*Tammikuun tähdet-11* marraskuu-10

piiiiiitkästä aikaa eksyin taas kirjottelemaan kuulumisia.

ollut täässä kaikenlaista ohjelmaa ja kiirusta niin ei yksinkertasesti oo ehtinyt.
oon taistellut sitä matalaa hemoglobiinia vastaan ja viime viikolla se sitten putosikin 75:n ja voin sanoa että olo oli todella huono, makasinkin sitten pari päivää sairaalassa veritankkauksessa ja saatiin hb nousemaan 100:n. katsotaan nyt kuinka kauan se siinä pysyy...
tällä viikolla kävin tallinnassa pikaseen pyörähtämässä, ajomatkalla helsinkiin supisteli(tää kolmas raskaus, ikää enne ei oo ollu harjotussuppareita, tai ainakaan en oo huomannu), muuten reissu oli onnistunut ja mukava
ultraan tarvis mennä taas jo 4vai viidennen kerran, nekun haluaa seurata lapsen kasvua , kun kuulemma pienikokoinen, tosin, niinpä ne sanoivat kahdesta edellisestäkin ja molemmat ollu liki 4kg
parisuhde... mulla ei ole molen yksinhuoltaja.mutta kaksi lasta löytyy
mitäs,mitäs vielä....
niin, mietein et jos tohtis kysyä voisko ne millään käynnistää laskettunapäivänä kun a) tosiaan olen yh, ois helppo hommata lapsille hoitopaikka b)matkaa sairaalaan 72km(enkä aatellu synnyttää missään taksissaD) c) jos totta puhutaan niin mä en tiedä oikiasti mitä on supistukset, esikoisesta ei supistuksia tullut lainkaan.nuorimmaisesta käynnistys ja supistukset tuli tasan tuntia enneku lapsi oli maailmassa...



ä060811 32+2

 

Kuulumisia taas pitkästä aikaa, ahkerasti käyny täällä kyllä lueskelemassa, mutta aikaa ei mukamas ole kirjoitteluun.

Mukavaa isänpäivää kaikille! Jännä ajatella, että vuoden päästä meilläkin se saa ihan uuden merkityksen Sitä ennen tosin on äitienpäivä, josta itse pääsee nauttimaan. Pikkuhiljaa alkaa jo tottua sanaan äiti, alussa tuntui hassulta puhua maha-asukille ja kertoa itsestään äiti-muodossa. Ehkä tää jutustelu sitten on sitä äitiyteen valmistautumista

Parisuhteesta on ollut keskustelua. Me ollaan seurusteltu, hmm pitää oikein miettiä. Reilu 6 vuotta ilmeisesti jo. Kihloihin mentiin vajaa 2 vuotta sitten. Häistäkin on puhuttu, mutta ei olla saatu aikaiseksi niitä järjestää. Ja nyt kun on vauva tulossa, niin varmaan vielä pari vuotta odotellaan.

Himoista, mulla ei niitä oikeastaan ole ollut. Kaikki ruoka maistuu ihan entiseen malliin eli todella hyvin. Perjantaina on neuvola ja pelotti jo vaakaan astuminen, mutta painoa oli tullut onneksi vain 200 g/ viikko, yhteensä nyt jotain 6 kiloa. Vaikuttaa varmaan ihan ok:lta. Muutenkin kaikki oli hyvin. Nyt alkaakin käynnit tihentyä ja niitä on kahden viikon välein. Sain myös tietoa synnytysvalmennuksesta, jonne pitäisi jo kohtapuoliin ilmoittautua.

Ellu ja maha-asukki 30+4

 

Minäkin olen vain käynyt lukemassa enkä ole pariin viikkoon kirjoittanut....

Parisuhteesta; sitä takana 14 vuotta ja naimisissa siitä kymmenen. Mitään isompaa kriisiä ei ole koskaan matkan varrella ollut, saas nähdä kuinka systeemit muuttuu kun tämä ylläri täältä saapuu sekoittamaan elämän

Mitäs muuta, pissassa oli sokerit just ja just plussalla kun kävin neuvolassa. Sain sokerimittarin mut en ole saanut arvoja nousemaan edes karkkia syömällä. En ole edes siis yrittänyt mitenkään erityisesti syödä, ihan normaalia vaan ja vähän enemmänkin Saa nähädä miten jatkot menee, vähän toi säikäytti, mut jos ois ollut vaan joku hetkellinen häiriö. Sokerirasitushan mulla oli normaali joku reilu kuukausi sitten.

vappupommi 32+4

 

Pikaisesti tulin kylpyläreissun jälkeen poksumaan

Oli sellainen "näin äiti pääsee helpolla" - yhdistetty esikoisen 7-v. reissu+isänpäivä kylpylässä
Nyt on ihan ähky olo. Taidan paastota pari päivää... :ashamed: piti ahmia ihan urakalla kaikkia herkkuja. Torstaina juhlittiin pojan kaverisynttäreitä ja kahvitettiin isovanhemmat (siksi en myöskään ole moneen päivään ehtinyt koneelle...) ja siitä asti olen herkutellut. Nyt kyllä piisaa hetkeksi aikaa. Tai siis viikoksi, kun ensi perjantaina lähdetään isännän työpaikan pikkujouluihin Vuokattiin mökille viikonlopuksi. Perjantaina syödään ihan mökillä, mutta lauantaina sit WinterOpen ja VIP -liput niin tietää että masu on jokseenkin täynnä opcorn: Ihana kyllä päästä vielä miehen kanssa kahdestaan viikonloppureissuun ennen uuden tulokkaan syntymää. Sitä on taas melko kiinni kotiympyröissä seuraavan vuoden...

