aina vaan yritetään vielä kerran.. Pelkään sitä että homma ei etene edes tipalla kunnolla ja ne odottavat ja yrittävät liian kauan. Siinä olis sitten yks kehitysvammainen lisää ja ihan vaan liiasta odottelusta. Mut leikataan vaikka siinäkin on ne riskinsä, paranee huomattavasti hitaammin jne. Mutta voivatpa tehdä samalla sen sterilisaation. Ja tämä suunnitelma pitää.. :kieh:

Nyt kahvinkeittoon ja ansaitulle hiljaiselle hetkelle..

Mukavaa päivää kaikille ja antakaahan kuulua itsestänne ettei tarvitse yksinään turista..vaikka multa sekin kyllä onnistuu ;)


-Anu-
 
jennan äiti: täällä asia painettu villaisella,mäkin olisin voinu olla ottamatta itseeni päivän selvästä asiasta :flower:

arcatha: älä tosiaan luovuta noin hyvän alun jälkeen!! anna mielummin itsellesi lupa hieman lipsua enemmin kuin että poistuisit kokonaan joukostamme!

täällä tosiaan aika monella näyttää olevan vauvakuumetta :) meillä tuo poika on reilu vuoden ikäinen ja ei ole vielä tullut pahasti kuumetta toiseen.. välillä käy mielessä että onpas se aika mennyt nopeaan ja olisihan se kiva saada danskulle pikkusisko tai veli.. mutta aloitin kuitenkin juuri pillerit.. tulin siihen tulokseen että haluan nyt viedä tämän laihdutuksen kunnialla loppuun ja toisekseen en tunne olevani täysin valmis toiseen lapseen tässä vaiheessa.. ukko onneksi ymmärsi kantani eikä alkanut inttämään vastaan vaikka tiedän kyl että hän olisi ollut jo valmis toiseen..

mä olen nytkin lapsen kanssa pääosin koko ajan (töitä lukuunottamatta) ja välillä uuvuttaa älyttömästi kun tuntuu ettei ole sitä omaa aikaa ollenkaan niin miten sitten jaksaisin kahden kanssa.. tuskin mitenkään.. ukko on joka päivä töissä noin 13 tuntia että sitä ei juuri kotona näy.. mutta pakko sanoa että sitten kun se kuume tulee täysillä niin pillerit saa lentää vaikka seinään ja pikkuinen tulla jos on tullakseen =) kyllä lapset on silti aivan ykkösjuttu vaikka kuinka olis välillä rankkaakin!

mullakin on nyt ollut tuon laihdutuksen kanssa hieman matalapainetta ilmassa.. välillä tuntuu että onko mulla menossa koko touhu hieman yli kun koko ajan meinaa olla kauhea stressi asiasta.. heti otan itseeni jos en pääse liikkeelle tai jaksa jumpata.. ukko aina muistuttaakin että turhasta revit huolia kun paino on kuitenkin pudonnut koko ajan.. nää läskit on mulle vaan niin arka juttu että haluan jo vihdoinkin olla taas hoikka.. mutta en aio kyllä luovuttaa vaikka mikä olis.. pakko vaan jaksaa uskoa että se päivä vielä joskus koittaa että tuo neljäkymmentä kiloa ihraa on pois ja pysyvästi =)

mut nyt olis poistuttava taasen ja mentävä laittaan poika päiväunille.. heipat ja muistakaa että läski ei ole ikuista vai miten se nyt menikään :hug:

kyllä me jokainen vielä onnistutaan!!

-Laura-
 
Laura82 :hug: Hyvä,ja kiva näin. Jotenki on vaikee muotoilla välillä omia mielipiteitään ja muuta.

Laihari on taas jatkunut,ilman kalorilaskuria mutta katon kuitenkin mitä syön. Eilen ostin taas porkkanoita ku oikeen suututti mun jatkuva naposteluntarve :kieh: Nyt kun paino oli taas 75 puolella niin on parempi mielikin.

Juu,ei luovuteta vaikka ajatus täälläkin joskus vilahtaa. Satuitteko katsoo eilisen 4D:n? Aivan järkyttävää. Enkä käsitä että ihminen voi syödä ittensä hengiltä...

Mutta nyt oma ruokatauko odottaa,sitten lähdetää hoitolapsen kanssa hääpuku-liikkeeseen =)
Tsemppiä!!!
 
