Mun elämä pysähtyi viime perjantaina.

Osanottoni, aika parantaa pikkuhiljaa, helppoa se ei ole mutta elämä kantaa.

 

Osanottoni :hug:

Mun isän kuolemasta on jo yli 20v. Silti mullakin on isästä paljon ihania muistoja, jotka kantaa silloin, kun suru on suurin. Varmasti säkin huomaat saman.

 

Lämmin osanottoni koko perheellenne :hug:

 

:hug: :hug: Otan osaa :hug: Ja voimia!

 

Voi sinua..teitä!! :hug:

meillä on ihan samanlainen isä ja pappa mitä sä kuvailit.Pystyin niin samaistumaan ja suremaan teidän puolesta,että ihan itku tuli!!!

Toivon niin kovasti voimia teille ja varmaan tuska joskus helpottaa,pikkuhiljaa!!

osanottoni!!! :hug:

 

:hug:

 

Voi että, itku pääsi minultakin :'(
Lämmin osanottoni suureen suruun! :hug:

 

:'( :hug:

 

Haluan mäkin lähettää osanottoni, ja antaa sulle lämpimän halauksen :hug:

 

Osanotto suruun :hug:
Tämmöisiä ketjuja kun lukee,tulee aina mieleen mitäs sitten kun oma äiti/isä kuolee..Mun vanhemmat nyt 67v

 

Jos voimia sinulle voisin antaa, niitä toisin nyt heti
niin paljon kuin suinkin jaksan kantaa.

Jos puolestasi sinun edes vähän voisin surra,
niin toive täyttyisi minun, ettei suru sydäntäsi aivan murra.

Mutta ylöspäin sinua muistan ja olen ajatuksissa sinun vierelläsi,
silmäni ylös taivaisiin nostan, pyydän enkeleitä sun yllesi.

- Marleena Ansio-

 

otan osaa suureen suruun :hug:
itse pelkään isäni kuolemaa sillä hän on ei huolehdi terveydestään :|

 

:´( iso halaus myös isänsä menettäneeltä.

 

Osanottoni!

 

Ei sitä millään ymmärtää voi.

 

:hug: :hug: :hug: :hug: :hug: :hug: minunkin isä kuoli 1,5 viikkoa sitte :'( :'(

 

:'( :hug:

 

Osaanottoni. Minusta tuntui tismalleen samalta kun mummoni otettiin minulta pois ihan yllättäen. (ei kuollut pitkäaikaissairauteen) Minä tiedän ettei mitkään sanat sinua juuri nyt auta, mutta haluan silti näyttää hieman valoa risukasaan, ajan myötä tuo nyt niin kivulias haava paranee, ja muistuttamaan asiasta jää vain arpi. Se ei satu, mutta tuo muistot mieleen, joskus ehkä kyyneleen poskelle.

Minä toivotan sinulle rutkasti voimia, koita pärjäillä.

 

:'( Voimia jaksaa :hug:

 

voimia! itse kävin saman läpi vähän yli vuosi sitten. isä kuoli ihan yllättäen 59 vuoden iässä. klisee, mutta ainoastaan aika auttaa. koita pärjätä!

 

Osanottoni :hug:

 

otanosaa

 

:hug: :hug: :hug: :hug: :hug:

 

:| :hug: :hug: :hug:

 

Osanottoni :hug: