Sikiöiden painoerosta, onko kyse fetofetaalitransfuusiosta

Hei,

kävin eilen kontrollissa Oyssissa ja sikiöille oli kehittynyt painoeroa 20% (A=162g ja B=130g). Lisäksi B vauvalla sanottiin olevan pieni virtsarakko ja A vauvan lapsivesi oli lisääntynyt. Raskauteni on siis monokoriaalinen diamniaalinen kaksosraskaus. Ohut kalvoraja on olemassa. Raskausviikkoja on 16+3.

Tähän asti vauvat ovat kehittyneet täysin samankokoisina (kolme viikkoa sitten ei painoeroa ollut). Onko kenelläkään kokemusta painoeroista näin varhaisilla raskausviikoilla? Miten raskaus eteni? Onko tässä nyt kyse siitä fetofetaalitransfuusiosta? Mikä on sallittu kokoero vauvoille?

Olisin todella kiitollinen vastauksista, lääkäriltä en saanut asiasta tarpeeksi tietoa tässä vaiheessa. Seuraava kontrolliaika on kahden viikon päästä ja olen jo nyt huolesta suunniltani.

 

Ei kannata stressata,meillä aina ultrassa kokoero heitteli tosi paljon,veikkasivat a:ta pienemmäksi. mitään hätää ei kuitenkaan siis missään vaiheessa ollut. Kaksosia muutenkin vaikeampi arvioida kuin yhtä,varsinkin sitten kun tila kohdussa vähenee ja ovat mutkalla ym. Kuitenkin syntyessään tytöillä oli vain 25g painoeroa,olivat 3130g ja 3105g ja molemmat 51cm.

 

Meillä oli myös monikoriaalinen diamniaalinen kaksosraskaus. Meillä ensimmäisiä pieniä merkkejä fetofetaalitransfuusiosta havaittiin n. rv 17. Niitä olivat erot virtsarakkojen aktiivisuudessa, suurehko kokonaisvesimäärä (kalvorajaa ei kunnolla tuolla kerralla nähty, joten vesimäärien eroa ei voitu vertailla) sekä pieni painoero. Rv 19 tilanne oli suurinpiirtein sama, painoeroa oli alle 20 %, eikä lisää huolestuttavia merkkejä havaittu. Kivuttomia supistuksia oli ollut jo tuolta rv 16-17 asti, mutta ne eivät olleet saaneet mitään aikaan. Rv 20+4 menin sairaalaan pahentuneiden supistusten ja vatsan nopean kasvun vuoksi. Kohdunsuun lyhenemisen takia ottivat heti vuodelepoon ja supistuksia yritettiin ehkäistä. Fetofetaali oli kuitenkin lähes yhtäkkiä päässyt jo niin vaikeaksi, että vesimäärä oli valtava ja luonto halusi käynnistää keskenmenon. Kun tulehdusarvoni lisäksi antibiooteista huolimatta, ilmeisesti tuon vesimäärän takia, lähti nousemaan, ei mitään (lapsiveden poisto/istukan laseroperaatio) ollut tehtävissä. Menetimme kaksospoikamme fetofetaalitransfuusiosta johtuen rv 21+1.

Meidän tarinamme päättyi siis onnettomasti, mutta onnellisempiakin lopputuloksia vastaavan tilanteen jälkeen on paljon! Kysehän ei sinulla todellakaan tarvitse olla fetofetaalista tai vaikka olisikin, se voi kehittyä paljon hitaammin, jolloin myös hoitokeinoja voidaan käyttää. Muistan vielä hyvin, millaista oli lukea näitä huonosti päättyneitä tarinoita tuossa epävarmassa tilanteessa, ahdistus oli hirvittävä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki raskaudet ovat yksilöllisiä, eikä näistä asioista stressaaminen auta mitään. Itse stressasin ja pelkäsin hurjasti, enkä oikein uskaltanut nauttia koko raskaudesta. Jälkikäteen sekin on harmittanut. Omaa vointia on toki tärkeää tarkkailla huolellisesti, sillä se voi kertoa myös vauvojen hyvinvoinnista. Toivottavasti sinulla kaikki menee hyvin, pidän peukkuja!