Huhhuh... hommia riittää. Mä oon ihan että mitä hittoa, keskellä kesää niin jumalaton kiire, että tuskanhikeä lyö pintaan. No, unohtuupa päivän ajaksi tuo"oonko raskaana, enkö oo raskaana" ;) .

anuaanua: Mulla ei jää yhteen nappiin sen Zomigin kanssa. Yleensä joudun ottaan seuraavana päivänä toisen. Ellen sitten ole ottanut kunnon laakia, eli Zomig + 2 x Voltaren. Ja minä fiksuna tyttönä otin selvää, että Voltaren vaikuttaa fertiliteettiin (kuten neurologini niin hienosti ilmaisi :D ), joten niitä en suostu ottamaan. Sen sijaan sain ohjeen, että Zomig + 2 x Panadol olis mun aineet. Sain myös reseptit Zomig nenäsumutteeseen, Imigran nappiin ja Imigran nenäsumutteeseen, josko noilla pärjäis. Estoon sain kanssa reseptin, siis sellaiseen joka ei olis ihan niin vaarallinen jos raskautuu. Mutta siinä oli niin inhottavat sivuoireet, että taitaa jäädä ostamatta.

Ja mitä synnyttämiseen tulee, niin minä pelkään sitä ihan tosissaan :ashamed: . Yksi alatiesynnytys takana, sekin mun mielestä huonosti hoidettu synnärin puolelta (puhdas virhe tehtynä ), joten pelkopolille saavat mut laittaa, jos/kun raskaana joskus olen :kieh: . Mulle kun törkätiin epiduraali mutta ei oksitosiinia, niin ponnistelin sen tunnin ilman kunnon suppareita. Avuksi ei otettu imukuppia vaan pusersin ja pusersin sen mukulan ulos happivajeesta huolimatta. Siinähän se oli sininen ja vetelä ja veivät sen kiireellä pois :'( happikaappiin. Mulla vielä kuvattiin lantio loppuraskaudessa ja jotkut mitat oli ihan raja-arvoilla + joustamaton häntäluu (kun oon sen ilmeisesti kakarana loukannut) ja siitä huolimatta jouduin sen nelikiloisen isopäisen muksun puristamaan ulos. Ei tuu tapahtuun toista kertaa :headwall: !!!

Ai niin laihdutus. Jaa mikä :saint: ?? Niin joo se, että pitäis elää terveellisesti. Joo'o :whistle: ... Änkytys sikseen ja tunnustus. En laske pisteitä, en liiku kun sen mitä on pakko, kun ei ehdi muuta. Sen verran katson mitä syön, että karkkia ja sipsejä en syö. Töissä syön mahdollisimman terveesti ja vähäkalorisia. Mut muuten on saanut repsahtaa. Huomenna menen kaikesta huolimatta vaa'alle. Sen tulos on täys mysteeri mulle, sillä en ole punninnut itseäni varmaan pariin viikkoon :whistle: .

Jaahas, pakko jatkaa hommia. Ja niitä riittää. Päivän jatkoja! :wave:

-Iines-
 
joo, yritän muistaa käydä vaakalla vaikka tiedän että tuloksen nähtyäni voin vetäistä lipun puolitankoon ja syyttää siitä vaan itseäni..Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis..tai jotain sinnepäin.. :LOL:
Yks mikä tähän jumitukseen voi olla myös osasyynä on se että en kertakaikkiaan juo tarpeeksi. En vaan pysty, nielemään vettä jostain syystä.. laitti-mehut ehkä menis, mutta kun en anna mehua penskoille joutuisin käymään salaa pullolla :D Ehkä laitan tuohon vesikannuun valmiiks ja juon senkin huoneenlämpöisenä ja valehtelen että on vettä.. Isoin kyllä tajuais vartissa :LOL:

Täytyykin siirtää heti sirdaludit va voltarenet pois mun lääkkeistä että en heikkona hetkenä napsi niitä!Hyvä kun tuli puheeks..

Nyt junnulle ruokaa, niin ääni muuttuu iloisemmaksi..

-Anu-
 
Mandi.................96,5kg/169 cm........94,4kg/-0,3kg.............70kg

Mun viime viikon pudotetusta painosta oli jäänyt numero pois. Piti käydä metsästämässä tuolta sivulta 13 että mikä paino on ollut taannoin.

Tällä viikolla olen liikkunut paljon. Maanantaina kävin uimassa. Tiistaina ja keskiviikkona pöyräilin kuntopyörällä oikein kunnon hikilenkit. Tänään on taas vuorossa uintia. Tyytyväinen olen, varsinkin kun painokin on taas kääntynyt laskuun. Aika pieniä nuo pudotukset ovat mutta suunta on sentään alaspäin!

Miehen kanssa puhuttiin että jos lopettaisin imetyksen kun hän jää lomalle. Ei niin haittaisi jos tyttö huutelee yöllä rinnan perään. Minua kyllä jännittää miten vieroitus sujuu! Miten pystyn olemaan lujana kun toinen itkee. Jotenkin minulla on sellainen tunne että tyttö ei ihan vähällä anna periksi. Toisaalta turha murehtia etukäteen näitä liian paljon!

Hyvää juhannusta kaikille!
 
