Tammikuun tähtöset 2014

Onpa täällä melkoisia meijereitä kuten mun mies välillä sanoo musta Mulla varmaan on vähän pienempi maidontuotanto per tissi koska usein imetän molemmista kerralla. Tänään tosin menny koko päivä yli 3 h syöttöväleillä ja joka kerta vaan toiselta tissiltä jaksanu syödä, ihme vaihtelua :O

Meidän tyttö on selkeästi aika fyysinen ja fyysisesti aktiivinen vauva, touhuaa paljon enemmän ku ääntelee. Toissapäivänä tyttö käänty mahalta selälleen ja muutama viikko sitten alkoi kääntyillä mahalleen. Ei kilju eikä hirveesti höpötä muutenkaan vielä. Mut huutaa niin karmeen kovaa jos katsoo huutamisen tarpeelliseks...

 

Tosiaan vauvat kehittyy jokainen omaa tahtiaan eikä varmaan kauheesti kannata vertailla. Joku saattaa äännellä jo vaikka kuinka ja joku toinen taas hallitsee paremmin vartaloaan. Täällä on poika viime päivät kovasti harjoitellut k-kirjainta Täällä ei vielä olla onnistuttu kääntyilemään. Kerran matolla yksin ollessa oli selältään päässyt kyljelleen. Hoitopöydällä on alkanut ponnistelemaan jaloillaan niin että nostaa koko vartalonsa kaarelle, kun saa tosta hoitopöydän alustasta hyvän pidon paljaille jaloille. Enteileeköhän tommoset ponnistelut ihan oikeaa kääntymisen yritystä...?
Maddin mainitsemasta yli kolmen tunnin syöttövälistä: mä oon nyt viime aikoina tarjonnut rintaa pojalle ihan joka kitinään, että saataisiin kurottua vähän sairastelun aikana menetettyä painoa takaisin. Ja pojalle kelpaa kyllä tissi. Täällä yksi lääkäri multa kysyi, että onko vauva alkanut syömään useammin, sillä se voisi olla merkki maidon riittämättömyydestä. Mulle tietysti iski paniikki että mun maito ei riitäkään, mutta muistan lukeneeni, että jossain NOIN kolmen kk:n vaiheilla tulee tiheän imemisen jakso, jolloin vauva ns. lisää äidin maidontuotantoa eikä kyseessä olekaan maidon riittämättömyys. Aikaisemmin meillä syöttöväli oli 3-5 tuntia, nyt viime aikoina 2-3 tuntia. Ja vauva ei tosiaankaan aina itke nälkäänsä vaan laitan sen tissille, kun edellisestä syömisestä on kulunut pari tuntia.
Paivih, teilläkin on siis nenän tukoisuutta, ootko käyttänyt niistäjää vai miten oot saanut nenää avattua, että syöminen onnistuu paremmin?
Pakastetun maidon säilyvyydestä löytyy ristiriitaisia ohjeita. Jostain luin,että maito säilyisi pakastimessa 6kk mikäli kyseessä ei ole jääkaapin yhteydessä oleva pieni pakstelokero ja jopa 12 kk jos on arkkupakastin. Mulla on maidot jääkaapin alaosassa olevassa pakastimessa.

Joku tossa kyseli, että mistäpäin kirjottelen. Täällä Etelä-Euroopassahan minä, en viitsi tarkempaa sanoa, ettei joku tuttu tai puolituttu tunnista, kun täällä kuitenkin kirjotellaan aika intiimejä ja henkilökohtaisia juttuja

 

Tosiaa ei kannsta vertailla. Meillähän poika kun on kokoajan äänessä, nii ei yritäkkään kääntyä minnekkään. Menee energia vissiin jutteluunk mutta itse olen lapsena oppinut ennenmin puhumaan kuin liikkumaa. Tai niinku kävelemään olen lähtenyt vasta reilu vuosikkaana

Suolatipoilla ja nenäfriidalla imemälä saatiin nenu auki. Nyt ei ole oikeastaan kuin yskä riesana enää.

 

Joo kyllähän noi kaikki varmaan joskus oppii sekä puhumaan että liikkumaan Meillä äännellään mut ei jokelleta, kunnolla naureta tai kiljuta, vielä ainakaan. Nauru on sellaista "yritän nauraa" nauramista vieläki. Söpöä kyllä sekin!

