Muita ulkomailla odottavia?

Heippa,

Onko täällä monia muita ulkomailla asuvia suomalaisia jotka raskaana?

Itse asumme Singaporessa ja perheeseemme odotamme nyt 2. lasta (tammikuussa).
Sinäänsä mielenkiintoinen kokemus kun esikoisen odotin ja synnytin Suomessa, joten tässä menee ihan uuden tavan ja sanaston opettelussa. Tosin palaamme luultavasti ja hyvin todennäköisesti Suomeen myöhemmin syksyllä, joten synnytys tulee tapahtumaan siellä. Näin myös toivoin kovasti, koska itse mietin miten sitä pärjää ja jaksaisi täällä ulkomailla ilman perhettä ja ystäviä sen alkuajan...olisihan se jotenkin ikävää kun kukaan ei pääsisi heti tutustumaan uuteen tulokkaaseen. Painavin aspekti on kuitenkin että mies joutuu tekemään niin pitkiä päiviä ja tuskin pitkää isyyslomaa suotaisiin, niin olisi ehkä kypsyttävää tsempata läpi ne ekat kuukaudet ilman suurempaa apua..? Tosin täällä on helppoa ja suht halpaa palkata kotiapulainen, mutta mutta...

Olisi kiva kuulla muidenkin kokemuksia

:flower:

 

Mie olen jo Suomessa takasin ja vauvelikin syntyi toukokuussa,
mutta alkuraskauden olin Kiinassa. Noin raskausviikolla 18. muistaakseni palasin Suomeen. Kiina ja raskauspahoinvointi ei ollut hyvä yhdistelmä, koska Pekingissä oli vielä siihen aikaan kuuma eli kaduilla leijaili hyvin mielenkiintoisia hajuja pistävästä virtsan katkusta katukeittiöiden ruuan tuoksuun. Lisäksi olin silloin vielä harjoittelussa paikallisessa sairaalassa, niin siellä olevat hajut tekivät kyllä niin karmeeta, että muutamina päivinä oli pakko lähteä kesken päivän kotiin makaamaan.

Loppuraskaudesta ja synnytyksestä ei siis tosiaan kokemusta ulkomailta.

 

Uuh - voin vain kuvitella mikä kuvotus on ollut Kiinassa... Täällä jossa on hyper-siisitä, niin kyllä aina välillä heikottaa kun käy "food court:eissa" syömässä, kaikki ne kinukkiruokien aromit... jaiks.

Olen kuitenkin ihan koukussa yhteen nauta-nuudeli-kaw lan -annokseen, joten sen takia täytyy välillä kyllä käydä


Onkos ketään muita?? Huhuuu....

Hyvää Juhannusta vain kaikille! Täällä tropiikissa vain kaiholla muistellaan ihanaa Suomi-juhannusta koivuineen, saunoineen, kokkoineen.... Koivuja ei nyt täältä löydy, mutta ulkona on kun saunassa, joten täytyy vain ummistaa silmät

 

Täälläkin takaisin Suomessa jo, mutta raskauden ensimmäiset kolme kuukautta vietin Thaimaassa. Ei ollut aina tuo Thaimaa ja alkuraskauden pahoinvointikaan niin mieltä ylentävä kokemus Markkinoille ja vastaaville tuoreen ruoan myyntipaikoille ei ollut mitään asiaa enkä pystynyt syömään paikallista ruokaa lähes kahteen kuukauteen. 'Ruokaboikotti' sekä vaikeutti elämää että harmitti älyttömästi koska olen suuri thai-ruoan ystävä. Elelin tuoreilla hedelmillä ja riemuitsin kun jostain ilmaantui kunnon suomalaista ruisleipää. Onneksi 'inho' thai-ruokaa kohtaan ei jäänyt pysyväksi, nyt se taas maistuu lähes kuten ennen raskauttakin.