Tilsu..................93,1kg/172cm.........90.6kg/-0,3kg.........65kg

Täällä mennään myöskin pienillä pudotuksilla. Olen silti ihan tyytyväinen, kun ei ollut noussutkaan. Viime viikollahan tuli +0,2kg joten pudotusta kahdessa viikossa oli kuninkaalliset -100g... Kun vaan pääsis nyt uudelle kymmenluvulle. Vielä ei oo kertaakaan näkynyt vaa'assa 8:lla alkavaa vaan aina heittelee reilusti 90 puolella noin kilolla.

Onko muilla ollut sellaista, että paino pysyy suunnilleen samassa noin 4viikkoa, vaikka on pysynyt hyvin ruodussa. Tuntuu että syömiset on ollut oikein hyvin hanskassa ja oon liikkunutkin päivittäin. Yleensä olen tällaisella syömisellä pudottanut hyvinkin painoa ja nyt tuntuu ettei irtoa millään. Voisko syynä olla se että imetän ja synnytyksestä on vasta 2,5kk. Jos elimistö ei vielä oikein tajua, että niitä rasvojakin saa kuluttaa? En mä tiedä :/
 
Hmm...pitikö rivi laittaa tänne vai jonnekin mulle sivulle? Tässä kuitenkin on kun osa muistakin laittoi:
Jennan äiti.......86kg/153........75.7kg/+100g........60-70kg
Oon yrittäny laittaa itteni ruotuun nyt viikon aikana. Suurinpiirtein onnistunutkin mutta pari karkkia ja kahvin kanssa jotain on tullut syötyä, sekä samaa ruokaa muun perheen kanssa. Ihan ok että vaan 100g enemmän kun 2viikkoa sitten,koska viime viikollahan kävi tosi reilusti yli 76 noi kilot.

Tilsu musta tollanen pudotus on ihan hyvä ja sopiva,etenkin kun vielä imetät. Haluatko jatkaa vielä vai saako imetys loppua? Pointti oli se että maitohan voi loppuakin jos rajusti laihdut... Ja kysyit painon jumituksesta. Kyllä mulla oli jossain vaiheessa montakin viikkoa samassa,ja se on aika tavallista jossakin kohtaa. Elimistö kait lepäilee. Silloin ei pidä luovuttaa kuitekaan,vaan yrittää vaikka pitää painon samassa ;)

Juhannus kuitenkin tulee,joten sallikaa itellenne herkkuja...tai siis eihän ole pakko jos löytää kevyitä vaihtoehtoja tai pystyy katsoa vierestä kun muut grillaa :p Itse en kato vierestä,minähän maksoinki osan ruuista :LOL:

Hyvää juhannusta!
 
Hellurei!

Olipa tänne tullut paljon tekstiä mun loman aikana... Eilen kotiuduttiin ja kyllä vaan oli ihana päästä illalla omaan sänkyyn...

Nyt kun reissut on tehty niin on aika panostaa tähän laihdutukseen! Vaaka näytti tänään 77 tasan että plussaa on tullut mutta ei niin paljon kuin voisi kuvitella kun kuitenkin syöminen on ollut todella epäterveellistä. On mennyt noita huvipuistoherkkuja ja tuhannet pullakahvit sukulaisten luona...

Ajattelin että menköön tämä jussin seutu tässä totutellessa tavalliseen eloon ja maanantaina alkaa sitten totinen touhu... On sitten hetki aikaa saada vähän painoa pois ennen virallista rivin ilmoitusta...
 
moikka kaikille ja hyvää juhannusta!
minusta ei ole kuulunut vähään aikaan mitään, kiirettä ollut pihahommien kanssa.
Paino vissiin samoissa lukemissa kuin ennenkin, en ole punninnut. Oliko punnitsemispäivä teillä torstai? ilmoittelen sitten - mikäli muistan :(
Mutta saanhan olla vielä joukossanne ja kirjoitella, ja yrittää saada sitä tsemppiä mitä painonpudotukseen tarvitaan???
alkas uintikelit niin pääsis vesijuoksemaan, siitä tykkään mut en ole ennen juossut järvessä, minkälaista se on siellä onko teillä kokemusta?
 
Katari Joo, torstaisin ilmoitetaan painot ja perjantaina Iines päivittää ensimmäisen sivun listaa..Nimiä puuttuu joukosta, mutta johtunee vaan siitä että eivät ole sillä viikolla ilmoittaneet painoaan. Eli mukana olet, vaikka nimeä ei näy :D

Iines Menin sitten tilaamaan mammalta testejä.. Ja otinpa oikein molempia laatuja.. sekä ärrää että Oota :) Oli tilanne mikä tahansa aloitan aamuni kahvin sijasta pissimällä tikkuun :LOL:

Laihista Mikä se on?? Mun ruokavalioon kuuluvat tällä hetkellä taas kaikki herkut :headwall: Tosin pienissä määrissä ja kohtuudella.. Etten suorastaan sanois että järjellä syötynä. Paino on samoissa lukemissa kuin ennenkin ja heittelee 86:n molemmin puolin. Jos on välissä päivä että en syö kunnon ruokaa voi vaaka näyttää ihan pikkuisen vähemmän, mutta taas kun on mahassa riisiä tai perunaa niin samat lukemat pompsahtavat esiin..