 

Tuohan on riski kaksoisraskaus, kun monokoriaalinen. Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin. Meidän kaksoset dikoriaaliset diamnioottiset, syntyivät rv 38 ihan normaalikokoisina, painoeroa oli kuitenkin n. 20 %, joka ei käynyt ilmi arvioissa, hankala kun oli mitata. Mutta hyvin voivat kummatkin.

Olen pahoillani pikkuenkelten äiti, jaksamista!

 

totta on riskiraskaus ja siksi sitä niin tarkasti seurataankin. Koita sinnitellä seuraavaan ultraan, lepää, syö ja ulkoile rauhalliseen tahtiin. Tuollainen raskaus voi ilman muuta päättyä tosi onnellisesti, näin kävi meillä. Muistaakseni sitä eroa aina jonkin verran oli, onhan siellä kaksi erillistä ihmistä kasvamassa. Arviot saattavat hieman heittääkin riippuen mittaajasta.

Haluan siis vain rauhoitella sinua, muistan kuinka stressasin ja panikoin silloin odotusaikana itsekin. Rv 20 jälkeen voi kai hieman jo huokaistakin koska siihen mennessä haitalliset erot ovat jo yleensä kehittyneet ja kaikki voitava varmasti lääkäreiden taholta tehdään. :wave: :wave:

 

Sinulla on sama raskaus kun minulla ja mulla viikkoja nyt 31+1 ja hyvin on mennyt koko raskaus aika painoeroa nyt n.300g.Kyllä minäkin alussa ressasin,kun raskaudestani en saanut edes tietoa oikein mistään ja tuntu et lääkärikään ei kerro tarpeeksi ja varsinkaan kun olet noin alussa raskautta..Mutta hyviä vointeja ja piän peukkuja

 

Kiitos kaikille tuesta ja kannustavista viesteistä! Ja enkelten äiti, osanottoni vauvojesi vuoksi!

Päätin yrittää nauttia raskaudesta ja lopettaa liian murehtimisen. Eihän koskaan voi tietää miten käy, mutta eipä elämässä muutenkaan varmuuksia mistään saa.

Reilun viikon päästä on ultra - kiva päästä taas näkemään vauvelit.
:heart:

 

Ilmottelehan ultran jälkeen miten vaavit voivat!! Pärjäile

 

Moikka!

meillä oli koko raskauden ajan painoarviot suunnilleen 200g heittoa...
mutta kun syntyivät viikolla 36 niin a poika oli 3400g b poika 2700g et oli aika koko ero, edellisenä päivänä tehtiin vielä paino arvio a pojasta 2900g...
oli kuitenkin 3400g....

:hug:

 

tässä yksi esimerkki ettei sikiöiden painoero merkitse aina mitään, vaikka olisi yhteinen istukka ja suonikalvo. jos varastaminen on vakavaa, se yleensä huomataan ennen 20 vkoa. sen jälkeen tulee harvoin enää mitään vakavaa.. näin lääkäri mulle sanoin kun kokoeroa oli aikalailla alusta saakka ja pikkuhiljaa kasvoi. viimeisessä ultrassa vkolla 34 ero oli jo 700g ja päätös sektiosta tehtiin. todellisuudessa ero olikin vain reilu 500g. ja lapset jakselivat hyvin, ei ollut siis ehkä kyse kuitenkaan kuin korkeintaan pienistä verisuoniyhteyksistä sikiöiden välillä. joten lohduttaisin sua että ei kannata aina ajatella pahinta. ja jos käy niin onnettomasti että onkin vakavampaa niin siihenkin on mahdollisuudet nykyään hoitaa. oulussa on kuulemma laite jolla voidaan poltaa niitä verisuonia jotenkin..
muutama äiti vuodessa joutuu turvautumaan siihen hoitoon.. joten ole luottavaisella mielellä ja tule kertoilemaan kuulumisia.