Mutta nyt nukkumaan että jaksaa vielä aamulla töihin. 1½ viikkoa jäljellä ja sit alkaa äippäloma!!! Sitä odotellessa

Mussu & Myy 33+0 *POKS*

 

Himoista niitä ei juurikaan ole tai niille ei anneta valtaa Oon nyt 2,5vkoa ollu syömättä karkkia ja semmosia, pullaa oon kyllä muutamat syöny ettei ihan herkuitta kummiskaan mene. Alko tuota painoa tulemaan ihan liikaa ja nyt se oliki sitten tippunu ku turvotuski väheni suolasen vähentämisen ansiosta.

Parisuhde naimisissa ollaan oltu yli 1,5 vuotta. Kihloihin mentiin aikanaan ku oltiin seurusteltu n.9kk. Nyt yhteistä taivalta on kokonaisuudessaan takana 5v9kk.

Töissä jaksamisesta tein siis viimesen työpäivän tasan 30+0. Sitten saikulle loppuajaksi. Neuvolatäti oli aivan ihmeissään siitä miten jaksoin noin pitkään ylipäätänsä tehdä tuota työtä. Oon siis kerrossiistijä, eli työ ei oo mitenkään helppoa vaan ihan kohtuu fyysistä hommaa jaloilla tököttäen koko ajan. Tuossa vaiheessa alko itellä vaan tuntuu ettei kroppa enää kestä vaan väsyy ihan pirusti siihen kanteluun ja ravaamiseen, joten lopetin suosiolla ettei mee siihen kuntoon ettei jaksa/pysty pojan kanssa mitään tekee. Sairaslomalla aiemmin tässä raskaudessa olin muutaman päivän mutten raskauden takia.

Itellä oli eilen neuvolalääkäri, siellä oli asiat ihan hyvin. Paikat on pehmentyny mutta kiinni silti eikä paljoa oo lyhentyny kohdunkaulakaan. Vihlomiset johtuu nyt lähinnä siitä varmaan että tää on pää alaspäin ja painunu alas. Puskee oikein kunnolla tuolla! Ultralla sitten pikaseen vilasi ja varmisti miten päin siellä ollaan :heart: Ens viikon tiistaina on painoarvioultra. Sf-mitta mulla ei nyt ollu kasvanu yhtään, sama 26cm mitä oli parisen viikkoa sitten. Mutta luultavasti nyt johtuu siitä että asento on muuttunu. Jos taas ei seuraavaan neuvolaan kasva niin sitten aletaan tutkii että kasvaako vauva normaalisti. Laitan tuohon loppuun vielä noi tiedot, suluissa edellisen kerran.

Painonmuutos : -525g (+950g)
Turvotus : + ( + + )
RR : 121/80 (124/83)
Pissa : puhdas (puhdas)
Hb : 126 (125)
Sydämensyke : 140 (148)
Liikkeet : ++ (++)
SF-mitta : 26 (26)
Tarjonta : RT

Susanna & Minimytty 30+6 :heart:

Kiva täälä muitakin siivoojia. Mä siivoon sairaalassa iso alue ja kamala kiire tulee nykyään aina kun ei jaksa enää niin ripakasti kuin pitäisi. Mulla alkaa loma 26.11 sinne kun jaksaisi. Mulla myös pitkä matka töihin ja omalla autolla menen, joskus oon niin väsy että meinaan nukahtaa rattiin. Eivät antaneet saikkua.

 

Miten ei saikkua saanu kun tuomonen työ hullua! Itestä tuntuu tässä raskaudessa ettei jaksa yhtään mitään.. tosi vetämätön olo!
Nyt ärsyttää ku toppahousut ei mahu jalkaan ja pelkään toista pissatulehusta :S eka oli niin pirun kivulias.. se yksi ja ainut mikä on ollu! En halua enää ikinä ;( Olen yrittäny neitin kans olla ulkona ja ku ei taho jaksaa seisoa nii istunu sit kylmillä portailla.. kalsarit ja housut jalassa kyllä mutta
Mutta ihanaa ku se maaginen raja lähestyy <3
tänään POKS 29+0 <3

 

Jos sitä taas vähän kirjottelis tänne.. väsyttää niin ettei vaan ajatus tahdo kulkea..

Parisuhteesta ollut puhetta. Me ollaan oltu nyt reilu 3,5v yhdessä. Ensimmäisenä vuosipäivänä mentiin kihloihin joten sitä takana vuosi vähemmän ku yhdessäoloa. Häistä on ollut puhetta. Alunperin ollaan puhuttu et mentäs naimisiin 30.6.2012, mutta nyt ollu puhetta siitäkin et vois mennä samalla ku on vauvan ristiäiset. En sit tiiä mihin lopputulokseen tullaan =)

Himoista jos kommentois kans. Mulla ei oikeestaan mitään ihmeempiä himoja oo ollu. Maito on ollu sellanen et sitä voisin juoda vaikka litra tolkulla. Sit sellanen muutos kans tullu, et ennen olisin voinu syödä karkkia vaikka loputtomiin ni nyt raskausaikana ei karkki oikeen maistu. Sipsit yms. suolanen herkku menee kyllä. Nytki ollu lauantaista asti julia-karkkeja laatikollinen ja yhtään en oo syöny..

