Mummoa ei tunnu kiinnostavan...

Emme ole kovin usein vieneet poikaamme anopilleni hoitoon, vaan useinmiten vien omalle äidilleni, joka suorastaan pyytää poikaa hoitoon. Pari kertaa olisimme kuitenkin tarvinneet lapsenvahtia ja pyysimme, saisiko anopille viedä. Kahdesti hän on kieltäytynyt ilman mitään varsinaista syytä. Kuitenkin hän tavallaan on todella (liiankin) kiinnostunut pojasta. En ymmärrä miksei hän halua hoitaa poikaa kun kuitenkin hoitaa toista lastenlastaan. Tietysti on oikeus kieltäytyä eikä kenenkään ole pakko hoitaa toisen lasta, mutta kun luulimme että ottaisi mielellään :ashamed: Onko vastaavia kokemuksia?

 

Me ollaan myös enempi mun vanhempien kans tekemisissä mitä mieheni vanhempien. He asuvat monen sadan kilsan päässä. Mun vanhemmat asuvat vajaat 2 kilsan päässä meistä. Äiti on vain mielellään ottanu mun esikois tytön hoitoon mitä siskojeni lapsia. Ei oo pahemmin meijän pari muuta yhteistä lasta ollu vielä kertaakaan yötä vanhempieni luona. Tai no toinen tyttöni oli sillon ku olin kolmannen kerran sairaalassa. Mutta näi muuten ei oo ollu. Äitini on sanonu mulle suoraan, et hän on nii kerinny kiintyä esikois tyttööni. Hänet hän mielellään ottaa yökylään. Tulin sairaalasta suoraan vanhempieni luo esikoisen synnyttyä.
No on hän kuitenki kyll ottanu siskojeni lapsia yöksi.

Taitanee olla hieman sekavaa tekstiä... :\|

 

:hug: meillä kans vähän samanlainen anoppi. Ottaa lapsia tosi harvakseltaa hoitoon, oma äitini pyytää vähän liiankin usein :ashamed: . Oma äitini haluaa ottaa lapsenlapsia hoitoon jokaisena vapaapäivänään, lähinnä viikonloppuisin. Anoppi asuu 2km:n päässä ja pyytää lapsia hoitoon 3kk:n välein, muuten lapset ei siellä pahemmin käykään, koska minä en...no en pidä anopista joten en myöskään käy siellä mieltäni pahoittamassa. Oma mummoni oli ihana, oikein toivoi että koska me tullaan käymään. Minä vietin mummolassa syyslomat,talvilomat, pääsiäislomat, osan kesälomaa ja mummo tykkäs. Ennen kuolemaansa sanoi että hänen elämänsä parasta aikaa oli se,kun sai viettää aikaa lastenlastensa kanssa.

 

Joo ei meilläkään. Siis kyllä minun äiti ja anoppikin tykkää lapsistamme hirveästi, kun käyvät kylässä tai jos me käydään siellä, mutta hoitoon eivät mielellään ota saatikka yötsyyn. Pelkäävät vain että vierastaa kummiski ja ovat vähän sitä mieltä, että jokainen hoitakoon lapsensa, kerta on tehnykki, niinhän heki on tehneet. Ärsyttävää..

 

niinhän se nykyisin taitaa olla,jokainen kantakoon ristinsä itse.Aika surullista meininkiä kun sukupolvien väliset ketjut ei toimi.

 

Kerron tähän mukavan tilanteen "hoitamisesta". Miniäni ehdotti minulle, että katsoisinko vauvan perään, kun hän näpyttelee tätä tietokonetta. Kumpikin keskittyy sit "omaan" hommaansa. Jutellaan ja kysellään toisiltamme "apua"!
On turvallista kun alussa ollaan likellä jos "en osaakkaan", vaikka äitinä lapset olenkin hoitanut.
Ei lasta noinvain jätetä hoitoon isovanhemmillekkaan. Sekin "suhde" pitää rakentaa, kuten suhde lapsen isäänkin on rakennettu. Pitää tutustua toisiinsa!
Toinen tapaus... pappa jutteli kaukalossa olevan vauvan kanssa sillä aikaa, kun tytär imuroi. Suhteen rakentaminen alkaa sittenkin niin pienestä asiasta.