 

\

jos varastaminen on vakavaa, se yleensä huomataan ennen 20 vkoa. sen jälkeen tulee harvoin enää mitään vakavaa.. näin lääkäri mulle

Tähän ei kannata luottaa, vaan loppuun asti tulee seurata tarkasti. Minulla oli varmaan myös tämän saman opin mukaiset lääkärit tai sitten me satumme olemaan tuo poikkeus joka vahvistaa säännön.

Loppuraskauteen (tiedettiin että on monokoriaalinen raskaus) lääkäri aikoi laittaa 4 viikon väliä kontrolliajalle, mutta antoi sitten kuitenkin ajan "jo" kolmen viikon päähän viikolle 37. Lapset syntyivät tuolloin sama päivänä ja syntymän jälkeen kävi ilmi, että heillä on fetofetaalinen transfuusio. Uskoisin, että painoero syntyi vasta loppuraskaudessa. Tosin vielä syntymäpäivänäkin vauvat arvioitiin saman kokoisiksi. Painoeroa oli todellisuudessa 600 grammaa. Toinen on ok, toisella on cp- ja kuulovamma.

 

Meidän kaksostytöillä tuli tämä fetofetaali transfuusio ihan synnytyksen loppumetreillä ja sitä seurattiin koko odotusaika ilman mitään aiempia ongelmia..

Tytöt syntyivät 38+2( 2750g ja 2445g) viikolla normaalisti alateitse ja synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla..

Samantien kun tytöt olivat syntyneet,B-vauva vietiin teho-osastolle kun iho oli kalvakka ja pieni neiti valitti hiljaa siinä rinnanpäälle nostettaessa..
Siellä teholla sitten tyttö sai lääkettä verenpaineeseen,joka laski ja punasoluja lisää,koska oli tämä osapuoli,jolta "varastettiin" ja hb alhainen..
A-vauvalla hb oli hurjan korkea,mutta oli pirteä,eikä siitä seurannut mitään ylimääräistä..

B-vauva oli 3 päivää siellä teholla,mutta oli niin sirpakka pikku neiti,että siitä piristyi kovasti ja viikon sairaalassaolon jälkeen päästiin kotiin..

Ja nyt tyttöset on 10kk ihania rakkaita hippusia!! :heart: :heart:

Onnea vain odotukseen niille,joilla se on nyt menossa!! :heart: :heart: =) <br><br>

 

Meillä kanssa monokoriaalinen diamniaalinen raskaus. Lopussa seuranta tiivistä, koska epäiltiin juuri tuota varastamista. Synnytys käynnistettiin rv37. Seurannassa oli nähty A:n olevan pienempi ja hänellä oli myös vähemmän vettä. Seurannasta huolimatta lääkäreille oli yllätys, kun A syntyi todella aneemisena ja huonokuntoisena. B:n hemoglobiini oli hurjan korkea. Transfuusio tapahtunut ilmeisesti ihan loppumetreillä.
Nyt molemmat ok.

 

Hei,

kävin tänään (vihdoinki!) oyssissa kontrollissa (raskausviikkoja 18+4). Helpotti kyllä oloa nähdä molemmat vauvat hyväkuntoisina.

Kokoeroa oli vieläkin, mutta mielestäni se ei ollut ainakaan pahemmaksi mennyt. Painoarviota ei tällä kertaa tehty ollenkaan.

Lääkäri kertoi että, varastamiseen liittyy aina lapsivesimääräerot vauvoilla ja nyt oli molemmilla normaali määrä vettä. Ainakin on siis tällä hetkellä kaikki vielä ok, huh huh. Kontrolliaika taas 2vk päästä.

Semmosia kuulumisia tänne! Kiitoksia kaikille tuesta! :heart:

 

Hyvä et kaikki on hyvin toivottavasti menee loppuun asti!! Ilmottelehan aina miten on menny,kun käyt ultrassa Voimia!!