(.) Tulipa käytyä vähän tienaamassa viikonloppuna. Perjantai ja sunnuntai tuli oltua töissä. Kivaa vaihtelua koulun ohella ja sit ku työ on muutenki aika rentoa ni mukavaa oli. Just katoin kalenterista, et reilu kaks viikkoa ni alkaa mammaloma =) Niin se aika vaan menee =) Eilen taas poksu :heart:

Sparkle ja Viuhti 31+1

 

Aika monilla teistä näyttää olevan melko vakiintuneet parisuhteet. Sain viikonloppuan kuulla että mies on jo muutama kuukausi sitten päättänyt että mahdolliset kihlautumisaikeet on jäissä. Oli yhtä riitaa koko viikonloppu ja nyt on kyllä tosi paskat fiilikset. Vikaa on minussakin mutta tuli puolin ja toisin sanottua asioita jotka jää kaivamaan kyllä mieltä. Tavallaan sovittiin asiat illalla mutta en tiedä voiko tästä enää palata siihen täydelliseen luottamukseen että toinen on aina rinnalla ja rakastaa. Tuntuu myös pahalta lukea miten monilla miehet on innoissaan vauvasta ja liikuttuu synnytyksessä yms. Itse tunnen olevani aika yksin tämän odotuksen kanssa. Kyllä mies joskus kokeilee vauvan liikkeita mutta ei muuten huomio vatsaa mitenkään . Miehelle hänen lapsi aiemmasta suhteesta on kaikki kaikessa ja tuntuu pahalta että tämä meidän lapsi ei herätä samanlaisat mielenkiintoa eikä varmaan synnyttyäänkää koskaan yllä esikoisen tasolle. En tiedä onko nyt joku masis kausi vai onko asiat oikeasti menossa ihan päin p*rsettä. Näennäisesti ollaan nyt sovussa mutta molempien sisällä varmaan myllertää ja ei oikein tiedä mitä ajattelisi tai miten asiat tästä kehittyy.

Torstaina on neuvola ja se onkin tämän viikon kohokohta. Ihanaa kun tuo pallero potkii ja vääntelehtii jo niin että voi melkein napata kantapäästä kiinni kun tunkee sitä vatsanahan läpi :heart:

MamaDeDos & rakas tyttäreni 29+4

 

Kiva täälä muitakin siivoojia. Mä siivoon sairaalassa iso alue ja kamala kiire tulee nykyään aina kun ei jaksa enää niin ripakasti kuin pitäisi. Mulla alkaa loma 26.11 sinne kun jaksaisi. Mulla myös pitkä matka töihin ja omalla autolla menen, joskus oon niin väsy että meinaan nukahtaa rattiin. Eivät antaneet saikkua.

Siis ei haloo, et saa sairaslomaa vaikka olet noin raskaassa työssä?!! Ihmettelin jo Susannankin jaksamista, itsestä tuntuu aika hurjalta että noin pitkälle pakotetaan jatkamaan työntekoa. Korvat punaisina myönnän, että kotonakin vetoan jo tähän siunattuun tilaan ja siirrän miehelle siivousvastuuta :ashamed: Ja te teette sitä tuntikausia joka päivä, huhhuh, en voi kuin hattua nostaa. Mutta oikeasti, sinuna olisin kovana lääkärillä ja selittäisin mitä kaikkea työhön kuuluu. Eihän ne nyt voi olla niin torveloita etteivät ymmärtäisi jo päästää sua lepäämään! Täällä mun asuinmaassa jo yksistään tuo automatka olisi syynä sairaslomaan!

Tässä ihan verenpaineet nousee

Omaan napaan ei tällä kertaa sen kummempia. Eilen oli suppareita tiuhaan ja yksi tosi kipeä ja pitkään kestänyt illalla, auts. Ja nyt siis odottelen lääkärin aikaa ja toivon että laittaa mut saikulle... Näin täällä.

Koittakaahan jaksella ja pitää itsestänne huolta!

tyttötrio ja miss x 29+4

 

sairaslomasta: kun kävin kyselemässä apuja noihin selkäkipuihin (lääkkeitä ja fysioterapiaa) niin mullekin kaupattiin sairaslomaa "et jos vaan tuntuu siltä niin sitten pitää jäädä", mut kun mä en halunnut jäädä kotiin. Kun kotona se selkä on yhtä kipee kun töissäkin. Että uudelleen vaan lääkärin pakeille jos siltä tuntuu et saikkua tarvis.

Missä on savara?? Onko kaikki hyvin?

vappupommi 32+5

 

Heippa tammikuiset! :wave:

Täällä yksi hidas hämäläinen liittyisi vielä joukkoon.

Esikoista odotan ja äärettömän onnellisena ja iloisena siitä, että lapsen saaminen vihdoin on näin lähellä :heart:

Olen elämässäni seurustellut useamman pitkän parisuhteen, mutta vasta nyt tunnen, että olen löytänyt oikeasti oikean miehen itselleni.
Olemme olleet kohta kolme vuotta yhdessä. Vajaan vuoden seurustelun jälkeen menimme kihloihin - Kwai-joella Thaimaassa :heart:
Naimisiin olisin halunnut ennen lapsia, mutta kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan ja mieluummin joustan häiden aikataulusta kuin lapsen hankinnasta. Vauvakuume on nimittäin vaivannut jo piiiitkään.

