Ompeletteko? :)

  • Viestiketjun aloittaja Riikka91
  • Ensimmäinen viesti
Riikka91
:) Itse olen saanut jonkun "kohtauksen". Opin kutomaan/neulomaan (kumpikin sana varmaan käy...) sukan ja nyt intona niitä teen.
Sen lisäksi ompelu kiinnostaa mielettömästi ja seuraava isompi hankinta onkin ompelukone. :D
Häämekkoni ompelen myös itse, avustuksella tietenkin, kun ensimmäinen iiiso työ se. :eek: Kovin hankalaksi ei kuitenkaan luulisi kaavojen takia.

Muita varhaismummoutuneita? :D
 
Olen ommellut verhoja, tyynyliinoja, päiväpeittoja lapsille ja korjannut jotain saumoja, mutta isompaa en ole uskaltanut yrittääkään.

En ollut käsitöissä kovin hyvä ja kynnys tehdä vaikka liivimekko, on vähän korkealla.

Mutta virkkaan helmikaulakoruja joskus, saako siitä mummoutumispisteitä?
 
Olen ommellut verhoja, tyynyliinoja, päiväpeittoja lapsille ja korjannut jotain saumoja, mutta isompaa en ole uskaltanut yrittääkään.

En ollut käsitöissä kovin hyvä ja kynnys tehdä vaikka liivimekko, on vähän korkealla.

Mutta virkkaan helmikaulakoruja joskus, saako siitä mummoutumispisteitä?
hei mä haluisin tuollaisen helmikaulakorun...voitas neuvotella joku kiva diili noist housuist...
 
"Piika-äiti"
En ompele.

Olen yrittänyt joitakin kertoja, mutta ompeleminen, kaavat, niiden leikkaaminen ja yhteen sovittaminen on jotain sellaista, joka on minulle liikaa. Ja se kone käyttäytyy kanssani todella huonosti. Tikki sotkeutuu, neulat sinkoaa toiselle puolelle huonetta, kone jumiutuu, lanka kieppuu minne sattuu.

Muuten olen kyllä ihanmummo, marjastan, hilloan, sienestän, leivon, pakastan ja melkein jo odotan lapsenlapsia.
 
juuh
Mä olen neulonut, virkannut, kirjonut ja ommellut paaaaljon enemmän 20-vuotiaana kuin nyt 35-vuotiaana, eli olen ilmeisesti teiniytynyt...
Olen ommellut vaatteita sen verran, etten ikinä haluaisi tehdä itselleni hääpukua :) Halusin täydellisesti istuvan hääpuvun ja siihen ei valmiskaavat käy ja kaavoitus onkin aika vaikea juttu.
 
En just nyt, kun palstailen :whistle:

Mutta kyllä mä muuten ompelen aika paljon aina, kun on aikaa ja inspis iskee.
Korjausompeluja teen välillä ihan työksenikin, vaatteita yms. ompeluksia useimmiten vaan omaan tai lasten käyttöön.
 
:D Se hyvä etten oel ainut nuori joka hurahtanut käsitöihin. Ja itsekin hain opiskelemaan vaateompelijaksi, eri asia sitten tietty pääseekö. :D
MInusta on aivan ihanaa kun nuoret ovat löytäneet alan uudelleen ja Suomeenkin on pikkuhiljaa noussut uusia pikku omeplimoita tai muita alaan liittyvää yritystä.
Kun minä aloitin alan opinnot oli alalla erittäin vaikeaa. Tehtaat lopettivat ja muutama ompelimo kituutti olollaan...niitäkään ei enää ole :( Onnea ja menestystä sinulle :)
 
  • Tykkää
Reactions: Aamuäree
Varhaismummoutuneita? :O

Vastustan.

Olen aina harrastanut jos jonkinlaista käsityötä ja tein sitä myös ammatikseni 11 vuotta. Opin neulomaan puikoilla ennenkuin opin lukemaan, virkkaan, teen vaatteita, verhoilen.... kaikkea mahdollista. Valmistuin vaatetusalalta artenomiksi pääpainona neuletyöt.
Käsitöitten tekeminen on mun henkireikäni, mutta koska sillä on aika vaikea elantonsa tienata, niin jätin sen nyt taas harrastuksen asteelle ja vaihdoin alaa.

Nyt on työn alla sukkaprojekti Iittala-Fiskars kombinaatiolle, tilkkupeitto sekä iso laskosverhoprojekti eräälle perhetuttavalle.
 
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi

Yhteistyössä