Oletko reipas kotiäiti vai lahnake? :D

Kumpi myönnät olevasi?

Minä olen reipas. Mä vihaan ettei oo mitään tekemistä. Tosin joskus tykkään vaan ottaa iisistikkin ja laiskotella mut enempi oon semmonen touhuaja.

Ja toisekseen musta tuntus tosi epäreilultakin miestä kohtaan et se raahautuu töihin joka arki aamu seiskan aikaan ja tekee pitkää päivää joskus ja mamma kotona saa yökkärin veks puoliltapäivin.

Meillä on koko päiväksi oikeastaan tekemistä. Ulkoillaan kahdesti. Leikin lasten kanssa. Teen paljon erilaisia syömisiä/herkkuja/ruokia. Leivotaan. Teen kotihommat. Ja kerhoillaan. Käydään uimassa.
Tietty pienemmän päikkäriaika (eli nyt) on lepoa. Isompi kattoo piirrettyä ja mä yleensä surffaan netissä tai neulon. Tai sit molempia


Mut pistää ihmetyttää semmoset lahnat jotka tosiaan saa ehkä yökkärin päälle vasta puoliltapäivin ja aamupalan naamariinsa. Mut niin, meitä on moneksi

 

Olen PARAS kotiäiti! Minä olen valmis siirtämään kotiaskareita, jos tuntuu siltä, että lapset kaipaa läheisyyttä.

 

Olen PARAS kotiäiti! Minä olen valmis siirtämään kotiaskareita, jos tuntuu siltä, että lapset kaipaa läheisyyttä.

Ja reipasko sitä ei voi tehdä?

 

Lahnake oon niinä päivinä kun ei ole kerhoa, jumppia, uintia yms ohjelmaa heti aamusta..

 

Sekä ja että. Osaan olla reipas ja myöskin laiskotella.

 

Minä olen nyt juuri melkoinen lahnake. Mutta lääkärin määräyksestä. Tavallisesti olen vain normilaiskuri, joka silloin kyllä nolostelee laiskuuttaan ja koittaa olla tuuriahkera.

 

Mä olen reipas.
En myöskään ymmärrä lahnoja.

Ja numero kakkosella (tässä ketjussa) ei taida olla lukutaito hallussa.
Kysymys kuului: Oletko reipas vai lahnake?

Kukaan eo puhunut tuosta mitään.
Ja joo toisilla voi olla aika vaikea yhdistellä asioita...

 

Minä olen molempia. Sillointällöin olen täynnä energiaa ja puuhaamme vaikka mitä. Toisinaan älyttömän väsy. Silti rakastan lapsiani ja koen olevani hyvä kotiäiti. Teen lisäksi keikkatyötä mahdollisuuksien mukaan. normaalisti ulkoilemme 2krt/pvä. Lapset ovat suht pieniä(3 ja1,5) joten heille pienetkin kivat asiat riittävät vielä puuhaksi, esim. leipominen.

 

Sekä ja että. Osaan olla reipas ja myöskin laiskotella.

Sama täällä.
Mä muuten toisinaan laitan vaatteet päälle vasta puolen päivän aikaan ja syön ekan kerran siinä kohtaa, mutta sitä ennen olenkin sitten hoitanut jo lähes kaikki kotihommat siltä päivältä. Se kun onnistuu yökkäri päälläkin.

 

Yleensä reipas, mutta tällä hetkellä lahnake. Raskauspahoinvointi vie kaikki voimat.

 

Ja ah. Yhtään ylimäärästä leipomusta sun muuta tuskin tulee tehtyä, joten olen kai lahnake. Tosin päiväni täyttyy kahden lapsen hoidosta, joista toinen sairautensa vuoksi työllistää huomattavan paljon. Huolehdin kaupassa käynnistä sekä kaikki virastoasiat ja apteekkikäynnit. Lapsen kuntoutuksen kuljetukset pari kertaa viikossa .Ulkoillaan niin paljon kun ehditään, joskus ei vaan onnistu . Siivoukset, puulämmityksen, tiskit käsin jne. Kiva on mahdollisuuden tullen istahtaa
Lahnake.

 

Minä olen nyt juuri melkoinen lahnake. Mutta lääkärin määräyksestä. Tavallisesti olen vain normilaiskuri, joka silloin kyllä nolostelee laiskuuttaan ja koittaa olla tuuriahkera.

Mitä tarkoitat lääkärin määräyksestä? Oletko sairas tms.?

 

Musta tulee varmaan lahnake. mulla on MS-tauti ja fatiikkia lähes päivittäin ja kaikien tekeminen on ponnistelujen takana nytkin joten tuskin tulen lapsenkaan kanssa kimpoilemaan joka paikkaan ja tekemään kaikkea mahdollista joka päivä. Olen tyytyväinen jos koti pysyy asuttavassa kunnossa ja lapsi pääsee ulos joka päivä ja saa hyvää ruokaa. Päivällisen meillä tekee useimmiten mies tai sitten teemme yhdessä. Kotitöistä teen mitä jaksan ja mies tekee loput kun tulee kotiin. Ja juu on epäreilua miestä kohtaan todellakin että joutuu mua katteleen. Itse en ole juurikaan epäoikeidenmukaisuutta elämässäni kokenut...

 

Vaihtelevasti.
Ainaki kerran viikossa niin lahna että sohvaan jää kolo. xD
"En tee mitn-päivä."

