Leikkauksesta jo melkein 7 kk, jolloin sain avanteen.
Olihan se alussa shokki, että miksi minulle, minähän olen vielä nuori, miten voin elää tuollaisen karmean pussin kanssa.
Mutta se meni aika pian ohi.
avanteen kanssa on loppujen lopuksi helppo elää. Toisin olisi jos minulle olisi tehty ohutsuoli j-pussi, joutuisin kesken unien käymään vessassa. Kyllä nytkin haluan aina tietää vessan sijainnin, jos tarvii pussi käydä tyhjentämässa. Ja pari kertaa on käynnyt, että olen joutunut tyhjentämään pussin kesken kävelyreissun , johinkin pusikkoon ja onhan tuo pussi useamman kerran "Räjähtänyt" öiseen aikaan ja se on ollut ikävintä; lakanat vaihtoon ja suihkuun ja silloin on kyllä tullut useampi kirosana ja itku. Mutta nyt on asia helpottunut, oikealla tai siis minule sopivalla ruokavaliollla ja vessassa ravaamiset ovat jäänneet vähemmälle. Yöllä voin jopa nukkua suht´koht rauhassa klo 23:sta aamu 7:aan, mutta kumminkin tulee heräiltyä ja tunnusteltua avannetta, että jos se onkin täynnä.
Käytän ihan samoja vaatteita kuin ennen leikkausta, Tosin rannalle en uskaltanut kesällä mennä, mutta ens kesänä ajattelin mennä ja laittaa bikinit päälle ja tahdä jonkun nätin suoja pussin avanteelle, ettei se ruma muovinen pussi herättäis liikaa huomiota.
leikkauksen takia painoni tippui n 14kg eikä se ole lähtenyt nousuun, eikä kuulemma kovin helposti nousekkaan. Aineeenvaihdunta on tottakai nopeampaa kuin paksusuolen kanssa, nyt , kun syön niin noin 3-4 tuntia menee , kun ruoka on jo saavuttanut määränpään eli pussin.
Ja paksusuolen puuttumisen takia ei elimistööni imeydy vedet ja suolat joudun juomaan ja syömmään jotain suolaista enemmän kuin ennen, vettä pitäisi juoda reilu 2 l päivässä ja niiden puutteen huoma kyllä pahoinvoinnissa, mutta se lätee heti pois, kunhan vaan joko juon tai pistän esim. pari oliivia suuhuni