Jätin pillerit pois tuon Thaimaan reissumme jälkeen, eli tammikuussa 2009.
Sen jälkeen yritys raskautua on ollut todellista. Yritin laskea kiertoja, olivat todella epäsäännöllisiä, tikuttelin ovulaatiota, toivoimme ja petyimme...
Kirjoittelin noihin aikoihin kuumeilijoiden puolella täällä, mutta kun alkoi näyttää siltä, ettei luomuna onnistu lopetin kirjoittelun.
Kokeilin muutamassa kierrossa Clomifenia, jotta ovulaatio saataisiin aikaan. Ei onnistunut. :|
Yhden kierron ajan minulle kokeiltiin myös pistoksia. Olin todella pettynyt, että jouduin turvautumaan apukeinoihin ja aloin jo epäillä, että ehkä ei olekaan oikea aika tai että ylipäänsä täytyy olla jokin syy siihen etten tule raskaaksi. Oli aika rankkaa aikaa, varsinkin kun ystävillä oli pienet vauvat / olivat raskaana...

Keväällä sitten päätimme käydä yksityisellä klinikalla "alkukartoituksessa". Siellä minulle tehtiin myös munatorvien aukiolotutkimus, sillä gynekologini epäili, että kärsin endometrioosista.
Olin aivan äärettömän helpottunut, kun paikat olivat (pientä vastustusta huolimatta) auki! =)
Olin jo nimittäin ajatellut, että missä menee raja mitä hoitoja olen valmis käyttämään.
Sain lähetteen verikokeisiin, joihin oli tarkoitus mennä kun seuraavat kuukautiset alkavat - niitä ei tullutkaan vaan PLUSSASIN vihdoin!

Piiiiitkä selostus, mutta kai tämä on ollut niin huimaa, että sitä haluaa teillekin purkaa...

Olen mielenkiinnolla lueskellut teidän kuulumisianne ja haluan vihdoin päästä mukaan kommentoimaan tapahtumia ja tuntemuksia

Nyt tuli kirjoitettua pitkä tarina ajasta ennen raskautta, vaikka olisi tarkoitus keskustella odotusajasta :ashamed: - palaan siihen seuraavalla kerralla!

Pippuri79 ja Pikku A 30+5

 

Pakko kommentoida tuota työkeskustelua sen verran että itse olen kiinteistönhoitaja ja työterveyslääkäri "otti" minut pois työstä jo rv 20 ( olisi ottanut aiemmin mutta en halunnut ) ja toiseksi,työnantajallani ei ole antaa " turvallista työtä " joten siksikin oli pakko jäädä pois.Vaikkakin aluksi nautin kovasti kotona olemisesta niin välillä tympäisee ihan todella...: / Oman jaksamisen mukaanhan tässä varmasti jokainen menee,tsemppiä kaikille vielä töissä olijoille!:heart:

Omaa napaa sen verran että liikkeet ovat tuntuneet viimeaikoina voimakkaimmin alhaalla,en tiedä onko HyytiKyppynen kääntynyt,olen yrittänyt "tunnustella" ja välillä olen ihan varma että hän on viistosti pää alaspäin ja sitten taas tuntuu että ei hän nyt niin ole...Huolestuttaa kuitenkin kovin kun aiemmin potki oikeinkin kovasti kylkeen ym ja nyt ei oikeastaan tunnu muualla kuin ihan alhaalla.Miehen kanssa päätettiin että menemme painoarvio ultraan yksityiselle muutaman viikon päästä,siellähän asia varmasti selviää...Se on eri asia kestääkö mun pää sinne asti pohtia.. Viikonloppuna olimme risteilyllä ja mukavaa oli.

Tervetuloa Pippuri79!:heart:

Taffo ja HyytiKyppynen POKS 31!:heart:

 

Vappupommi, onko sulla tukivyö käytössä? Mulla oli pari kk:tta sitten iskiasvaivaa ja sen jälkeen aloin käyttämään tukivyötä ja en olis ikinä uskonut, mutta se auttoi. Nyt ei ole ollut sitä normaalia ristiselkäkipuakaan, joka on hieman vaivannut jo ennen raskautta. Tukivyötä pidän päällä siis aamusta iltaan.

Taffo82 itsellä kans liikkeiden tuntemiset muuttuneet, kylkeen oikeastaan tuntuu potkuja vain kun makoilee kyljellään. Onhan näillä vauvoillakin kokoajan vähemmän ja vähemmän tilaa liikkua. Mulla vauva pää alaspäin ja hyvä niin. Hikka, jota aluksi luulin pieniksi potkuiksi tuntuu juuri alhaalla kivan "pompotuksena" aina silloin tällöin. Muuten ehkä enemmän sellaista mylläämistä kuin selkeitä isoja potkuja, mutta tää onkin koko ajan ollut suhteellisen rauhallinen tapaus. Ei niin kuin joidenkin vauvat, jotka meinaavat tulla "vatsanahan" läpi.

Pippuri79, tervetuloa joukkoon!

(.) Mulla ei ole ollut raskauden aikana tähän asti juurikaan mitään kipuja. Tietty äkkinäiset liikkeet on saattaneet vihlaista alavatsaan tms. Mutta nyt on alapään luut (häpyluu) kipeät, siis mitään lonkkakipuja ei ole ollut. Vaivaavat lähinnä kävellessä, ei istuessa. Kipeimmillään silloin mitä pitempään on kerrallaan paikoillaan ja lähtee sitten liikkeelle esim. yöllä kun käy vessassa. Toisaalta ihan hyvä, että alkaa jossain tuntumaan, tietää että elimistö valmistautuu tulevaan. Onko muilla vastaavia kipuja?