 

Heippa!

Täällä menossa samanlainen kaksoisraskaus viikoilla 23+6. Sikiöiden painoero ultrassa n. 30g viikko sitten. Huolestuin siitä itsekin kovasti, mutta osastolääkäri (TAYS äitipoli) sanoi eron olevan tässä vaiheessa vielä ihan normaali. Ultrassa näkyy pieni hento kalvoraja ja lapsivettä molemmilla normaalisti, joten täällä ainakin kaikki vielä mennyt hyvin ja toivottavasti tulevaisuudessakin. Asiat niin hyvin, etten käy kuin 4 viikon välein ultrassa. Tietenkin useammin jos tulee tuntemuksia, jotka voisivat viitata fetifetaalitransfuusioon. Töissä saan olla vielä 3 viikkoa jos jaksan itse, pakko ei ole. Toivotan sinulle onnea raskauden kulkuun ja rentoudu. Sikiö kokee/tuntee omalla tavalla huolestumisesi ja reagoi siihen. Toivon, että kaikki menee hyvin!

 

"Asiat niin hyvin, etten käy kuin 4 viikon välein ultrassa. Tietenkin useammin jos tulee tuntemuksia, jotka voisivat viitata fetifetaalitransfuusioon"
Uteliaisuuttani kyselen, että mitä tolla tarkoitat? Millaisia tuntemuksia voi tulla?

 

Itse ymmärsin odotusaikana, että fetofetaalisyndroomaa saattaa aiheuttaa äidille yleistä huonoa oloa vatsanalueella, kun lapsiveden määrä lisääntyy. Vatsaa kiristää ja pingottaa nopeasta kasvusta. siis joka jontuu lapsiveden nopeasta lisääntymisestä.
Näin minä ymmärsin, ymmärrys voi siis olla täysin virheellinen =)

 

\

Itse ymmärsin odotusaikana, että fetofetaalisyndroomaa saattaa aiheuttaa äidille yleistä huonoa oloa vatsanalueella, kun lapsiveden määrä lisääntyy. Vatsaa kiristää ja pingottaa nopeasta kasvusta. siis joka jontuu lapsiveden nopeasta lisääntymisestä.
Näin minä ymmärsin, ymmärrys voi siis olla täysin virheellinen =)

??? Minä ei olisi edes tiennyt odottavani kaksosia jollei ultrassa olisi näkynyt. Syntyivät viikolla 38+1 enkä silloinkaan olisi pystynyt liikkeistä edes päättelemään vauvoja olevan kaksi. Painot 3295g ja 2510g siis iso painoero heilläkin mutta kaikki hyvin ja tänä päiväni reippaat 1,5 vuotiaat ja samankokoiset pojat.
Minulla oli siis jo kolme raskautta takana eikä kaksosraskaus mielestäni mitenkään eronnut aikaisemmista. Painoakin itselleni kertyi "vain" 12 kg ja olen kuitenkin jo 40v.

 

\

\

Itse ymmärsin odotusaikana, että fetofetaalisyndroomaa saattaa aiheuttaa äidille yleistä huonoa oloa vatsanalueella, kun lapsiveden määrä lisääntyy. Vatsaa kiristää ja pingottaa nopeasta kasvusta. siis joka jontuu lapsiveden nopeasta lisääntymisestä.
Näin minä ymmärsin, ymmärrys voi siis olla täysin virheellinen =)

??? Minä ei olisi edes tiennyt odottavani kaksosia jollei ultrassa olisi näkynyt. Syntyivät viikolla 38+1 enkä silloinkaan olisi pystynyt liikkeistä edes päättelemään vauvoja olevan kaksi. Painot 3295g ja 2510g siis iso painoero heilläkin mutta kaikki hyvin ja tänä päiväni reippaat 1,5 vuotiaat ja samankokoiset pojat.
Minulla oli siis jo kolme raskautta takana eikä kaksosraskaus mielestäni mitenkään eronnut aikaisemmista. Painoakin itselleni kertyi "vain" 12 kg ja olen kuitenkin jo 40v.

