Oletteko nähneet ruumista?

Olen nähnyt äitini ja ukkini, sekä mieheni isäpuolen.
Näin, kun äitini laitettiin ruumispussiin, ja kun hän oli arkussa. Ei ollut helpottava kokemus, vaikka niin väitettiin.

 

Olen nähnyt. Mummoni, ukkini ja isäni.

 

Olen nähnyt kaikki isovanhempani ja muita läheisiä, sekä lisäksi monia tuntemattomia ruumiita.

 

olen..raskaana ollessa marokossa..
Olin anoppilan parvekkeella kun katsoin että mitä ne 4miestä kanto valkeissa kääreissä.

 

Kyllä, mutta ruumis oli minulle vieraan ihmisen. Vaikeampi kuvitella kenenkään tutun ruumista.

 

Olen nähnyt veljeni sairaalassa ja kappelissa :'( Ikävä on syvä vieläkin vaikka tapahtumasta on yli 12 vuotta. :'( *mun ainut veljeni lensi taivaaseen nuorena 16-vuotiaana*

 

Näin kun naapurin mummo kannettiin ruumispussissa autoon. En siis ole nähnyt "ilman pussia". Enkä halua nähdä, varsinkaan jos kyseessä joku läheinen. Mä tahdon muistaa sen ihmisen elävänä.

 

Olen nähnyt monta kertaa. Ei ole ollut omainen.

 

Olen nähnyt montakin. Omaisia ja vieraita.

 

onhan niitä ruumiitakin nähty .

 

En.

 

Olen nähnyt isäni muutamaan kertaan kuolleena.
Silloin kun nostettiin ruumisautoon ja silloin kappelissa oltiin katsomassa kun isä oli arkussa. :'( Olin silloin 15-vuotta.

 

Vain työssä ollessani, jolloin se ei tietenkään "tunnu niin pahalta". Tähän ikään mennessä en ole onneksi joutunut läheistä ihmistä näkemään kuolleena enkä hautaan saattamaan.

 

Olen nähnyt.. isäni :'(
Ja ikinä en tule unohtamaan sitä ääntä mikä tuli kun pussi suljettiin :'(

 

olen mieheni mummon, hän oli erittäin läheinen minullekkin. Muuten en ole, vaikka ammatiltani lähihoitaja joten luulis että olisin.

 

Olen, työn puolesta ja myös läheisiä käynyt viimeisen kerran katsomassa ruumishuoneella.

 

Olen nähnyt isäni muutamaan kertaan kuolleena.
Silloin kun nostettiin ruumisautoon ja silloin kappelissa oltiin katsomassa kun isä oli arkussa. :'( Olin silloin 15-vuotta.

:hug: :'(

 

Ruumishuoneella olen käynyt hyvästelemässä sukulaisia kuten mummua.

 

Olen käynyt katsomassa sekä pappani että isäni kun olivat arkuissaan. Olin myös ihan vieressä kun isäni veti viimeiset henkäyksensä.

 

Pappaani kävin katsomassa kappelissa. Toiste en ehkä mene, muistaisin mieluummin millainen oli elävänä..

 

Olen, joitakin sukulaisia. Töissä myös asiakkaita/potilaita.

 

Kyllä olen muutaman.Yksi oli jopa lähiomainen, jonka puin sairaalassa,ennen kappeliin viemistä. :'(

 

Olen, yhden opiskelun puolesta ekassa harjoittelussa olin mukana laittamassa vainajaa ruumisautoa odotellessa

 

oon nähnyt omaisia ja sitten monia potilaita. olen ollut syöpäklinikalla ja vastasyntyneiden teholla töissä ja joskus potilaita kuoli.
kuollut on tosi levollinen ja tulee rauhallinen olo, ei ole enää kiire minnekään. kuoleman hetki on sellainen ettei sitä voi kuvailla tarpeeksi, samalla tosi pelottava ja sit kumminkin levollinen,en osaa selittää.

 

Olen, työnpuolesta useinkin.. (vanhainkodissa)