Marde ja Milli 31+3

 

Kiitos Marde79,mullakin tuntuu tyypin hikka ihan alhaalla sellaisena " nakutuksena ",tiedä sitten miten päin hän siellä oleilee..

 

mäki rupesin miettii että missäs savara on ja onkohan kaikki ok? Täällä harkkasupistuksii tulee tosi tiheesee päivittäi. kerran-pari joskus useemminki tunnissa. täytyy huomen soitella neukkuun et jos ois taas joku tulehdus sitte...

 

Jahas, jospa sitä ehtisi vähän taas kirjoitella

Parisuhteesta on ollut puhetta. Tapasimme mieheni kanssa nelisen vuotta sitten, kihloihin menimme noin puolentoista vuoden seurustelun jälkeen ja kaksi vuotta sitten talvella vietimme häitämme. :heart: Lapselle annoimme luvan tulla "perinteisesti" heti häiden jälkeen, mutta ihan niin helpolla emme päässeet. Pienellä avustuksella tulinkin sitten raskaaksi ja odotamme nyt siis kaksosia :heart::heart:

Pippuri79 tervetuloa joukkoon! :flower:

ä060811 hui, miten alhainen hemppa! Voin uskoa, että olo oli kamala! Toivottavasti ei enää romahtaisi noin.

Himoista opcorn: mulla on ollu sellasia kausia, jolloin jotain ruokaa tai herkkua on tehnyt enemmän mieli. Tällaisia ovat olleet mm. porkkana, rahka ja jogurtti, salmiakki, mandariinit, suklaa, omenat, CocaCola ja kahvi. Mitään outoja yhdistelmä himoja kuten jäätelö ja suolakurkut mulla ei ole ollut

Vappupommi toivottavasti sokerit oli joku häiriö vaan, eikä jää vaivaksi!

Susanna tervetuloa saikkulaisten joukkoon Ite oon nyt kotona jo neljättä viikkoa. Todella hyvältä on tuntunut. Supistuksia tuli töissä todella usein ja välillä kymmeniä päivässä, mutta nyt kun olen saanut levätä ja tehdä asiat just niin hitaasti ja omien voimien mukaan kun on ollut tarpeen, ovat supistelut jääneet onneksi kokonaan pois.

Sippe-80 Meet jollekin toiselle lääkärille!! Vaadit saikun! Tai tuskin sun edes tarttis vaatia kun vaan olis "normaalijärkinen" lääkäri.

Jeccika Hui, et istu kylmällä! Tai otat jonkun istuinalusen aina mukaan kun lähet ulos. Vaik sellasen saunassa käytettävän vaahtomuovisen (?) alusen. Mahtuis varmaan taitettuna jopa taskuun? Kävi vaan mielessä... Kaikkea sitä pohtiikin kun on yksin päivät.

MamaDeDos Toivottavasti miehesi kohdalla käy juuri niin kuin kuulee usein käyvän, eli kun lapsi syntyy mies oikeastaan vasta tajuaa asian. Jos hän on noin kiintynyt jo esikoiseensa niin eihän se pois sulje sitä, etteikö kiintyisi tulokkaaseenkin. Jaksamista sinulle!

Omaa napaa perjantaina olisi neuvola. Saa nähdä mihin asti sf mitta on taas kirinyt kun kaksi viikkoa sitten se oli jo 34,5cm. Vauvat liikkuvat paljon, lähinnä työntelevät jalkoja ja kyynärpäitään Lisäksi he hikkaavat todella usein ja tuntuvasti. Molemmat hikkaavat 2-3 kertaa päivässä eli saan tuntea sitä pientä tikitystä noin kuusi kertaa päivittäin, heh.
Häpyluuta särkee täälläkin. Onneksi ei vielä ainakaan kovin kivuliaasti. Liikkumista se kyllä välillä hidastaa, mutta ei estä.
Nyt on kaikki vauvojen vaatteet pesty ja viikattu paikoilleen. Vielä pitäisi toinen vaunukoppa ottaa pois paketista tuulettumaan ennen kuin siihen voi laittaa pikkuisen. Toinen koppa otettiin jo jokunen viikko sitten laatikostaan kun haluttiin vähän kokeilla vaunuja ja niiden kasaamista. Samalla huomasin, että koppa haisee aika vahvasti vaahtomuovilta. Ei siihen katkuun haluaisi itsekään mennä nukkumaan.

Kohta on jo joulukuu! Ihanaa! Tänä vuonna tosin odotan jouluakin enemmän näitä kahta pientä, jotka tällä hetkellä taitavat nukkua molemmat. On se sitten varmasti ihmeellinen tunne olla äiti, siis oikeasti äiti! Ei sitä vaan meinaa vieläkään käsittää.

Perho ja pojat 31+5

 

Niin...jos vähän kertoisin missä tässä raskaudessa mennään, kun eilen tuli vaanpitkä tarina ajasta ennen raskautta
Eli viikkoja olis nyt 30+6, huomenna siis poksuu! Ja laskettu aika 19.1.