Työskentelin Thaimaassa sukellusoppaana, joka tosin sitten raskauden selvittyä vaihtui snorklausoppaan työksi. Työpäivään kuului lähes päivittäin noin puolentoista tunnin merimatka suuntaansa, joka oli tuulisina päivinä aika haastava tuon pahoinvoinnin kanssa... :x Kuumuus ei sinällään haitannut, olen jotenkin outo lintu, mitä kuumempaa sen mukavampaa. Tämä suomen ilmasto on se haasteellisempi.

Thaimaassa ehdin käydä muutaman kerran lääkärin vastaanotolla. Itse olin huolestunut alkuajan sukelluksista, joita ehdin tehdä kun en tiennyt raskaana olevani, lääkäriä sen sijaan ei huolestuttanut sukeltaminen laisinkaan, mutta ikäni (37) oli paha paha riski Thaimaalaiset ensisynnyttäjät lienevät 'hieman' nuorempia.

Sairaalassa sai kyllä asiantuntevaa hoitoa, käynnin hoiti aina alan erikoislääkäri ja varustus oli viimeisen päälle, esim ultraus tehtiin joka käynnillä. Tokikin ulkomaalaisena kävin yksityissairaalassa, mutta kustannus oli käyntikerralta vähemmän kuin terveyskeskusmaksu Suomessa. Minulle oli kuitenkin itsestään selvää, että tulen Suomeen synnyttämään lähinnä juuri täällä olevien läheisten ja ystävien takia sekä myös Suomen äitiyshuollon vuoksi. Esikoista odottavana tuntui muutenkin kotoisammalta ja turvallisemmalta ajatus tutusta ympäristöstä.

Raskaus on sujunut loistavasti iästä huolimatta, ja tyyppiä odotellaan syntyväksi vajaan kuukauden kuluttua.

Mukavaa odotusaikaa sinne ihanaan tropiikin kuumuuteen. Näin pallomahaisena toivoisi, että täälläkin tarkenisi sandaaleissa ja säästyisi ainakin kenkien takia kyykistelyltä

 

Itse tulin raskauden puolessa välissä Suomeen Egyptistä. SIellä kävin vastaanotolla 2:n viikon välein, ja aina näin vauvelin ultraäänessä. Maksukin oli vähän halvempi kuin Suomessa. Siellä lääkäri antoi päinvastaisia neuvoja kuin täällä Suomessa. Piti mukamas syödä paljon maksaa, kun siinä on rautaa ja levätä ja olisi kannattanut työt lopettaa siinä vaiheessa. SUomessahan mennään äityislomalle aik. pari kuukautta aikaisemmin ellei sitten joudu sairauslomalle sitä ennen. Harmittaa vaan kun en täällä enää vältämättä nää vauvelia ultraäänessä. Suomessa halusinsynnyttää, vaikka siellä hyviä sairaaloita onkin. Katuejn tuoksusita oli puhe...joo.Egyptissä kun roskat vaan heitetään sellaiseen monttuun kadulle, ja siellä on sitten kulkukissoja..se haju oli välillä kauhea..mulla meni ihan ruokahalu siellä. Sitten vaihdoin maata Turkkiin ja heti alkoi ruoka maistumaan. Kaupassa sai myös ruisleipää ja kunnon suomalaisen tapaista juustoa.

 

