Operaatio avioseksi.

Vaikutat kyllä tyytyväiseltä teidän mutkattomaan "järjestelyynne". Vähän pelottavan tyytyväiseltä....=)

 

katse eurooppaan....siellä tietyissä sivistysvaltioissa on punaisten lyhtyjen kadut melko tavallisia...

Oletus teillä on pari-kolme pientä muksua ja talo yms....muuten elämä menee ok mutta seksi puuttuu toisen haluttomuuden vuoksi.

Vaihtoehtoja on kaksi:

a) eroatte
b) puutteessa oleva käy sihteerillä tai gigololla
c) toinen tyytyy elämään puutteessa ja on aina kiukkuinen ja kyllästynyt

Mikä parempi huomioiden kokonaisuus?

 

Olen niin syvällä täällä härmässä, jotta eurooppaan voi kyllä katsella mutta katseluksi se sitten jääkin.

Noista vaihtoehdoistasi tuo ensimmäinen kuulostaa heti niin pahalta, että ei kiitos. Kaikki tehdään jotta se vältetään. Olen ehkä vähän konservatiivi tässä asiassa.
Mutta jos toinen käy sihteereissä niin sillä saadaan toinen tyytyväiseksi, mutta pysyykö se toinen silti "ennallaan"? Eli pystyykö mies pitämään "pokkansa" kotona ja jatkamaan kaikkea kuten ennenkin, vaikka säkit ovatkin vain puolitäynnä kotiin tullessa...? Panokset on niin korkeat ja riski olemassa että korttitalo sortuu minä hetkenä hyvänsä. Ja onko hyvin suunniteltu jo puoliksi tehty tässäkin..?
Ja tiedän, pettämistä on jo sekin, että ajatteleekin väärää naista väärässä asennossa... =/

Kevättä kohti silti.

 

Kyllä sitä pystyy pitämään pokkansa...
jos sihteeri on vain seksin vuoksi niin ei se tunteisiin niin vaikuta...sitä voi sitten muistella vaimonsa kanssakin häärätessä...kyllä vaimokin sitä naapurin miestä tai työkaveriaan kuitenkin haavailee rakastellessaan. ...
Ja jos riski toteutuu ja vaimo lähtee niin se helpotti sitten ratkaisua...
harva sitä selibaattiakaan ikuisesti jaksaa...
Seksi kuuluu jokaisen suhteen peruspilareihin...jos se ei toimi niin äkkiä alkaa muutkin pilarit murentumaan...
Mutta pieni apusihteeripilari voi pitää talon pystyssä.

Ainoa ongelma tuossa on että kun kerran käväsee tuollaisella kotimaisella laatusihteerillä niin silloin tajuaa mistä jää paitsi joka viikko omassa suhteessa.

 

En epäile yhtään, varmasti vaimokin kelailee välillä naapurin Heikkiä ja muitakin, ja se sallittakoon. Ja joku voisi sen selibaatin kestääkin, mutta minä olen vähän heikko juuri siinä suhteessa. Haluja on suotu liikaa peräkammarin pojaksi. Ja onhan sitä seksiäkin suotu minullekin, en sillä, mutta enempi sitä saisi olla. En vaadi joka pv, mutta joka viikko ois kiva. Tai ainakin joka kuukausi, nyt kun ei toteudu välttämättä sekään...

Tuon ongelman itsekin tunnistan jo nyt. Kun kerran pääsee laatuapulaisen käsittelyyn, niin helposti jää kiinni siihen! Sekin vähän pelottaa. Mutta kaikki pelottava myös houkuttaa. Hemmetti kun sais jostain tilattua "sihteeriopettajan" käymään meillä kotona joka opettais vaimon tavoille. Eli opettais kuinka se jokaisen naisen sisällä asuva seksin hengetär kaivetaan normiarjessa esiin ja viedään mieheltä siten jalat suusta! Jotain halupillereitä ois niin kiva salaa omalle vaimolle syötellä...

 

Ei niissä vaimon haluissa mitään vikaa sitten loppujen lopuksi ollutkaan. Kohdistuivat vaan toiseen mieheen. Oh well... Elämä jatkuu ja ehkä tosiaan parempi näin.