Raskaus on sujunu periaatteessa oikein hyvin. Alkuun ei ollu mitään pahoinvointeja, paitsi parina aamuna oli välit poikki hammasharjan kanssa...!
Enemmänkin tässä raskaudessa on rasittanut isäni sairastuminen.
Elokuussa saimme ihan yllättäen tiedon, että isälläni on syöpä :'(
Koko perheemme on ollut enemmän ja vähemmän sekaisin koko syksyn...Pikku A on vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi, joten hyvin odotettu tapaus. Tunnelmat vaan ovat olleet kovin sekavat, välillä on iloittu kaikkia raskauteeni liittyviä asioita, välillä itketty epätietoisuutta isän tilanteesta.
Onneksi nyt tilanne näyttää hyvältä - hoidot tehoavat ja täydellinen paraneminen on mahdollista

Taffo82 Mäkin tunnen liikkeet ihan alhaalla, alaspäin siis. Mulle sanottiinkin kyllä neuvolalääkärissä, että perätilassa on. Tiedän, että varsin hyvin voi vielä kääntyillä, mutta silti on alkanut mietityttämään... Lääkärin sanat - jos selvästi viihtyy perätilassa, saattaa olla ettei siitä käänny - jäivät takaraivoon : / Kun tosiaan olen jo piiiiitkään tuntenu liikkeet vaan alhaalla.

Marde79 On ollut kipuilua häpyluussa / siellä suunnalla. Normaalisti istun suurimman osan päivästä töissä. Perjantaina olin poikkeuksellisesti yli puolet päivästä jaloillani ja sen kyllä tunsi, kun hetken istumisen jälkeen lähti uudelleen liikkeelle.
Ja öisin on täytynyt opetella ihan uusi tapa kääntää kylkeä, että sujuisi kivuttomasti

MamaDeDos Tsemppiä haastavaan tilanteeseesi! Tuntuu kurjalta huomata, että asiat voivat tosiaan olla noinkin... Toivon kovasti, että miehesi innostuu, kun lapsenne syntyy!
Ystäväni sai miehensä kanssa lapsen reilu vuosi sitten. Ystävälleni lapsi oli ensimmäinen, miehelle toinen. Raskauden aikana olin huomaavinani, ettei mies kovin innostunut ollut, ei vastaan, muttei "tohkeissaan". Nyt kun heidän lapsensa on tullut maailmaan, mieskin on hullaantunut tyttärestään. Josko teilläkin menisi niin

Pippuri & Pikku A 30+6

 

Tervetuloa Pippuri! Aika kivistä tietä on teilläkin jouduttu kulkemaan. Mutta jospa nyt kääntyisi parempaan!

MamaDeDosille :hug:.

Sitten kysymys: voiko nää mahavauvat liikkua liikaa?!! Tämä mun asukas on pitäny aivan hirveää hulabaloota pari päivää :O. Sellaista rummutusta välillä tuossa navan yläpuolella että oksat pois. Tähän asti on ollu ihan rauhallinen tapaus.

Entä mitä teille on sanottu kipeistä supistuksista? Mulla on tullu nyt kaksi tooosi ärhäkkää supparia, jotka kestäneet pari minuuttia. Ihan pitäny pysähtyä puhaltelemaan ja pitelemään mahaa. Tänään tuli yksi kun hain isompia koulusta ja kyyneleet oikein valu silmistä ku niin sattu ja silti piti yrittää rämpiä eteenpäin. Edellinen tuli viikonloppuna. Muuten supparit on kyllä aika tiheitä, mutteivat kipeitä. Pitäisköhän tuota alapäätä käydä näyttämässä sairaalassa vai kuuluuko nää uudelleensynnyttäjillä asiaan? Muuten mulla on seuraava ultra 30.11.

Ruokahalu on muuten nyt lisääntynyt hurjasti. Viime yönä piti ensimmäistä kertaa nousta oikein sängystä syömään kun teki niin mieli maitoa ja keksiä. Janottaa myös kovasti. Paino ei ole noussut liiemmin, joten ilmeisesti tää masuasukas suorittaa jotain kasvupyrähdystä. Ja kyllä tuossa steppaamisessa varmasti energiaa kuluukin

Tyttötrio ja miss x 29+5

 

Savaralla kaikki hyvin ei ole pienoiset vielä syntyneet!

MamaDeDos voi :/ harmin paikka kun teidän välit on noin menneet.. ei ole kyllä mukava olla yksin
innostuneena tulevasta pienestä..

Perho otin eilen ulos sitte lampaantaljan alle ei kertakaikkiaan jaksa kävellä enää mihinkään.. neitin kans olen lentäny jo sen kerran pahemmin tuola ku sitä kannellu.. ja tässä pari päivää sitte liukastuin jo toistamiseen neiti sylissä, onneksi vain polvilleen!

29+2

 

tyttötrio mulla ei oo tullu pitkää aikaa kipeitä mut noit kivuttomii kyl tosi tiheeseenki. Ja musttuntuu et tää masuvauva liikkuu kans niin hirveesti illalla varsinki et kyljet hajoo. ja potkii mitä ihmeellisemmin palleaan ja kylkiluihin... :O

bb&baby 29+0

 

MamaDeDos :hug: tosi ikävää että teillä asiat noin.. Ei kyllä ole reilua että lapset on eri arvoisia..

tyttötrio sitä en tiiä voiko liikkua liikaa, mutta täällä mun masussa on ollu ihan sama meininki ku sulla.. Muutaman päivän ajan ollu ihan hillittömät menot päällä. =) Sama oli joskus tuossa lokakuun alkupuolella mut flunssan aikana oli sit hyvinki rauhallista että oikein pelästyin. Taitaa ottaa nyt takasin sen mitä flunssan aikana jätti liikkumatta