Olin odotusajan Thaimaassa ja myös synnytin siellä esikoisemme. Palasimme Suomeen poikamme ollessa vähän alle vuoden. Nyt odotan toista (5 kuulla) ja kauhistuttaa vähän synnyttää täällä Ei nimittäin ollut mitään valittamista Bangkokin sairaalassa, varmasti parempaa palvelua siellä saa! Kävin kerran kuukaudessa tarkastuksessa ja minulla oli omalääkäri joka teki aina tarkastukset ja ultrasi joka kerta. Synnytyksen hoiti myös sama lääkäri. Kyseessä oli tietty yksityissairaala, mutta minulla oli työn puolesta vakuutus joka maksoi kaiken. Eikä se olisi ollut kauhean kallista vaikka olisi itsekään maksanut. Yksityishuoneessa oltiin synnytyksen jälkeen koko perhe, oli tosi mukava että mieskin sai olla koko ajan meidän kanssa sairaalassa.
Tietty ei ollut sukulaiset ja ystävät lähellä, mutta skype oli onneksi olemassa a kyllähän halukkaat pääsi tulemaan käymään katsomaan meidän vauvaa. Aika paljon helpompaa oli olla thaimaassa pienen vauvan kanssa. Ei ollut jatkuvaa pukemisrumbaa ja kyllä kotiapulainen oli ihana... Siellä ei tarvinnut tehdä kotihommia ollenkaan ja sai vaan olla vauvan kanssa. Kylläpä kaipaan sitä :'(

Raskausaikana teki pahaa myös minulla kaikki hajut ja en halunnut ollenkaan syödä thaimaalaista ruokaa. Paitsi hapanimelä kanaa, nam! Hassua, mutta nyt kun ollaan suomessa ja toista odotan tekee koko ajan mieli aasialaista ruokaa ja peruna on yöks :/

Miksipä ette siis jäisi Singaporeen ja synnyttäisit siellä? Ei tietty sieltä minulla ole kokemusta, mutta Thaimaan kokemuksen perusteella voisin suositella...

 

Miksipä ette siis jäisi Singaporeen ja synnyttäisit siellä? Ei tietty sieltä minulla ole kokemusta, mutta Thaimaan kokemuksen perusteella voisin suositella...

Tuota noin niin, tuohan on tosi vaikea tietty tietää missä on parempi synnyttää. Täällä on moni tutuista synnyttänyt, mutta vain 1 joka sekä täällä että Suomessa. Aika herkästi päätyvät sektioon - ainkain mututuntumalla, eli pitäisi löytää hyvä lekuri joka sitten osaa nämä "normaalit synnytykset". Tämä joka synnytti esikoisen Suomessa, oli sitä mieltä että oli parempi kokemus kokonaisuudessaan Suomessa. Ja taas nämä joilla kokemusta vain täältä hehkuttavat taivaisiin? En kyllä ihan aina ymmärrä miten voivat tietää että "täällä on paljon parempi" kun Suomessa....

Subjektiiviesti ajatellen, niin oma kokemus Suomessa oli tosi hyvä ja sen perusteella mielelläni siellä pungerran. Painavampi syy on se synnytyksenjälkeinen elämä - kivempaa kun perhe ja ystävät ovat siellä heti hengessä mukana ja toki että miekkonen voi auttaa paremmin arjen kanssa.

Mutta toki voi olla paljonkin vaihteluja maiden sisällä myös, joten paha mennä sanomaan mikä olisi parasta?

Onpa muuten ollut tosi Aasia-voittoista expattiporukkaa!

 

Eipä sitä voi tietää tietenkään missä on parempi, jos ei ole kokemusta molemmista ja voihan samalla henkilöllä synnytyksetkin olla ihan erilaisia ja siten ihan erilainen kokemus ?

Monesti vaan Suomessa luullaan, että vaan täällä saa hyvää terveydenhoitoa, mutta varmasti niin ei ole. Tietty se on täällä, että kaikki tuloihin katsomatta saa samanlaista terveydenhoitoa, toisin kuin Aasiassa. Hoidon tasoa verrattaessa, aasialaiset yksityissairaalat ei varmasti häviä suomalaisille, ovat monesti parempiakin laitteistoltaan ja lääkärit osaavat kyllä asiansa.