No, yritänpä vielä selittää..

Joskus Fetofetaalitransfuusiosyndroomassa lapsivettä kehittyy liikaa nopeasti, johtuen siitä varastamisesta jne. Eli lapsiveden nopea kehittyminen saattaa aiheuttaa äidille oireita, pingotusta jne. Joskushan tässä syndroomassa lapsivettä joudutaan punktoimaan pois useitakin kertoja raskauden aikana.

En tarkoittanut normaalia raskauden aikaista kasvamista tai paksuuntumista. Kirjoitin viestissäni vain fetofetaalitransfuusiosyndrooman äidille ehkä aiheuttamasta vaivasta, jota joku toinen aikasemmin kyseli..

 

Minulle selitettiin äitipolilla, että jos tuntemuksia tulee esimerkiksi paineen tunnetta vain toiselle puolelle masua tai tuntemuksia toispuoleisesta turvotuksesta, on hyvä käydä tarkistuttamassa asia, ettei kyse ole fetofetaalitransfuusiosta, jolloin toisella sikiöllä on todella runsaasti vettä ja toisella liian vähän. Silloin sitä ylimääräistä vettä poistettaisiin ja joutuisin tarkkaan "syyniin" osastolle. Vettä saatetaan poistaa jopa litroja.

Onko kukaan tietoinen onko olemassa sellaista turvallisten viikkojen rajaa, jolloin tämän fetofetaalitransfuusion vaara olisi pienempi? Itse luin jostain, että kun 26 viikkoa tulee täyteen niin transfuusiota voi ilmetä, mutta se olisi lievempi muotoista, eikä niin vaarallista sikiöille... Onko kukaan tietoinen ja voisiko kertoa?

 

Mulle lääkäri sanoi, että rv 20 jälkeen tuleva oireilu on paremmin hallittavissa (jos sitä nyt voi hallita) kuin ennen sitä.

 

Onnea ap:lle loppuraskauteen. Toivottavasti pääsette hyville viikoille!

Ajattelin kertoa oman kokemukseni fetofetaalitransfuusiosyndroomasta. Kaksosraskaus selvisi np-ultrassa. Vatsa alkoikin kasvaa komeasti ja liikkuminen alkoi käydä vaivalloiseksi. Jo parin askelen jälkeen supisteli ja jouduin pysähtymään vähän väliä. Masu oli piukea kuin ilmapallo. Rakenneultrassa todettiin sikiöillä selvä painoero (en enää muista grammoja). Tukalaan olooni löytyi selitys, sillä saavalla A-kaksosella oli hurjasti lapsivettä, kun taas luovuttava B-poika oli lähes kuivassa pussissa. Pojilla oli siis omat vesipussit, mutta yhteinen istukka ja suonikalvo. Lääkärit eivät paljon toivoa antaneet. Jouduin osastolle, missa liikoja lapsivesiä punkteerattiin pois (ekalla kertaa 1,2 litraa) ja tilanteen kehittymistä seurattiin. Mitään muuta ei voinut tehdä kuin odottaa, että sikiöt selviävät rv 24 yli.

Suureksi onneksi tilanne rauhoittui ja pääsin jo kotiinkin. Rv 25 minulle kuitenkin puhkesi erittäin paha raskaushepatoosi ja taas oltiin osastolla. Synnytys käynnistyi itsestään lapsivesien menolla. Sain estolääkitystä ja pojat keuhkoja kypsyttävät kortisonit, mutta kahden päivän kuluttua poikien annettiin syntyä rv 26+4. B-pojan sydänkäyrässä oli laskuja ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. A-poika painoi 910g ja B-poika 650g. Istukkaa tutkiessa huomattiin poikien napanuorien olevan keskenään moninkertaisessa umpisolmussa. Kalvot olivat siis jossain synnytyksen vaiheessa rikkoutuneet ja napanuorat sotkeutuneet pahemman kerran. B-pojan napanuorassa oli kaiken lisäksi vain 2 suonta normaalin kolmen sijasta.