 

Molempia. Lahnakkeenakin olen lasten kanssa pihalla jo viimeistään klo 10 ja leikin heidän kanssaan pitkin päivää, mutta lahnakepäivinä jäävät kotityöt hoitamatta (paitsi keittiön siivous) ja ruuat laittamatta, eli pakastimesta vain sulatellaan. Seuraavana päivänä taas sitten yleensä jaksaa touhuta enemmän.

 

Aloittajan mielestä reippaus on hyve, eikö?

 

[QUOTE="kaisu";22324921]Mitä tarkoitat lääkärin määräyksestä? Oletko sairas tms.?[/QUOTE]

Minulla on jalka murtunut, tai se murtui kesällä ja sittemmin tuli rasitusmurtuma ja olen levossa sen vuoksi. Kotona voin liikkua keppien kanssa, mutta ei silloin paljon kanneta mitään eikä siivoilla eikä sellaista, joten sohvaa tässä pidän paikallani. Ihan pikkuisen alan olla jo kyllästynyt, mikä on minulta suuri tunnustus, sillä en ole tätä ennen eläissäni ollut pitkästynyt. Alkaisi jopa siivous maistua

 

Vihaan siivousta ja kodinhoitoa ja se tehdään yhdessä viikonloppuisin miinus tietty ns. ylläpitosiivous... Ulkoillaan kyllä kahdesti päivässä, touhuilen lasten kanssa, teen kaksi ruokaa päivittäin jne. Mut ääääääääääks, että voin vihata siivousta! Se on miesten hommaa

 

Ja ah. Yhtään ylimäärästä leipomusta sun muuta tuskin tulee tehtyä, joten olen kai lahnake. Tosin päiväni täyttyy kahden lapsen hoidosta, joista toinen sairautensa vuoksi työllistää huomattavan paljon. Huolehdin kaupassa käynnistä sekä kaikki virastoasiat ja apteekkikäynnit. Lapsen kuntoutuksen kuljetukset pari kertaa viikossa .Ulkoillaan niin paljon kun ehditään, joskus ei vaan onnistu . Siivoukset, puulämmityksen, tiskit käsin jne. Kiva on mahdollisuuden tullen istahtaa
Lahnake.

Minullakin on tulevan kotiäitiyden aikana nuo vanhempien lasten kuntoutukselliset velvollisuudet hoidettavina. Pääpainon näen siis lasten hyvinvoinnissa ja näihin tarpeisiin vastaamisessa. ihan oman hyvinvointini vuoksi pyrin pitämään kämpän noin suht inhimillisessä kunnossa ja haluan toki ulkoilla ja nähdä ihmisiäkin. Esikoisen vauva-aikana sitä tuli täytettyä päivää kaikilla ulkopuolelta luoduilla aktiviteeteilla. Nyt tuntuu että niitä on ihan riittämiin, eli mielummin sitten vaan vapaasti lahnailen ja hoidan leipomiset ja kerhoilut sen mukaan miten ne minua huvittavat.

 

Se on oikein, naisen pitääkin olla työntouhussa koko ajan, kukaan ei halua nähdä ylipainoista lurjusta kotona, tulee paha mieli välittömästi kun naiset vaan makoilee ja piereskelee sohvalla, aina löytyy kotoa tekemistä naiselle ja kotikaan ei voi olla koskaan liian siisti, hopi hopi hommiin siitä naiset!!

 

Vihaan siivousta ja kodinhoitoa ja se tehdään yhdessä viikonloppuisin miinus tietty ns. ylläpitosiivous... Ulkoillaan kyllä kahdesti päivässä, touhuilen lasten kanssa, teen kaksi ruokaa päivittäin jne. Mut ääääääääääks, että voin vihata siivousta! Se on miesten hommaa

NOUP!!!! Siivous on naisten hommaa, kärsi ja yritä nyt vaan sulatella sitä mutta niin se on!

 

Aloittajan mielestä reippaus on hyve, eikö?

Ei, en mä niin sanonut.

Miksi ihmeessä otat itseesi? Koska sitähän tuon kuittailun on oltava. Tai jos ei niin sit on muuten vaan paha olla.

Onks se keltään pois jos mä olen reipas. Ei

Mä tykkään puuhastella kaikkea päivisin. Enkä liiemmin pidä lahnana olosta, vaikkakin laiskottelu on joskus mukavaakin. Mut siihen mulla jää iltasin hyvin aikaa kun lapset käyvät ajoissa nukkumaan.

Se on vaan niin et tää on mun hommani nyt. Lapsetkin pitävät enempi puuhastelevasta äitistä joka keksii juttuja ja tekemistä kuin "jaksaskohan vai eikö jaksas äidistä"
Enhän mä töihinkään mee lonkkaa vetämään vaan tekemään töitä.

 

Siis vaihtelee ihan älyttömästi, yleensä ulkoillaan joka päivä ja sit tietysti teen kotihommia. Menen viitenä päivänä illasta osa-aika töihin, niin ei sitä jaksa koko ajan olla reipas, eli joskus aamut venyy tekemättä mitään.

 

Riippuu päivästä. Tai jopa tunnista...
Yleensä aamupäivällä olen reipas, mutta iltapäivällä muutun lahnakkeeksi...
Niinkuin nytkin

 

Musta on tullut ihan hirveä lahnake! Ihan hävettää. Nyt mun pitää lopettaa se. Kyllä, nyt. Kiitos aloittajalle kun alotit tän ketjun niin joudun ottaan itteäni niskasta kiinni kun kerran jouduin tän tunnustamaan. Jep, jep.