 

Tämä oli aivan mahtava viestiketju, joten päätin päätin nostaa uudelleen keskusteluun!
Erityisesti haluaisin kuulla SSSA:n tämänhetkisen tilanteen ja tuntemukset! Kiitos asian jakamisesta! Hyvin moni asia osui täydellisesti myös omalle kohdalle. samoja kipuiluja ja aamuyöhön valvomisia. Monet monet "kehityskeskustelut" ja ikävämmät riitelytkin. Monta monituista kertaa kysyin suoraan vaimolta, että eikö hän tosiaankaan huomaa kuinka paljon paremmalla tuulella olen, ja kuinka paljon "paremman miehen" hän saa, kun en joudu olemaan ilman seksiä 2 barin paine kiveksissä!!

Viimeisen vuoden aikana tilanne on jotenkin rauhoittunut ja tasoittunut. Meillä odotetaan vauvaa, ja raskausajat on aikasemminkin olleet seksin osalta (ja muutenkin) hyvää aikaa. Vauvan synnyttyä seksiin tulee tietysti taukoa, sen kestän ja ymmärrän täysin.

Edelleen toivon vaimoni vapautuvan seksiasioissa enemmän. Mikään ei antaisi minulle suurempaa tyydytystä kuin vapautunut seksielämä jossa molemmat voisimme estoitta nauttia toisistamme. Vaimollani on hieman "siveyden sipuli" -syndroomaa... kun taas itse haluaisin kovasti kokeilla kaikenlaista kivaa seksin saralla.

Yhteenvetona omista kokemuksistani sanoisin, että koskaan ei voi liikaa asioista keskustella. Hetken vaan pitää olla oikea jotta keskustelua on rakentavaa. Herkkä aihe.
Nyt voimme keskusteluissamme vaimon kanssa heittää jopa pientä huumoria.

Miehet, isät, kommentoikaa ja kertokaa omat tarinanne!

 

Hyvin kirjoitettua ja mielenkiintoista luettavaa.

Olen ollut lähes 20v saman naisen kanssa ja siihen on mahtunut hiljaisiakin aikoja. Jälkeenpäin ajateltuna niinä aikoina ei mennyt oikein muutenkaan kauhean hyvin.
Nykyään meillä on vaimo se joka vonkaa seksiä. Itseänikin kyllä panettaa lähes jatkuvasti mutta ehkä olen ämmiintynyt lapsen hoidon yhteydessä siinä määrin että lause: "tuu tänne ja pane mua" ei juuri innosta enää...Tosin vaimokin on päässyt hieman muhkuroitumaan aikojen saatossa kun ei enää fysiikka ole samaa kuin 20-vuotiaina. Itse olen jaksanut pitää ulkomuodosta säntillisesti huolta lähinnä vaimon takia, mutta kyllä vuodet näkyvät vaikka kuinka treenaa. Nyt eksyin aiheesta...

Kerro Sir kuinka nykyään menee. tahtoisin tietää tarinalle jatkoa.

 

Aloittajan tarinaa sivuten, kaiken mahdollisen olen mielestäni tehnyt ja lopputulemana on etteivät halut ole enää yhtenevät, kuten alkuvuosina.
Isyys on tuonut mukanaan uusia arvoja, ja sen myötä olen päätynyt ratkaisuun jolla perhe pysyy kasassa ja itse järjissäni.
Venlafaksiini, masennuslääke joka tappaa halut. Ikinä aiemmin en tällaista olisi voinut edes kuvitella, libido on niin suuri osa sisintä, mutta jotain oli tehtävä. Harkitsin myös kemiallista kastraatiota, mutta neljännesvuosittain pistettävä lääkitys ja haittavaikutukset käänsivät kelkan venlafaksiiniin. Eli jatkossa olemme perhe jossa on isä ja äiti, ei enää vaimoa ja aviomiestä.

 

Onko edellinen viesti ihan oikeasti totta... alan pian itkeä jos on!!

 

Mielelläni kuulisin toisenlaisia ratkaisuja tilanteeseen. Itse en niitä ole löytänyt, avoin suhde ei vaimolle käy ja pettämiseen en haluaisi lähteä. Ja tarkennuksena että seksiä kyllä saan, mutta se epävarma noin kerran viikossa vain ei itselleni riitä.
Suhdetta takana jo useampi vuosikymmen ja alkuun seksiä oli päivittäin, jopa vuosien ajan. Vaimokaan ei tästä "jarrusta" ilahtunut, mutta hänelle seksi ei ole enää "tärkeää" joten kelvannee...