Kävin eilen katsomassa mummia 88v. on sairaalassa sydärin ja pahentuneen Alzheimerin takia.. Siinä sängynlaidalla nuokkuessaan sanoi ihan pokkana että " Että en olisi kyllä uskonut että Anu miestä itselleen saa, olin ihan varma että jää vihaiseksi vanhaksipiiaksi" Kaikki vieraat repes ihan täysiä ja mummista siinä ei ollut mitään hauskaa :LOL: Totuus taitaa kuulua myös yli 80v:n suusta eikä vaan lapsilta.. Ei nimittäin ollut kovin kaukana tuo vanhapiikuus :D Samainen ihana mummi tuumas kun ukon sain( onneks joku mutkin korjas pois :kieh: ) että nyt sullakin on elämälle tarkoitus.. Silloin kyllä pikkusen haukoin henkeä :LOL:

Mukavaa sunnuntaita.. vois olla kiva grillaus-ilma :D

-Anu-
 
hitto,olen ollut jo yli viikon kamalassa köhässä,ja nyt oli pakko tulla töihin,kun ei ole kuumetta,enkä mä yksinkertaisesti kehtaa olla enempää pois,kun töitä on kamalasti :(
Onneks noi työkaverit on tosi ymmärtäväisiä ja vastaavat mun puolesta puhelimeen,ja mä teen heidän kirjallisensa :snotty:

Ääni lähti ja kurkunpääntulehdus ja kuumetta ja vaikka mitä. siinä se juhannuskin meni,vaikka sitten perjantaina ajeltiin kummitädin mökille saunomaan ja lapset pääsivät uimaan.
Aika salaattipitoisesti olen syönyt,mutta se pirun vaaka! :eek:
Näytti jo 90,5.mutta tänä aamuna repäs 97,8!!!!!!!! EN tuota kyllä suostu uskomaan -en!!!

Täällä näyttänyt olevan riitaa..Arcatha Et kyllä lopeta,et takuulla!!!!!! Pysy vaan porukassa mukana!!!

Jatketaan samaan malliin,että jokainen kirjoittaa kuten ennenkin,ettei suotta ala sensuroimaan kirjoituksiaan. Se on musta ollut iso plussa tässä porukassa,että ollaan voitu kaikesta keskustella ja olla eri mieltäkin. Harmi jos siitä luovutaan.



 
Moikka!!

Mulle iski sitten armoton lomalta paluu-kuume... Ihmettelin perjantaina kun olo on niin voimaton, mutta ei se sitten niin ihme ollutkaan kun kuumetta oli 38,5 ja tossa samoissa se on pyörinyt siitä asti.

Jos jotain hyvää haetaan niin ainakaan ei ole tullut syötyä ja loma kilot saa kyytiä... Paino oli tänään 76kg tasan. Kattelin just tota pinoa taaksepäin ja huomasin että aika hurjan kauan olen näissä samoissa kiloissa pyörinyt, että nyt pitäisi kyllä saada aikaan kunnon pudotus... Ja paino alle 75 kilon...
 
Sateista huomenta,

inhottaa kun ilma on harmaa..menee mielikin tylsäksi. Nyt just ei huvita tehdä töitä
joten ajattelin ilahduttaa teitä löpinöilläni :)

Tänään ajattelin käydä h&m:ssä katsomassa,olisiko tyttösille jotain kivaa kesävaatetta
tarjouksessa ;). Voi olla että jotain pientä tarttuu itsellekin..

Kauhea pulma mitä oikein ostaisi päiväkodin tädeille..En mä kuitenkaan voi ostaa kaikkien tyttöjen
kaikille hoitajille jotain,se tulee maksamaan niin paljon,vaikka ei ostaisi kalliitakaan juttuja.
Jonkun äiti oli ostanut kaikille kolmelle hoitajalle mariskoolit! Haluisin mäkin,mutta en todellakaan
pysty. Kai sitä jotain pientä vietävää keksii..Haluisin kuitenkin muistaa,varsinkin eskarin tätejä,mutta,mutta..aina tää talous tulee vastaan. :headwall:

Ensi viikolla alkaa sitten lapsilla loma,ovat isän kanssa ensin kaksi viikkoa,sitten koko perheen voimin kaksi viikkoa,
sitten ovat taas isän kanssa viikon. sitten pienet menevät elokuun alusta hoitoon ja isä jatkaa lomaa vielä koulun aloittavan kanssa viikon :)
Onneksi miehellä on joustoja että voi pitää noinkin kauan lomaa :D. Hitto,miten sitä ensi vuonna sitten tekee,kun koulusta on lomaa?!?! Mä haluan kuitenkin että on lomaa myös koko perheen voimin. No,sitä ehtii vielä hetken pähkiä.