Omaan napaan ei kyllä kuulu mitään uutta. Koitan vielä viimisiä rutistuksia tehdä koulun kanssa ja sitten saan jäädä hyvällä mielin mammalomalle. Ja odotan niin, että huominen tentti ja perjantain maturiteetti on ohi, että pääsen askarteleen joulukortteja =) Maanantaina ostin jo tarvikkeet ja sormet jo syyhyää päästä värkkäämään =) Sunnuntaina saan uuden ihananan kummitytön ku veljen tytöllä on ristiäiset. Tänään pitäs hakea kummilahja, joka käytiin lauantaina ostamassa ja jätettiin sillon kaiverrettavaks. =) Ens viikolla olis sitten taas neuvola. Tuntuu et edellisestä on jo ikuisuus vaikkei siitä oo ku neljä viikkoa =) Kohta varmaan alkaa käynnit tihenemään =)

Sparkle ja Viuhti 31+3

 

Ensinnäkin kiitos kaikille (mm. Sparkle87, Jeccika, Tyttörtio, Perho ja Pippuri 79) myötätunnosta koskien tätä minun parisuhdekriisiä ja mietteitä siitä tuleeko miehelle hänen lapsi edellisestä suhteestä ja tämä meidän lapsi olemaan eriarvoisessa asemassa. Voihan se tosiaan olla että kun vauva syntyy niin tilanne on toinen, onhan se totta että miehet ja naiset kokee raskauden eri tavalla. Jotenkin muutenkin tässä uusperhe kuviossa häiritsee se että tässä ei saa sitä tiiviin perheen tuntua. Usein mies käys isällään tai äidillään yksin ja äitienpäivänä kun kävi mummollaan (josta pidän kovasti sen ainoan kerran perusteella kun olen hänet tavannut) niin ilmoitti vain että lähtee viemään mummolle äitienpäiväkukan. Eikö "normiperheet" hoida tällaiset vierailut yhdessä? Minä olen ainakin sosiaalinen ihminen ja haluan luoda läheiset hyvät suhteet miehen sukulaisiin mutta ei se näin onnistu. Toki pääsisin miehen mukaan jos pyytäisin mutta en halua tuppautuakaan. No ehkä tälle täytyy antaa aikaa ja odottaa että miten yhteinen lapsi muuttaa kuvioita...jos muuttaa. Tämä meidän uusperhe on vasta vuoden toiminut niin ehkä se vielä hakee vähän sitä omaa toimintamalliaan. Muuten meillä on taas vähän seesteisempää, suhde alkaa taas lämmetä viime viikonloppuisen riitelyn jälkeen. Aina ne pahat riidat jättää pinet arvet ja itse jään ainakin vellomaan kaikkia sanomisia vielä pitkiksi ajoiksi mutta eiköhän tämän yli ainakin tällä kertaa vielä päästä.

Pippuri79 Ikävää että tuo isäsi sairaus on varjostanut odotusta. Todella lohdullista kuitenkin että hoidot puree ja hän näyttää paranevan, sitten on syytä tupla onnneen kun isän saa terveeksi ja nyytin kainaloon.

Pahin suklaanhimo väistyi ainakin toistaiseksi. Minunkin on tehnyt useasti mieli kokista...tekee kyllä mieli tällä hetkelläkin. Hedelmiä menee myös paljon. Eilen sain taas käytyä jumpalla ja teki kyllä hyvää, onhan sitä vähän jo kömpelö ja aika rauhallisesti ja varovasti täytyy kaikkea tehdä mutta luulen että vielä pari viikkoa aion käydä tällä kerran viikossa tahdilla. Lenkkejä varmaan lisään sitten kahden viikon päästä kun jään ensin lomalle ja siitä suoraan äitiyslomalle.

Huomenna on neuvola kolmen viikon tauon jälkeen ja sitten seuraava onkin jo kahden viikon päästä. Huomenna myös poksuu täydet kympit

MamaDeDos & rakas tyttäreni 29+6

 

Pippuri tervetuloa mukaan odottelemaan Tpivottavasti isäsi paraneminen etenee toivotusti ja pääsette kaikki iloitsemaan varauksettomasti uudesta pikkuisesta!

Neuvolakuulumisia... Kaikki oli ok, painoa tosin tullut törkeästi lisää (kolme kiloa reilussa parissa viikossa...) pitänee hillitä herkuttelua :headwall: Kaiken kaikkiaan nyt on tullut 11,8 kg lisää lähtöpainoon. Sf -mitta heittelee siihen malliin että ensi viikolle tuli ylimääräinen ultra-aika. Tsekataan että istukka toimii kunnolla. Myy on jo aivan lähtökuopissa kiinnittyneenä, joten terkan mukaan ihme jos menee täysaikaiseksi. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan ihan joulun aikaan synny että sais olla kotona jouluaattona...

Äitiyslomaan tasan 15 opetustuntia jäljellä Ens keskiviikoksi ajattelin askarrella täytekakun työkavereille viimeisen päivän kunniaksi. Ihana jäädä kotiin kuopuksen kanssa!!!

