Onko 36-vuotias jo liian vanha äidiksi?

Yleensä naiset ajattelevat lapsen ajoitusta vain oman äitiyden näkökulmasta. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jos äidillä on kovin paljon ikää, niin hoidettavana on lapsien lisäksi omat ja puolison vanhemmat. Vaikka vanhemmat asuisivatkin eri osoitteessa ja olisi kotipalvelut ym. niin asioiden hoitamista silti riittää enemmän kuin paljon (lääkärissä käynnit lähes viikottain, lääkkeiden annostelu, niiden hakeminen apteekista, raha-asioiden hoito, siivous, ruoanlaitto...).

Minkä ikäisiä äitejä oikein mahdat tarkoittaa? Minulla on ikää 37 v ja omat vanhempani (eikä miehenkään) eivät todellakaan tarvitse mitään kotipalveluja eikä minun apuani. Ovat vielä ihan tukevasti työelämässäkin, pikkaisen päälle 60-kymppisiä.

 

Kyllä mun mielestä. Varmaan hienoo olla 50 v 15 v lapsen äiti, jotka luulis sua sen mummoks

Minusta ajatus 50-vuotiaasta 15-vuotiaan mummosta on enemmänkin pelottava eikä tosiaan tulisi ekana mummo mieleen, jos tuollaisen kaksikon näkisin. Siinä olisi jo lapset tehty monessa sukupolvessa turhan nuorina.

 

Kyllä mun mielestä. Varmaan hienoo olla 50 v 15 v lapsen äiti, jotka luulis sua sen mummoks

Minusta ajatus 50-vuotiaasta 15-vuotiaan mummosta on enemmänkin pelottava eikä tosiaan tulisi ekana mummo mieleen, jos tuollaisen kaksikon näkisin. Siinä olisi jo lapset tehty monessa sukupolvessa turhan nuorina.

Mun äiti ja isä on 50v ja eka lapsenlapsi täyttää 9v.
en oo koskaan aatellukkaan että kaupassa joku luulisi heitä lapseni vanhemmiksi vaikka ei siinäkään mitään pahaa kai ole.
36v ei ole liian vanha äidiksi mutta itse en siinä iässä enää halua lapsia.
se mikä sopii toisille ei sovi kaikille.
yli 45v ovat mielestäni liian vanhoja jo oman terveydensäkin takia ja sen vuoksi että ei se teini ikä ole niin helppo juttu 60-vuotiaalle .

 

ei ole !!!

 

Ei oo.

 

ON! Ehdottomasti! Ei ole kiva lapselle kun äiti on vanha, kun lapsi murkku. Itse olen 32v ja ihan liian vanha saamaan enää lapsia, ei itsekään jaksais enää, mukava kun saa jo keskittyä, työhön ja itseenkin vähän..

Olen parin kuukauden päästä 32 ja minulla on esikoinen 4 kk. Toivoisin, että saisimme hänelle sisaruksen parin vuoden päästä.

Minä en koe itseäni lainkaan liian vanhaksi, päin vastoin. Kun sinä jo nyt koet itsesi liian vanhaksi, niin oletko ajatellut, että olet ehkä tehnyt lapset liian nuorena ja elämäsi on siinä tavallaan "kulunut" liian nopeasti, koska jo nyt tunnet itsesi vanhaksi?

Minä koen olevani parhaassa lasten saamisiässä. Varmasti olisin nuorempanakin ollut valmis äidiksi, mutta valitsin näin, koska halusin nähdä ja kokea: opiskellä pitkään, päästä sisään työelämään, hankkia asunnon yms. valmiiksi ja matkustella ympäri maailmaa.

Mielestäni sinä ja minä olemme oiva esimerkki siitä, miten ihmisen oma jaksamiskokemus on määräävä tekijä, eikä siinä vuosien määrällä ole merkitystä. Kukin tyylillään, -tärkeintä on olla itse tyytyväinen ratkaisuunsa ja siten paras äiti lapsilleen!

 

Miksi tästä aiheesta pitää tapella? Jos joku kommentoi ettei ITSE haluaisi lapsia yli kolmekymppisenä niin johan täällä ollaan heti kurkussa kiinni!! Yrittäkää ymmärtää että jokainen tekee asiat omalla tavallaan,ei tarvitse loukkaantua.Ihme selittelyä ja syyttelyä ...