Nyt pitäs kai alkaa tehdä töitä...
:whistle:
 
ellapuu Päiväkodin lahjuksista.. Jos saan näin 20 vuoden kokemuksella sanoa että pliis..älä vie ainakaan servettejä ja kynttilöitä :D Kaikki muistamiset toki lämmittää aina sydäntä ja edelleen muistan minkä servettipaketin keneltäkin sain mutta... En ole tainnut näiden työvuosien aikana ostaa ainuttakaan servettipakettia, korkeintaan penskojen juhliin jonkun lapsi-kuvioisen. Mulla on servettejä aivan tajuttomasti.. Systerin muksu katsoi sitä hyllyä ja tuumas että " Ai, säkin keräät noita. Niin mummukin.." Ja mutsihan on myös töissä päiväkodissa :LOL: On tullut muumi-mukia ja Aarikkaa ym. Kamalan kallista, mutta onko kamalan epäkiitollista myöntää että joku oikeasti henkilökohtainen juttu kolahtaa kyllä 1000 kertaa kovemmin.
Esimerkiks meillä oli nukkarissa koira-verhot.. Mun omahoidettava, aivan syötävän ihana mussukka, väitti vähintään 2x päivässä että kuvissa on lehmiä.. Tätä äidin kanssa naureskeltiin ja puhuttiin että penska tekee varmasti piruuttaan ton, kun saa meidät selittämään tarinan aina uudelleen ja uudelleen.. Keväällä sain ison halauksen sekä äidiltä että pojalta ja itse askarrellun kortin jossa oli pojan kuva sekä tietysti lehmä :LOL:
Paljon vanhemmat tuo myös ihan keksejä aikuisten kahvipöytään, ei sen tarvitse olla mitään kallista.. Sellainen pikku pilke silmäkulmassa ja joku kortti/käsirasva/nätti purkillinen hilloa jne. Ja musta on ihan yhtä kiva saada koko tiimin kanssa yhteinen juttu kuin ihan ikioma. Kyllä sen aistii onko kiitokset ja loma-toivotukset sydämestä vai käydäänkö äkkiä hakemassa se Mariskooli ja ollaan ostettu pikkusen "parempi" lahja kuin naapurin eukolla..
Mulla on edelleen säästössä lasten kortteja.. Yhdessäkin kortissa on veljesten kuva, johon äiti on päälle piirtänyt toiselle enkelin sädekehän ja toiselle pirunsarvet.. Ja tietysti just päinvastoin kuin poikien luonne oli :kieh:
Tulikohan nyt pointti selväksi, vaikka selittäjä onkin hyvin hyvin sekava.. =) Niin ja jos saa vielä esittää oman mielipiiteen asiasta ja toivoa..älä unohda laittareita..Ne on oikeasti just niitä jotka saavat arjen pyörimään sutjakkaasti :hug: Eivät ehkä ole saaneet koulutusta lastenhoidon suunnalta, mutta yleensä ovat kultaakin kalliimpia ja aivan tihkuvat tieto-taitoa.
Ja jos oikeasti kärjistetään tätä juttua niin sinähän olet maksava asiakas.. Ja maksat palveluksta. Ei sitä lahjota kaupankassoja tai terveyskeskuslääkäreitäkään sen kummemmin. Sanotaan vaan kaunis kiitos ;)

Laihista ei ole.. Nyt keskitytään ovuloimaan :LOL: Päätelkää siitä loput.. Näin vapaasti suomennettuna syöpöttää ja vauvakuume vaivaa..Kyttään postia ihan neuroottisena, tänään pitäis tulla ovistikut :D Tästä hommasta on nyt leikki ja hauskuus kaukana. Käyn taistoon kunnon asein :D

-Anu-
 
Heippa! Juhannus meni ja viikon verran olis säännöllistä arkea enää. Mulla töitä vielä maanantaina,miehellä loppuu perjantaina...joten ilmojen olis syytä tuosta parantua :kieh: Täällä sataa ajoittain oikein kunnolla. En kyllä ole tuosta oman lomani alkamisesta ihan varma,kun anoppi järkkäilee mua nyt la palvelutaloo sijaiseksi,ja kestäisi torstaihin, tulisi sitten 11 päivän työputki :whistle: Mutta paaaaljon lisärahaa :p Kesällähän en saa 2kk rahaa mistään kun työpaikka vaihtuu.