Meidän pojista se pienempi selvisi elämälle. A-poika menehtyi neljän viikon iässä rajun infektion seurauksiin. B-poika on terve iloinen 5-vuotias, joka odottaa innolla eskariin menoa ensi syksynä.

Kaksosraskaus on aina riski ja identtisyys erityisesti. On kuitenkin turha tuhlata raskausaikaa pelkäämiseen. Lopputulosta ei voi tietää, joten on parempi nauttia joka hetkestä, jonka saa lapsiaan sylissään kantaa.

 

\

Onnea ap:lle loppuraskauteen. Toivottavasti pääsette hyville viikoille!

Ajattelin kertoa oman kokemukseni fetofetaalitransfuusiosyndroomasta. Kaksosraskaus selvisi np-ultrassa. Vatsa alkoikin kasvaa komeasti ja liikkuminen alkoi käydä vaivalloiseksi. Jo parin askelen jälkeen supisteli ja jouduin pysähtymään vähän väliä. Masu oli piukea kuin ilmapallo. Rakenneultrassa todettiin sikiöillä selvä painoero (en enää muista grammoja). Tukalaan olooni löytyi selitys, sillä saavalla A-kaksosella oli hurjasti lapsivettä, kun taas luovuttava B-poika oli lähes kuivassa pussissa. Pojilla oli siis omat vesipussit, mutta yhteinen istukka ja suonikalvo. Lääkärit eivät paljon toivoa antaneet. Jouduin osastolle, missa liikoja lapsivesiä punkteerattiin pois (ekalla kertaa 1,2 litraa) ja tilanteen kehittymistä seurattiin. Mitään muuta ei voinut tehdä kuin odottaa, että sikiöt selviävät rv 24 yli.

Suureksi onneksi tilanne rauhoittui ja pääsin jo kotiinkin. Rv 25 minulle kuitenkin puhkesi erittäin paha raskaushepatoosi ja taas oltiin osastolla. Synnytys käynnistyi itsestään lapsivesien menolla. Sain estolääkitystä ja pojat keuhkoja kypsyttävät kortisonit, mutta kahden päivän kuluttua poikien annettiin syntyä rv 26+4. B-pojan sydänkäyrässä oli laskuja ja päädyttiin kiireelliseen sektioon. A-poika painoi 910g ja B-poika 650g. Istukkaa tutkiessa huomattiin poikien napanuorien olevan keskenään moninkertaisessa umpisolmussa. Kalvot olivat siis jossain synnytyksen vaiheessa rikkoutuneet ja napanuorat sotkeutuneet pahemman kerran. B-pojan napanuorassa oli kaiken lisäksi vain 2 suonta normaalin kolmen sijasta.

Meidän pojista se pienempi selvisi elämälle. A-poika menehtyi neljän viikon iässä rajun infektion seurauksiin. B-poika on terve iloinen 5-vuotias, joka odottaa innolla eskariin menoa ensi syksynä.

Kaksosraskaus on aina riski ja identtisyys erityisesti. On kuitenkin turha tuhlata raskausaikaa pelkäämiseen. Lopputulosta ei voi tietää, joten on parempi nauttia joka hetkestä, jonka saa lapsiaan sylissään kantaa.

Moi!
Aivan ihanasti osasit kirjoittaa ja rohkaista! *halaus*

 

Olen samaa mieltä Kielokin kanssa, tosi ihana kirjoitus! Ja olen tosi pahoillani A poikasi vuoksi, mutta ihanaa, että B poika voi hyvin. :heart:

Itsellä on nyt viikkoja kasassa 20+3 ja huomenna on taas ultraus oyssissa. Pienoinen jännitys aina ennen sinne menoa. Toivottavasti kaikki olisi pienillä hyvin.