 

ei kai... tai mistäs mä tietäisin

Mutta se on ehkä jo vähän vanha kun sedästäni tuli viime kuun alussa 54-vuotiaana toistamiseen isä, esikoinen 3v

 

ON! Ehdottomasti! Ei ole kiva lapselle kun äiti on vanha, kun lapsi murkku. Itse olen 32v ja ihan liian vanha saamaan enää lapsia, ei itsekään jaksais enää, mukava kun saa jo keskittyä, työhön ja itseenkin vähän..

Ja sen voi katsoa toisinkin päin. Kun perustaa perheen myöhemmin, voi paljon paremmin keskittyä siihen perheeseen, koska on tullut jo keskityttyä itseensä, on tullut hankittua koulutus ja työpaikka, on tullut hankittua vakaa asema, on tullut pörrättyä sen mitä nyt ehkä on halunnut pörrätä. Ei huolta huomisesta itselle eikä lapsille. Velaton koti, säästössä rahaa lasten harrastuksiin ja niin pitkään koulunkäyntiin kuin he aikanaan haluavat.

Enemmän säälittää katsoa nuorien vanhempien lapsia, jotka ovat käytännössä muiden kasvattamia, koska vanhempien on taloudellisista syistä pantava lapset hoitoon hyvin pienenä.

Sun kannattaa harkita tuen hankkimista, jos olet palamassa loppuun jo tuossa iässä perheesi kanssa...

 

Höh, no ei tästäkään ketjusta tullut hullua hurskaamaksi!!!

Musta on aika outo asetelma toi nuoret äidit vs vanhat äidit. Itse olen ollut molempia, esikoisen syntyessä täytin 21 v ja nyt olen 36 v. Ja täytyy sanoa että molempi parempi. Koen kuitenkin olleeni riittävän HYVÄ äiti sekä silloin nuorena, että nyt vanhempana. Nuorena olin aika naivi ja tein virheitä joita en ehkä nyt vanhempana enää tee ( tämä todistaa ainoastaan sen etten tee SAMOJA virheitä enää nyt) ihminen on siis oppiva olento. Virheitä toki teen vieläkin, mihinkäs sitä koira karvoistaan pääsisi.

Mutta, mutta, alkuperäinen avaushan kuului "onko 36 v jo liian vanha äidiksi?" Kaikkihan me vanhetaan ja äiteinä pysytään hamaan hautaan asti, joten 36 on ihan hyvä ikä olla äiti. Olipa lapset isoja tai pieniä tai vasta "pilkkeenä silmäkulmassa" :hug:

Ei saa tapella, tontut voi kurkkia ikkunan takana ja nähdä :xmas: :xmas: :xmas: :xmas: :xmas: :xmas: :xmas: :xmas:

 

ei kai... tai mistäs mä tietäisin

Mutta se on ehkä jo vähän vanha kun sedästäni tuli viime kuun alussa 54-vuotiaana toistamiseen isä, esikoinen 3v

Hmm..Arvo Ylppö tehtaili niitä lapsia kait ihan vanhaksi asti. Kyllä tää on ns.ikuisuusaihe...eikä tässä voi, eikä tarviikaan ymmärtää puolia, hyväksyä kylläkin. Kolmikymppisenä ei voi tietää etukäteen miten ajattelee nelikymppisenä...ja tää kokemuksesta.

Mullakin on vanhemmat vielä aika nuoria, eikä millään tavalla vielä huolehdittavia. Päinvastoin, käyvät hoitamassa vauvaakin tarvittaessa.

Mulla vaikka ikää on enempi, niin on HELPOMPAA valvoa kuin nuorena...silloin vetelin jos sai, unia pitkälle päivään...nyt on kiva herätä, vaik väsyneenäkin tuon aurinkoisen palleron kanssa jo 5.30-6.00. ei tee tiukkaa kun minuutin. aikaa on antaa pienelle kun ei väiky urahaaveet ja "mistä mä jään paitsi" tunteet mielessä.
Tässä näitä hyviä puolia mun elämässä,kun nyt aloin äidiksi vielä 39v.

Että puolensa ja puolensa.

 

Ei, sain kolmosen 36 vuotiaana ja kuopuksen syntyessä olin jo 39.
Onhan se välillä jännän tuntuista että vanhimmat lapseni voivat tehdä minusta mummon milloin vaan ja minulla on vielä pieniä lapsia.