Laihdutus. En nyt varsinaisesti niin urakalla laihduta,lähinnä tasapainottelen. Ihan kivasti pysynytkin 75-76kiloissa. Töissä syön (huom enää 5pv) edelleen Nutrilettin, mutta kotona olen lipsunu tavalliseen ruokaan. Rataslenkkejä kävellään ku huvittaa,mutta näillä ilmoilla ei huvita kyllä mikään!

Mä mietin kanssa että mitä veisin vai vienkö mitään tytön pph:lle,kun on vaan 5vk pois. Ajattelin vaan jotain pientä kesäistä lahjaa... Ja sitten haluisin viedä jotain leivonnaista tällä viikolla,kun neiti täyttää kohta 2v mut ei ole silloin hoidossa. Tiedän kyl etten ehdi leipoa iltasin...kaikkea mä aina suunnittelen ja haluisin ilahduttaa kaikkia,mutta energia ja aika ei kuitekaan riitä :D

Mua vaivaa aina toisinaan meidän vauvasuunnitelmat,siis silloin ku on miehen kanssa sukset ristissä. Nytkin liikun tytön kanssa kaksin kylissä yms.,niin miten kestän kahen kanssa... Mielellään on lapsensa kanssa,mutta ovat vaan kotona sisällä aamusta iltaan,ja tytöllä energiaa niin ettei mitään. Ja sitten meillä ramppaa miehen veli muijansa kanssa lähes päivittäin kahvilla,ovat työttömiä ja toimeettomia kaiket päivät :kieh: Joskus kyllä kiehuu ku menen töistä kotiin ni siellä istuvat...vaikka tää likkakaveri leikkii paljon Jennan kans mut silti.
Tulipas tarina. Ei edes ketuta nytten mutta sormet vaan kirjotti :D
Anyway,luultavimmin syön enää heinäkuun ajan pillereitä,ja salaa toivon että menis vaikka 2-3kk ennen tärppiä. Olis noloa kertoa uudessa työpaikassa heti elo-syyskuussa että sori,olen raskaana.

Tsemppiä Anulle tulevaan! Sulla sitten vauvakuume sai vallan ;) Nostan hattua sun kaltaisille ihmisille,joita ei elämän vastoinkäymiset pysäytä. Erityislapsi ja pikkuinen jo olikin,eikös niin ollut...? Mua säälittää niin kovasti tämän hoitolapsen vanhemmat,kun eivät taida uskaltaa toista tehdä ihan hetkeen.

Päivänjatkot kaikille,jatkan surffailua...
 
Mulla taitaa tupruttaa jo ihan korvista!!!!! On kyllä ollut sellainen päivä tuon yhden kaverin kanssa että huh huh, taitais olla viisainta hommata sekä kierukka että ehkäisypillerit ja vielä vaikka harkita selibaattia varmuuden vuoks |O Sanoi mitä tahansa niin joo.. Tajusitko? Joo ja mikään ei kuitenkaan mennyt perille |O Päivän saldo on tähän asti 2xleffa, 2 tuntia saippuakuplien puhallusta pihalla ja samanverran kylvyssä. Nyt tuntuis että kaverilla napsahti joku osanen paikoilleen kun kuuntelee ja asiat menee ihan perille asti, leikkikin taas maistuu.. Kyllä kysyi kärsivällisyyttä aamupäivällä.. Onneks näitä päiviä ei ole usein ja hommat toimii kyllä ihan kiitettävästi. Meillä ehkä ottaa siks niin koville kun vastakkain on kaks itsepäistä puupäätä. Voin vaan kuvitella kun tuo on 15 ja pahimmassa murkkuiässä kun taistelen sen kanssa. Nään jo sieluni silmin itseni 158cm ja pyöreä kuin pallo ja vastassa laiha hujoppi joka vaan jankuttaa joota ja eikää |O Mutta kun luonto ei anna periks passata ja palvella vaan vaadin viimeiseen asti omatoimisuutta jos kerran osaa. Helpollahan sitä pääsis jos pukis ton melkein 9v vaan siks kun on vähän erilainen. Karhunpalvelus... Tässä on se hyvä puoli että asuu äitinsä kanssa suuremmaks osaks niin saan välillä hengittää ihan vapaasti :D Nyt pitää valita joka sana tosi tarkkaan että ei romuta jo opittuja juttuja ja sekoita toisen päätä. Nostan kyllä hattua pojan äidille että jaksaa pyörittää arkea niinkin täyspäisenä :LOL: On vaan iltasella niin paska-fiilis kun miettii että taas pimahdin vaikka toinen ei oikeasti tajunnut. Vaikka kuinka yritti kääntää ja vääntää että hoksais niin ei.. Ei ole mikään puolustus, mutta kaikki kyllä tietää nää mun lyhyet hermot.. Sitten olet itse ihan morkkiksessa ja tuo poika on kuin aurinko ja enkeli, ei muistele pahalla..Pistää sydämeen entistä enemmän. Meillä käydään näitä suuttumis ja hermotmenee-keskusteluja useamman kerran päivässä, kun mun täytyy päästä puhumaan ja selvittämään että tajuaako yhteyttä pimahtamisella ja "velttoilulla/pöllöilyllä" Etten huuda lämpimikseni.