 

Siistii voi vetää lääkettä ettei enää paneta !mut aika veemäistä sanon mä.. Ootsä kertonu sun vaimolle että vedät masennuslääkkeit ettei enää paneta? Ihan kauheelta kuulostaa, vaik toisaalta kai se voi olla ihan hyväkin koska pettäminen on niin kauheeta.. Sori äijät tulin vaklaa teijän puolt. Kiinnosti tietää, mitä puutteiset miehet tekee

 

Minä ainakin olen vaimoni kimpussa joka välissä. Flirtaan hieron suutelen ohimenen, painaudun hellan ääressä takaapäin, näykin korvia, suutelen niskaa, kaappaan syliin, tassitan sen 5 sekuntia ohimennen. Elämämme on tällaista flirttiä ollut yli 20 vuotta. Kehun, lirkutteleen, kiusaan, laitan naisen nauramaan, lepäämään, ei se sen kummempaa ole kuin yhteys toiseen ja toisen huomioiminen. Ja pitää myös aistia, kun pitää pysyä kaukana. Kaikki perustuu jännityksen ylläpitämiseen, ei antamiseen. Tietyn rajan yli en mene, kuin joskus harvoin. siloin ollaan keittiön pöydällä, vaatekaapin alimmalla hyllyllä, pusikossa ,hississä, autossa, veneessä, rannalla jne. Tämä on se jota vaimoni odottaa ja se pitää hänet aina odottavana, koska koskaan ei tiedä missä ja miten. Normi seksit on sitten päälle. Ja tietty muita kivoja yllätyksiä, mutta ne ovat yksityisasioita. Mutta sama temppua ei koskaan kahdesti. Rutiini tappaa seksin, muttei liialla mellastamisella kannata käyttää keinoja loppuun. Kyse ei ole sitä, etteikö nainen haluaisi, vaan naisen pitää kokea olevansa haluttu, naisen pitää olla rento ja vapautunut. Sinunkin pitää olla haluttava, mielenkiintoinen ja jännä. Aina vähän sitä pahaa poikaa. Miehen orgasmi on pallien välissä, naisen orgasmi on korvien välissä. Jotta nainen syttyy kunnolla, on päivän oltava 'täydellinen', jotta mies syttyy tarvitaan 10 sekuntia ja naisen kuva. Yksinkertaisimmillan nainen pitää ns ' ottamisesta'. En minä ikinä lupia kysele. Jos tarvis ja minua himottaa, painan pään jalkoväliin ja siinä ei enää lupia tarvita...Luvat on saatu alttarilla. No tietysti pitää ymmärttää jos nainen sanoo joskus ei. Kunnioitus.

Meissä on se pieni ero seksuaalisuudessa. Nainen on kuin takka, ja mies kuin tulitikku. Toisen pitää olla hieman lämmin kokoajan ja kuumempaa roihua pidetään yllä vähän väliä ja toinen syttyy vain tarvittaessa. Tosin on se kiva jos nainenkin joskus on haluttavamman oloinen, mutta rakastava mies näkee essun alle nälkäisillä silmillään.
Ja jos naisen saa pidettyä halukkaana, ei sitä aloitetta tarvitse tehdä aina itse. Kyllä se omansa osaa hakea.
Kuulostan kliseiseltä, mutta eipä se liitto ja seksielämä sen kummempaa kai muillakaan ole, tai ainakaan meillä. Onhan niitä villejäkin pareja.
Toivottavasti auttaa jotakuta.

Ja aloittajan kotiuurastus. Minä tein joskus samaa ja luulin olevani hyvä aviomies, tosin olin vain monitoimikone. Eipä tuota kukaan huomannut, joten menin lakkoon. Ajattelin että katsotaan kuukausi. No kyllä oli kämppä sekaisin ja sen huomasi joku muukin. Nostin kissan pöydälle...Tuli siinä sitten selväksi suhteen alkupuolella ettei emäntä osannut oikein kokata tai siivota...Mistä olisin tiennyt kun tein aina kaiken. No tilanne muuttui...