Mussu & Myy 33+3

 

Huomentapäivää kaikille! :wave:

Pippurille lämpimästi tervetuloa ja toivottavasti pahin murhe ja huoli olisi nyt ohi ja pääsisitte kaikki iloitsemaan vauvasta ilman suurempia murheita. :hug:

Mamadedos Tsemppiä ja kärsivällisyyttä sinulle, joskus sitä tarvitaan miesten kanssa enemmän kun voisi äkkiseltään päätellä. : / Mutta älä siis vielä luovu toivosta, voi todellakin olla niin kuin monella muullakin, että vauva muuttuu todelliseksi miehelle vasta kun hän on syntynyt ja vasta sitten mies uskaltaa ja pystyy kiintymään lapseen. Tulee mieleeni myös tilanteet joissa lapsi on iso yllätys ja miehen mielestä ainoa vaihtoehto on abortti (meillä kävi tällä tavalla kun plussasin, mutta parin kk:n päästä masukilla oli jo tärkeä paikka sydämessä)) mutta kumminkin lapsi saattaa olla syntyessään todella rakas kun nainen vaan on päättänyt vauvan pitää. Kai se miehen oma avuttomuuden tunne saattaa ulospäin naiselle näyttää siltä kuin mies ei välittäisi.
Paljon :hug: ja tsemppiä. Auttaisiko se, että puhuisit miehellesi tunteestasi rauhallisella hetkellä, ainakin hän tietäisi silloin mikä sinua arveluttaa ja mitä hän voisi asialle tehdä jne. :heart:

Hikka alapäässä siellä se tuntuu mullakin ja vauvan on siis rt:ssä nyt eikä aiemmin tuntunut noin kun oli poikittain.


Täällä ollaan :snotty: mutta ei mitään lääkettä vaativaa kumminkaan onneksi.

Miten olette ajatelleet järjestää vanhempien lasten hoidon synnytyksen ajaksi ?
Meillä yhä pohdinnassa.


Madrex4 ja tyyppitär 33+2

 

Jospa itsekin taas sais jotain kirjotettua Ettei jää pelkästään seurailuksi tämä... Seurailen siis kyl säännöllisesti kuulumisia mut miks itse oon niin laiska kirjottelee ....

ä060811 Toivottavast hb nyt sitte pysyy parempana, ettei tarvii uudelleen mennä veritankkaukseen ja et vointis olis parempi Mulla ei oo kokemusta alhasesta hb:sta ku on ollu nyt molemmissa raskauksissa tosi hyvä koko ajan.

MamaDeDos Toivotaan että miehesi innostuu yhteisestä vauvastaki kunhan se syntyy. Kyl mä uskoisin että tilanne voi viimeistään siinä vaiheessa muuttua. Ehkä hän ei osaa raskausaikana vaan vielä olla samalla lailla innostunut ku itse olet =)

Pippuri79 tervetuloa mukaan joukkoon!!! =) Ikävää isäsi sairastuminen, mutta toivotaan että kaikki kääntyy vielä parhain päin pian!

Esikoisen hoidosta synnytykseen lähtiessä meillä luultavasti jos yöllä tarvii lähteä niin miehen sisko, joka asuu tässä lähellä tulee tänne meille (Hänellä kun ei enää itsellä ihan pieniä lapsia) Päivällä jos lähdetään niin saadaan varmaan oikeestaa minne vaan, jos ei kauhee kiire tule. Kiireen tultaes luulen et toi samainen miehen sisko olis paras vaihtoehto

Parisuhteista ollut puhetta. Itse olen ollut mieheni kanssa huhtikuussa kaksi vuotta naimisissa ja vain vähän ennen sitä alettiin yhteyttä pitää. Puolituttuja aina oltu kylläkin. Kihloihin mentiin VIIKKO ennen kuin naimisiin Että sellaista nopeeta täällä . Ja kun naimisiin mentiin, alettiin esikoista odottamaan saman viikonlopun aikana Ja nyt siis toinen tulossa reilun vuoden ikäerolla.....

Mulla oli tossa viimeviikon perjantaina neuvolakin. Kuulumisia sieltä siis...
rv 30+0 Paino + 153g/vko (Lähtöpainoon tullut n.3kg)
Turvotus -
RR 128/72
Virtsa puhdas
Hb 135
sf 22cm (sama ku 5vkoa sitte) Vauva jotenkin viistossa, epäili sen siks olevan noin alhainen. Antoi kuitenkin uuden käynnin tän vkon tiistaille. Vauva oli edelleen viistossa mut toisin päin, pää eripuolella ku viimeksi. Nyt sf oli 25cm (Kuitenkin alakäyrän alapuolella)
Antoi siis varmuudeksi lähetteen sairaalaan ultraan niin nähdään kunnolla vauvan asento ja kasvu. Se on kai sitte tässä parin viikon sisällä. Ihan kiva mennä kattelee pikkuista <3 Toivotaan vaan että kaikki on kunnossa ja että jos hän siellä ei oo raivotarjonnassa niin ett viellä kääntyis kuitenkin!!!
Mitään perätilasynnytystä en uskaltais ees koittaa ja kääntäminenkin jännittäis liikaa. Et melkein sit sektio siinä tapauksessa olis huonoista vaihtoehdoista paras....

Sellasta tällä kertaa. Kaikki menee ihan hienosti ja oma vointi ollut alusta asti hyvä. Nyt alkaa esikoisen nosteleminen olla turhan raskasta selälle... Oppeis tästä pian kävelemään ni olis vähän helpompaa Mua kun supistelee jo niinkin pienestä että vaan kyyristyn ja otan jotain lattialta.. (Toki kivuttomia ovat vielä onneksi)

Hyviä odotushetkiä kaikille! Mä tästä vaikka alan silittelee juuri pestyjä vauvan vaatteita laatikkoon

-victoria89 ja masuasukki 30+6-