Mulla on sellanen asenne tähän elämään että "minähän pärjään" Teen ja suostun just niihin juttuihin joista voin olla varma että selviin myös ominvoimin. Enkä nyt tarkoita että olisin lemppaamassa tuota siippaa :LOL: Elämästä ei vaan koskaan tiedä mitä sattuu ja liikaa taakkoja ei kannata haalia.. Ehkä tää on lähtöisin jo lapsuuden kodista. Meillä piti tehdä kaikki aina itse. Isä kyllä oli vieressä ja opetti ja neuvoi, mutta itse pidettiin poraa ja kirjaimellisesti kaivettiin kiviseinään taulunkoukkua :LOL: Koen että osaan nyt aikuisena tehdä mitä vaan ja jos en osaa niin opettelen. Suun kun aukaisee oikeassa paikassa ja kysyy niin pääsee aika pitkälle. Hyvänä esimerkkinä systeri, joka meni K-rautaan ja halusi ostaa vemputtimen :LOL: Aikansa selitettyään ja kädellä "venputettuaan" sai kuin saikin sellaiset putkipihdit vai mitkä ne nyt oikeasti olivatkin.
Mun itseppäisyydellä ei vois olla toisten varassa ja sitä paitsi olen niin kontrolli-friikki, että mun pitää tietää kaikki asiat ja niiden juuret että voin elää elämääni kohtalaisen rennosti. Jos jonnekin mennään se olen ihan 100% varmuudella minä, joka olen suunnitellut, varannut ja järjestänyt... Olen ollut kerran etelässä niin että kaveri hoiti varaukset ym. Soitin ihan riesaksi asti hänelle ja kyselin kaikkea mahdollista muistettavaa. Ei yhtään helpottanut että kaveri on mitä tunnollisin ja kunnollisin :kieh:

Tuolle 8kk ja rapiat tulee varmasti lisää hampaita tai sitten rassaa joku muu.. Ruoka ei maistu ja kitisee tauotta. Yölläkin pitää taas saada pulloa.. Voi kun lähtis konttaamaan niin pääsis tekemään pahojaan ja viihtyis pikkusen paremmin :kieh:


-Anu-


Että silleen.. toi tarina joka alkoi elämän asenteesta..ajatus siitä lähti siitä toisesta omasta lapsesta..että jaksan niiden kanssa vaikka yksin :LOL: ei tainnut pointti ihan tulla selville vaikka noinkin paljon sain aikaiseksi asiasta ja sen vierestä :headwall:
 
Kuulkaapas kanssasisaret,

ei mene Almalla nyt hyvin. Laihiksesta ei ole tietoa. Noloa myöntää mutta nyt on mennyt intuitio aivan p****elleen! En kyllä anna periksikään, onhan tässä loppuelämä aikaa :headwall:

Jussit tuli ja sotki mamman ruokailut täysin ja mun ruokaan kun joku lisäilee jotakin riippuvuutta aiheuttavaa ainesta niin ei ole helppoo, ei! Vettä sataa lotkottaa, tulis jo paremmat kelit niin mielikin piristyisi edes hitusen vaan. No, alotan taas huomenna, huomenna ja huomenna, niin kauan ennenkuin onnistun!

Ja te :snotty: , parantukaahan pian!

* :heart: Alma*
 
SydänAlma Sanojasi lainatakseni.. huomenna, huomenna, huomenna.. Meillä on samat suunnitelmat tuon laiharin aloituspäivästä :LOL: Eiköhän pidetä huolta että grammaakaan ei kesän aikana tule lisää ja lomien loputtua ja arjen ihan oikeasti alettua palataan taas hyvään laihis-vireeseen.. Tässä mun suuri suunnitelmani, toivottavasti kanssa toimii |O

Jotenkin kun kaikki on lomalla, liikutaan kylillä jne. ei jaksa vaivautua että söis aina kiltisti. Kunhan syön järjellä, se riittää nyt mulle..

Mukavaa päivää kaikille ja paranemisia..

-Anu-
 
Helou kaverit!

Mä oon pitänyt etäisyyttä tänne, kun on niin huono omatunto :ashamed: . Ajattelin, etten kehtaa tulla kertomaan ettei suju mutta onneksi muillakin on sama juttu :D . Siis hyvä se ei missään tapauksessa ole mutta parempi mun kannalta, tajusitteko mitä ajan takaa...

