Noniin..kaikenlaista tapahtunut...
Menin sitten tekemään ilmoitusta poliisilaitokselle.
Nuori poliisikundi alkaa kyselemään asiasta ja kun aikani hänen kanssaan juttelin, niin tulin tulokseen, etten tee ilmoitusta. Poliisikundi sanoi, että tässä on sana sanaa vastaan ja ettei oikeastaan kannata tehdä ilmoitusta asiasta.
Kuulemma poliisi ei edes välttämättä tutki koko asiaa.
Sanoin ensitekijöiksi, että haluan tehdä rikosilmoituksen. Se ei näköjään kuulunut hänen toimenkuvaansa. Kysyi, että oletteko millaisissa väleissä, vstasin ettei olla minkäänlaisissa väleissä. Hään vastasi, että eikös ne välit sitten ole hyvät. vstasin, että ovathan ne, itseasiassa.
Mutta pointtini tässä asiassa on kyllä se, että minua on loukattu monella tavalla tässä asiassa.
Hän vastasi, että jäikö pysyviä vammoja. Vastasin, että ei, jollei arpea huulessa oteta lukuun. No, kuulemma lievä pahoinpitely ja ei kannata tehdä ilmoitusta.
Vastasin, että minulla on lääkärintodistus olemassa, jolloin hän kysyi, että missä se sitten on.... Kerroin,että se on tilattavissa. Näin lääkäri sanoi, että poliisi tilaa todistuksen tarvittaessa. Tämä poliisi ei näköjään tiennyt toimintamalleista, mitkä pahoinpitelyn tutkimisessa noudatetaan.
No, ei siinä mitään. Kiitin kauniisti sanomalla kiitos, että kuuntelitte.
Menin kotiin ja hirvittävä tuska ja ahdistus puristi rintaa taas muutaman ppäivän.
((
Kunnes, tein rikosilmoituksen netissä.
Heti seuraavana aamulla soittin naispuolinen henkilö poliisista ja sanoi, että pahoinpitelystä täytyy henkilökohtiasesti käydä tekemässä ilmoitus laitoksella. Ei netissä.
Kerroin hänelle tilanteen ja tapahtuman ja hän sanoi, että odotas hetki, käyn juttelemassa tutkinnanjohtajan kanssa, soitan kohta uudestaan.
Naisen mielestä kyseessä ei ollutkaan lieväpahoinpitely, joka on asianomistaja juttu vaan pahoinpitely, josta voi kuka tahansa tehdä rikosilmoituksen ja hän lupasi käydä tekemässä ilmoituksen. Kiitin häntä kauniisti ja silloin tuntui, että se valtava paine ja taakka jota olin kantanut harteillani tipahti kertalaakista pois! Olo keveni aivan äärettömästi ja vihdoin se helppottava itkukin tuli. Olin liian kauan kantanut tätä taakkaa yksin sisälläni.
Tämä tapahtui eilen aamulla ja tänään soittikin rikoksen tutkija ja kutsui kuulusteluihin. Hän pyysi, että olisin heti huomenna mennyt, mutta viikonlooppuna en ehdi, joten kuulustelut siirtyvät ensiviikkoon.
Olihan vaikea tehdä ilmoitusta..ymmärrän kyllä ettei poliisilla ole resursseja tutkia joka tapausta, mutta tässä tilnteessa haluan itse tälle asialle päätöksen, oli se mitä tahansa.
Vaikka tulisi, ettei syytetä ketään, niin siitä huolimatta poliisin tietoihin jää tämä ilmoitus.
Tulevaisuutta ajatellen siis, jos minulle sasttuu jotakin epäilyttävää tai tulen saamaan uhkailuja tms. pahoinpitelijän taholta. Niin onpahan dokumenttia asiasta.
Tässä tiivis rykelmä asiasta. Nyt alan saunan lämmitykseen ja nautin ihanasta perjantai-illasta läheisteni kanssa!
