Onko muita 50 vuotiaana lasta

mangosorbetti - Olet lämpimästi Tervetullut tänne "olkkariimme" kuumeilemaan!!:wave:
40+ "so what"
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/1897274-40-so-what-wol-12-a/sivu359.html

..siellä ihuna porukka ja lisää mahtuu mukaan:heart:

Tämän pinon viimosin viesti(ennen sinua)ollut kumminkin JO 2007..meniköhän mm. Lutuliinilla odotuksessa kaikki hyvin..toivottavasti:heart:

((muoks)) kurkkasinhin jo hänen nimimerkkinsä takaa - kaikki mennyt hyvin ja pikkinen kainaloisessa 2008 - Onnea näin jälkijunassa:flower::heart:

 

toivonutta tai saanutta... Minulla on kova vauvakuume ja ikää on kohta 50-vuotta...vauva nuorentaa ihmeesti =)

Minä olen 46 ja kovasti toivoisin vielä iltatähteä.
Toisaalta eroamme ainakin siinä kohdin etten usko vauvan minua mitenkään nuorentavan... tai vanhentavan.

 

Jaa, mutta kyllä sitä tuntee itsensä jollain lailla nuoremmaksi, kun toisten samanikäisten lapset ovat usein jo aikuisia ja itse liikkuu pienten kanssa - ihmiset suhtautuvatkin eri tavalla, ja tavallaan sitä kuuluu nuorempien, pienten lasten vanhempien porukkaan. Seurakin tulee haettua sen mukaan. Minulla tosin nuorin on jo 6-vuotias, mutta jätettiin hiljattain ehkäisy pois ja ajateltiin antaa luonnolle vielä tilaisuus, koska kuukautiset jatkuvat. Olen 49-vuotias.

Huvittavia nuo nuorempien kommentit siitä, että tämänikäisestä ei enää ole äidiksi tai että pitäisi tyytyä odottamaan mummoutta! Eiköhän asia ole niin, että niin kauan kuin hedelmällistä ikää riittää, on ihan luonnollista saada lapsia. Eikä lapsenlapsi ole minusta ollenkaan sama asia! Haluan imettää ja hoivata omaa pikkuista, nukkua hänen vieressään, kantaa ja pitää lähellä - esikoistyttäreni odottaa nyt, mutta en kuvittelisikaan "omivani" hänen vauvaansa omalta äidiltään (ja tulen näkemäänkin lasta vain muutaman kerran vuodessa, koska nuoripari asuu kaukana). Välillä tuumin, että ne isoäidit, jotka kovin pyrkivät omimaan lapsenlapsen - eivät anna itkevää vauvaa äidille, kinuavat jo pientä vauvaa yökylään jne. - olisivat ilmeisesti itse kaivanneet vielä omaa lasta ja tyydyttävät tarvettaan lapsenlapsen kautta, usein nuoren äidin harmiksi ja jopa vahingoksi.

Kotiäitiys - elämänura ja elämäntapa!
Kotona

 

Kautta aikojen on muuten ollut ihan tavallista saada lapsia viisikymppiseksi asti, ja on ollut ihan yleistä, että äidillä ja tyttärellä on yhtaikaa vauva. Omassa suvussa näitä tapauksia on monta. Ja ennen vanhaanhan isoäiti pystyi tästä syystä tarvittaessa imettämäänkin lapsenlasta.

 

lutuliini Miten tarinasi jatkuu?
Minä myös lähellä 50v ja vauva haaveissa. Jospa vielä kuitenkin olisin niitä joille tuon onnen luoja suo. =)

 

Ruma Elsa Samaa mieltä olen myös tuosta että lapsen lapsi ei ole sama asia ollenkaan. Itsellä ei ole vielä lapsen lapsia enkä tunne muutenkaan oloani kovin mummoksi. Mies on minua 16v nuorempi. Minulla on 4 lasta aiemmasta avioliitosta ja nyt vielä toivotaan yhteistä lasta.

 

Täytin juuri 48 ja muutama viikko ennen synttäreitä sain tietää olevani raskaana. Ihan yllätysraskaus ja ensimmäinen kaiken lisäksi. Toivon vain kaiken menevän hyvin ja saavani terveen vauvan.

 

Myymamma Onneksi olkoon !! Ihana juttu. :flower:

 

Kyllä lapsia voi tehdä niin kauan kuin niitä vaan saa ja HALUAA. (jos saa)

Äitini oli 49 syntyessäni. Ei ihanampaa äitiä voisi toivoa. Jos Luoja suo, niin siitä vain! Hyvä äitiys ei ole iästä kiinni.