Juu, jussina meni grillatut herkut, sipsit ja ihan sokerilimpparia. Nyt onki naama täynnä finnejä ja muutkin näkee että mä oon vetänyt surutta rasvaista ruokaa :whistle: . Käytiin uudessa Ikeassa ja arvatkaa mikä tarttui mukaan? Iso pussillinen Daim-karkkeja! Siis me käytiin huonekalukaupassa ostamassa karkkia :LOL: ! Ei paljon järki päätä pakota...

anuaanua: Siis hatunnosto sulle! Mä en tiedä pystyisinkö hoitamaan noin hyvällä menestyksellä miehen edellisen suhteen lasta (jos sillä olis) ja vielä erityislasta. Tiedän kyllä tuon morkkistunteen, kun meidän jätkä testaa koko ajan ja sille tulee räjähdettyä. Sit pieni pillahtaa parkumaan ja juoksee halaamaan. Silloin kyllä ottaa niin pattiin oma kärsivällisyyden puute :( .

Vauvakuume, mun lempiaihe :heart: . Mulla on ollut se stressitön kierto mutta eipä näytä tehoavan. Pienen pieni migreeni piinaa jo neljättä päivää, joten menkat alkaa tässä muutaman päivän päästä. Esikoinen tärppäsi toisesta kierrosta, miksei toinenkin tärppää :headwall: :headwall: ?!?!?! Ens kierrossa räjäytän potin ja menen gynelle valittaan kun oviksen ja menkkojen välinen aika on liian lyhyt JA ostan sen digi digi Clearbluen ovistestin. Perskules se muksu laitetaan alulle vielä tän kesän aikana :kieh: .

Meillä on jätkällä karmee uhma. Huuta jos mistäkin asiasta ja vetää itsenä lattialle parkumaan (lue:kiljumaan) ja sätkii siellä jopa 20 min putkeen. Vetää hermot piukalle kun se huuto alkaa esim. siitä että nostetaan syöttikseen väärään aikaan. Oon jopa alentunut siihen, että annan jätkän ottaa lelu-traktorin mukaan ruokailuun. Kun edes jotain syö. Muutenki paino menee -9 -käyrällä eli juuri ja juuri sallitun rajoissa. Siis mä en tiedä miten toi pitää laittaa, onko se sit prosentteja vai mitä se on... Anyway, pitäis se lapsi saada syömään mut jos ei suostu niin mitä pitäis tehdä?

Blääh, vielä 2,5 viikkoa töitä. Taidanpa juosta santsaamaan kahvia. Päivän jatkoja flikat!

-Iines-
 
Lapsen syömisestä vaan pieni kommentti,tai kokemus. Meillä ei likka syö kotona läheskään tarpeeksi,sellasta närppimistä vaan ja taas mennään. Oikeesti hirvittää tulevat 5vk kun hoidosta jää pois ja sielä syö kuulema hyvin ja paljon :| Meillä on huono juttu sekin et rukailu tapahtuu olkkarissa,siellä kalusteet kun keittiö niin kuppasen pieni.

Paino oli tänään 76.1kg,vähän harmitti mut syömisiin nähen ok tulos. Pääasia että olo on hyvä ja tuntuu kevyeltä ;)
 
Kuulumisia ajattelin minäkin laittaa. Kävimme tänään taas pojan kanssa uimassa, uimahallissa nimittäin. Olemme käyneet n. kaksi kertaa viikossa. Hankimme pojallekin kausikortin. Tulee halvemmaksi kuin kertamaksuja maksella (5e/kerta). Tällä viikolla käymme peräti kolmesti polskimassa. Eilen nimittäin syöpöttelin enemmälti ja siksi tänään ylimääräinen kuntoilu. Paino junnaa samoissa lukemissa. Toisaalta olen syönyt hyvin (lue:rasvaista) ja täytyy olla tyytyväinen ettei ole paino lähtenyt nousuun.

Olen viime aikoina miettinyt paljonkin itsetunto asioita. Viimeksi kun olin lukemissa 70 kg, niin tunsin itseni lihavaksi. Nyt se tuntuu ihan ihmeelliselle kun katsoo valokuvia joissa olen niin hoikka. Minun itsekuva on vääristynyt pahemman kerran. Toivottavasti nyt kun pääsen niihin lukemiin osaan arvostaa itseäni enemmän.

Miten teillä puolisot suhtautuvat ylipainoon? Minun mieheni suhtautuu aivan loistavasti. Sanoo ettei häntä harmita ja rakastaa minua kovasti. Joskus epäilyn siemen tulee kuitenkin mieleeni. Entäs jos hän vain sanoo niin... Itsetunto ongelma se tämäkin, tiedän! Näinkin pitkään kun olemme olleet yhdessä niin pitäisi luottaa. Nyt meni näihin henki maailman asioihin. Ne ovat sellainen asioita mitkä vaivaavat mieltäni. Tänne on hyvä mieltään purkaa! Ja auttaa kaiken lisäksi.

Palailen huomenna painolukemine kanssa.

:wave:
 

Yhteistyössä