onko isovanhemmilla oikeus kustantaa lastenlasten elämää?

neljänäippä
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Mä oon melkein vähän kateellinen sun kaltaisille, siis oon joskus ihan haaveillut siitä tilanteesta, että edes joku joskus kysyis, että tarvitaanko me jotain tai siis tarviiko lapset jotain?
Samoin, kun on neljä lasta vaatettavana, niin ilomielin ottaisin vaikka sen toppapuvun, vaikkei värit just miellyttäiskään slimää!
 
vieras
Sano anopilles, että laittaa poikansa tilille rahat. Niin ei sinun tarvi sitten nöyristellä anopille. Minäkään en ota itse vastaan rahaa anopilta. Lahjoja saavat ostaa lapsenlapsilleen jos haluavat.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Rähmäkäpälä:
Onko teillä oikeus auttaa vanhempianne kun teillä on tilaisuus?

Iäkkäät vanhempasi tai appivanhempasi kieltävät sinua pesemästä ikkunoita puolestansa vaikka olisit tarjoutunut, vaan väen väkisin haluavat kiivetä kipeine selkineen taloustikkaille kurkottelemaan ikkunat puhtaiksi.

Ette saa myöskään luoda lumia vaikka lunta on melkein metri, vaan he suomalaisella sisulla puskevat lunta kolallisen toisensa jälkeen, rasittuvat liikaa tai katkaisevat luita.

Sallitko isovanhempien olla lapsenvahtina? Vai pitääkö oma aika jättää täysin kokonaan väliin ihan vain periaatteen vuoksi että haluan kärsiä enkä ota apua vastaan vaikka mikä olisi.
Tätähän se anoppi varmaan ajaa takaa ;) Miniä sitten auttaa......

 
Mua ei haittaa laisinkaan että miehen äiti ja sisko kuskaa vauva/lapsitavaraa ihan kyselemättäkin B) Tai kyllä "anoppi" joskus kysyi, että voiko ostaa sellaista tai haittaako jos hän ostaa jotain vaatetta ja sanoin että ei todellakaan. Hyvänen aika, miksi sellaisesta pitäisi periaatteesta vain kieltäytyä??
 
näin meillä
No mä näen sen nimenomaan niin, että OIKEUS on, mutta VELVOLLISUUTTA ei. Eli jos kokee, että haluaa auttaa niin miksi ei. Lastentarvikehankinnoissa auttoivat myös, mutta pääsääntöisesti kaikki on hankittu itse.

Ja omia vanhempia autan sen mikä on mahdollisuus, välimatkaa on eli joka viikonloppu ei päästä käymään. Eivät ole vielä iäkkäitä ja taloudellisestikin menee ok (eivät silti varakkaita) . Olen vahtinut nuorempia sisaruksia apuna koko ikäni, ja teen niin vieläkin jos on tarvis. Mielellään vien pienimmille myös jotain pikku tuliaista kun mennään käymään, aivan kuin vanhempani tuovat meidän lapselle jos tulevat meille vieraisille. Ja ihan mielellään sukulaiset ovat myös lapsenvahtina olleet kun on käyty esim. elokuvissa (ehkä max. joka toinen kk) .

P.s. ja jos anoppi laittaisi mun tilille rahaa, niin enpä kieltäytyisi, vaan kiittäisin kauniisti. Kyllä se tietää, ettei meillä ole liikaa rahaa, ja että lapselle mieluummin ostan kuin itselleni :)
 
siis kyllä minust avoi tuliaisia tuoda kun tullaan, vaikka just joku mekko tai vaippapaketti, mutta tämä puhdas rahan tarjoaminen minua nolottaa. Ei sillä, ei meillä ole yhtään ylimääräistä rahaa, muta omilta vanhemmlten ole koskaan oikein mitään saanut, niin tuntuu niin kummalle että aikuisille ihmisille tarjotaan rahaa. eihän se pahakaan missäöän nimessä ole ja ihanasti ajateltu, mutta en aan osaa statua siihen
 
Alkuperäinen kirjoittaja ennen sattui ja tapahtui:
siis kyllä minust avoi tuliaisia tuoda kun tullaan, vaikka just joku mekko tai vaippapaketti, mutta tämä puhdas rahan tarjoaminen minua nolottaa. Ei sillä, ei meillä ole yhtään ylimääräistä rahaa, muta omilta vanhemmlten ole koskaan oikein mitään saanut, niin tuntuu niin kummalle että aikuisille ihmisille tarjotaan rahaa. eihän se pahakaan missäöän nimessä ole ja ihanasti ajateltu, mutta en aan osaa statua siihen
Jos et itse osaa suhtautua siihen, niin anna sentään lapsenlapsillesi mahdollisuus opetalla suhtautumaan siihen, että sitä rahaakin voi ihan saada ilman, että siitä täytyy maksaa jotenkinpäin takaisin. Moni tuota kautta oppii myös itse lahjoittamaan rahaa pois ilman, että odottaa sitten vastakiitosta tjms. Yritä opetella suhtautumaan puhtaaseen rahaan hyvällä :)
 
mie
Noh, pyydä tosiaan sitten laittamaan poikasi tilille, jos se tuntuu paremmalta sinusta. Mun mielestä vanhemmille ei jäädä kiitollisuudenvelkaan, ei omille eikä appivanhemmille... he päättävät itse haluavatko auttaa ja jos selvästi on sanonut, että ei tarvitse ja silti haluavat, niin tottakai voidaan apu ottaa vastaan. Tai pistä rahat lasten tilille, niin ei tule sinulle moraalista ongelmaa...

Jos sinulla on noin tiukat periaatteet, niin muista sitten, jos appivanhempasi joskus kuolevat, ettet vaan mitenkään hyödy heidän perinnöstään. Et esim. anna maksaa omaa osuuttasi asunnosta appivanhempien perintörahoilla tms...
 
Niin no....ei siinä musta kiitollisuudenvelkaan jää jos vastapuoli TAHTOO osallistua.
Emmä nyt aikuisten rahoittamista täysin tajua, mutta lapsille hankkiminen lienee hyväksyttävää ja tavallistakin.
Kyllä meillä isovanhemmat kustantaa paljonkin kaikkea lapsille.
 
Minusta isovanhemilla on oikeus tarjota apuaan ja lapsilla on periaatteessa oikeus kieltäytyäkin siitä. Kaikki on niin suhteellista, itse olen ottanut ilolla ja kiitollisuudella vastaan asioita, joissa äitini on avustanut meitä t.s ostanut jotakin lapsillemme.
Anopin kohdalla on tilanne sitten hiukan toinen, koska en pääse tunteesta, että sillä kiillotetetaan oma sädekehää ja kiinnitetään kiitollisuudenvelkakahleita. (mutta tämä on kaiketi eniten omaa vajaavaisuuttani :ashamed: )

Mutta isovanhemmatkaan eivät saisi mennä mielestäni ylenpalttisuuksiin, tosin kuka ja miten sen, mikä on ylenpalttista, rajan asettaa. Minä en ainkaan toivoisi, että lapsillani olisi sellaiset isoäidit, että he ostaisivat kaiken, mitä ikinä lapseni keksivät haluta.
 

Yhteistyössä