Hyvät puolet tietty kummassakin, mutta minun tilanteessani en olisi halunnut tulla Suomeen vaan synnyttämään. Olisin tietty saanut hoitoa omalla äidinkielellä ja olisi ollut sukulaiset ja ystävät lähellä, mutta mutta. Näin sain olla töissä 2vkkoon ennen laskettua aikaa, eikä tarvinnut lähteä suomeen aikaisin ja kuluttaa lyhyttä äitiyslomaani matkustamiseen ja odotteluun. Äitiysloman jälkeen pystyi palkkaamaan lastenhoitajan kotiin. Tarkastukset ja synnytys hoituivat tutun lääkärin toimesta, toisin kuin suomessa jossa kätilöt ja lääkärit vaihtuu työvuoron mukaan ja on ihan tuuria kenet saa synnytykseensä. Tiesin että jos jotain olisi sattunut olisin saanut sielläkin hyvää hoitoa. Saimme olla yksityishuoneessa sairaalassa ja isä sai olla mukana koko ajan. Synnytyksen jälkeen sai keskittyä lapsen kanssa olemiseen, eikä tarvinnut stressata ruuanlaitosta tai muista kotitöistä. Ei ollut riesaa sukulaisten innokkaista vierailuista heti lapsen synnyttyä, tosin sitten kun tulivat olivat meillä pitkään . Onhan neuvola / äitiyshuolto täällä hyvä, mutta tuntuu joskus että siellä vaan tuputetaan neuvoja ja ohjeita vaikka vähemmälläkin pärjäisi.

Se Aasiassa on tosiaan ongelma, että voi olla vaikea löytää sairaalaa/lääkäriä, joka hoitaa alatiesynnytyksiä. Minulle ei ikinä käyttämässäni sairaalassa ehdotettu keisarinleikkausta ja suositeltiin alatiesynnytystä. Ystävälleni sanottiin toisessa sairaalassa kesken synnytyspolttojen, että haluatko kestää näitä supistuksia vielä 5-6 tuntia vai leikataanko nyt... Ystäväni valitsi leikkauksen =) .

Kukin valitsee sen ratkaisun joka parhaiten itselle sopii!

 

Me odotamme toista vauvaa Espanjassa. Esikoisen alkuraskauden vietin täällä, mutta puolen välin paikkeilla menimme Suomeen ja synnytin Suomessa. Nyt elokuinen syntyy täällä. B)

 

Hei kaikki "ulkomaankokemusta omaavat"!

Kysymykseni ei suoraan liity aiheeseen, mutta liippaa sitä läheltä. Eli olemme aikeissa lähteä 3-4 kuukaudeksi ulkomaille noin kuukausi synnytyksen jälkeen, vaavi tietenkin mukana. Määränpäänä Thaimaa. Mitä pitäsi mielestänne ottaa huomioon?

- Tavarat - mitä lastenhoitotuotteita sieltä saa (tai pikemminkin, mitä EI saa)
- Hygienia
- Rokotukset
- Muuta?

Hieman tässä tietenkin jännittää miten kaikki asiat siellä Thaimaassa hoituu, ja senpä takia kysynkin kokemuksia. =)

 

Täytyy sanoa että jos vertaa yksityisiä ulkomaalaisia sairaaloita ja Suomen kunnallisia, niin tottakai yksityiset ulkomaiset vievät voiton. Olisi kiva nähdä se vauveli ultraäänessä kuukausittain, ei suinkaan n.2-3 kertaa. Jos olisin rikas,hankkisin terveysvakuutuksen itselleni ja vauvalle, ja kävisin yksityisellä.
Niksuliina: en itse ole käynyt Thaimaassa, mutta riippuen siitä että minkälaiseen kohteeseen olette menossa, vaikuttaa myös se että mitä sieltä saa. Turistialueilta ja isommista kaupungeista varmasti löytyy vaippoja ja jopa vauvan purkkiruokaa. Kannattaa myös soittaa matkatoimistoihin tai katella niiden nettisivuilta tietoa. Varmasti löytyy neuvoja ja ohjeita. Ja myös noilta em.kirjoittajilta kun ovat Thaimaassa olleet.