Itse sain kuopukseni 28 vuotiaana (3 lasta), ja ajattelin aina, että kun täytän 50 ovat lapset jo pois kotoa, ja vietän hyviä päiviä (mummonakin?) yhdessä mieheni kanssa matkustellen yms. Nyt nuorimmainen on rippikouluikäinen ja joutunut viimeiset kolme vuotta seuraamaan taisteluani syöpää vastaan. Nyt olen tuon taisteluni jo hävinnyt, enkä tule näkemään edes lapseni ylioppilaskirjoituksia. Olen oppinut kantapään kautta, että elämää ei voi suunnitella etukäteen. Äitienpäiviin sisältyy kohdallani paljon luopumisen surua, mutta samalla iloa siitä, että olen saanut ja antanut läheisilleni paljon. Toivon, että lapseni astuisivat rohkeasti elämään, ja ottaisivat ilolla vastaan, mitä elämä tarjoaa - samalla hyväksyen sen, mitä elämä ei voikaa antaa.

Kaikkea hyvää teille äideille - iästä riippumatta. Tukekaa lapsianne, mutta tukekaa myös toisianne ja hyväksykää ihmisten erilaiset valinnat...tuomitsematta.

 

NYKyään monet tekevät ongelman asioista, joissa ei sitä edes ole. TEHKÄÄ NIINKUIN ITSE TAHDOTTE, niin minäkin teen.

Kautta aikojen on muuten ollut ihan tavallista saada lapsia viisikymppiseksi asti, ja on ollut ihan yleistä, että äidillä ja tyttärellä on yhtaikaa vauva. Omassa suvussa näitä tapauksia on monta. Ja ennen vanhaanhan isoäiti pystyi tästä syystä tarvittaessa imettämäänkin lapsenlasta.

 

Itse olen saanut viimeisemmät 8 lasta 32v>.
Nyt 43v ja odotan 10:tä lasta.
Kerran eräs lekuri sanoi minulle, että on ollut semmoisessa synnytyksessä, jossa synnyttävä äiti oli 55v. Oli ihan luomuraskaudesta kyse.
Pidän itseänikin vanhana synnyttäjänä nyt, mutta on muistettava, että nykyisin eletäänkin pidempää kuin ennen. On vaan tärkeää pitää itsestään huolta, että jaksaa lapsistaan myös huolehtia. Lapset ovat erittäin helppoja pieninä, mutta murrosiän tullessa alkaa ne pyörremyrskyt. Olen itse vain yhden murrosikäisen aikuiseksi kasvattanut ja oli vielä suht helppo. Kun kuuntelee muiden juttuja, pahempaan kannattaa aina varautua, koska lapset ovat erilaisia. Itse ehkä eniten ajatelen sitä, häpeääkö lapset minua, kun en ole mikään 20v äiti. Onneksi täällä päin elää muitakin ikuisesti lisääntyviä.

 

Ruma Elsa!
Nuoret ajattelevat olevansa maailman parhaita äitejä. Niin itsekin ajattelin 20vuotiaana. Kasvatin toki lapsen hyvin, mutta vanhemmuus puuttui. Olin silloin ns. kaveri. Tämä on yleistä nykyisin monille äidelle, että haluavat olla lapsiensa kanssa kavereita eikä vanhempia lapsilleen. Kun sain toisen 32v, muutuin vanhemmaksi, tajuten kaverin ja vanhemmuuden eron.
IKä ei aina kerro sitä miten lapsestaan huolehtii. Monet nuoret huolehtii hyvin, mutta vanhemmuus saattaa puuttua. Moni nuori saattaa huolehtia huonosti lapsestaan siinä kuin vanhempikin äiti. Moni vanhempi äiti saattaa olla maailman paras äiti. Ikä ei kerro mitään. Äidin hyvin vointi on oltava se mittari, mihin nojattava, kun lapsia tekee. Kysy vain itseltäsi, Jaksatko varmasti seuraavat 20v ja varsinkin murrosiän myllerrykset. Itse aion lisääntyä niin kauan kuin se on mahdollista ja oikeasti tunnen jaksavani. Heti kun tuntuu, että olen fyysisesti vanhan oloinen, se on siinä. Hah kohtahan tulee se biologinen este. Mielestäni se kertookin, että silloin aika on täysi.Eli niin kauan kuin raskaus alkaa luonnollisesti, ei ole liian vanha äidiksi.