Liikkuminen taas on se juttu, sitä pitää päästä harjoitteleen, muuten tulee raivarit. Hankala siis saada toista viihtymään paikallaan vaikka sylissä tai turvakaukalossa tai sängyssä jos ei oo sitte unessa. Leikkimatolla viihtyy yksinäänkin pitkiä pätkiä kun saa huiskia niitä elukoita jotka polot joutuu roikkumaan pää alaspäin tytön armoilla Tyttö käänty kyljelleen useampi viikko sitten ekan kerran ja näyttää muutenki olevan tollanen fyysinen tapaus, sehän osittain liittyy temperamenttipiirteisiin jotka on periytyviä biologisia taipumuksia. Oon ollu ite just samanlainen, ollu touhukas ja liikkuvainen ja esim. alkanu kävellä tuetta reilun 9 kk iässä, joten odotan että viimeistään jouluna saadaan juosta tuon perässä

Mistä toi vauvan nenän tukkoisuus oikein johtuu?? Meilläkin tuhistu yöunia häiritsevällä tavalla useampia päiviä jo enkä keksi syytä :O Keittosuolatipoilla nenä alkanu puhdistua tänään mutta saa nyt nähdä jatkuuko tukkoisuus vielä ens yönä. Lähinnä siis nukkuessa ilmenee tuo tukkoisuus.

Titti, hmm en oikein tiedä voisko olla kyse tuollaisestakaan... oon sitä iteki miettiny, meilläki kelpaa tissi vaikkei sitä olis kovin tomerasti vaadittu ja vaikkei edellisestä syötöstä olis kamalasti aikaa mut sit toisaalta silloin tyttö imee vaan muutaman minuutin, panee silmät kii ja rupee nukkuun. Tykkää siis ehdottomasti mieluiten aloittaa unet tissiltä. Nyt aamulla ja iltapäivällä tällä konstilla oon saanu tytön sisällä nukkuun. Mut vaan jos imetän pitkällään sängyssä, siirrettäessä varmaan heräis eikä muutenkaan niin helpolla simahda jos imetän istualtaan. Maitoa kyllä piisaa, sitä meni viikonloppunakin luovutukseen yli puoli litraa :O Ja aina ennen ku totean että tyttö ei toista tissiä tyhjennä nii yritän vähän tuputtaa vaikkei oliskaan ite vaatimassa lisää. Mut ei tunnu jäävän nälkäkään ja yöllä nukkuu hyvät pätkät syöttöjen välissä, 5-6 h saattaa mennä, neljä nyt yleensä vähintään ihan ekalla pätkällä ainakin.

En tiiä liittyykö syömisiin tai uuden oppimiseen vai mihin mut tytön nukuttaminen on taas vaikeutunu Vaunuilulla tuli vielä viikko sitten uni mut nyt tytöllä menee niin hermot jo pelkästä pukemisesta, tietää kai joutuvansa vaunuihin, et menee jonkin aikaa ennen ku saan sen rauhottuun saati sit nukahtaan. Eikä sittenkään nuku tuntia pitempään yleensä. Nyt tänään tosiaan sain sen tissin kautta nätisti uneen, nyt jo yli puoli tuntia nukkunu mut saishan tuo nukkua useamman tunninkin... en vaan käsitä miks sillä niin palaa käämit ku yrittää nukuttaa muualle ku tissille ihan ku toinen tappelis unta vastaan, ei haluu nukahtaa. Vai onks se jokin turvallisuuden tunteen hakemisjuttu et haluu sen tissin? Ei kuitenkaa jää tissi suussa nukkuun vaan ite sylkäsee sen pois ja alkaa koisia. Ehkä sit vaatii sen et on just syöny et pystyy nukkuun?

 

Meillä tukkoisuus on ihan flunssasta johtuvaa nyt mutta silloin ihan pienenä, kun puklua tuli paaaaallljjooon joka reijästä niin se ahisti nokkaa.

 

Meilläkin tukkoisuus johtuu flunssasta. Eilen oltiin lääkärissä jälkitarkastuksessa. Painon nousu ok, keskikäyrällä mennään vaikka sairastelun takia paino notkahtikin tuossa aikasemmin. Maitoa oon jo tänäaamuna syöttöjen välissä pumpannut 1,3 dl eli maidonmäärästä ei ainakaan tuo painon notkahdus ollut kiinni, sitä näyttäisi riittävän kyllä yli tarpeidenkin.
rattaista: oon huomannut että meidän pieni mies ei enää viihdy niin hyvin vaunuissa kuin aiemmin ja haluaa jo kovasti kuikuilla ympäristöä. Milloinhan voisi alkaa siirtyä rattaisiin? Meillä on bugaboon cameleonin vaunut ja rattaat, jossa sen rataosan saa kallistettua aika paljon taaksepäin ettei ihan suorassa tarvitse istua. Mielipiteitä?

 

Meillä crescent classic vaunut ja oo varmaan kohta kuukauteen ollut vaunukoppaa päällä. Mutta, ei ole istuvassa asennossa juurikaan. Ensimmäisellä pykälällä makuuasennosta. Pikkuisen siis koholaan. En tiiä milloin sen oikeasti saa vaihtaa mutta eipä tuo selkää rasita On niin minimaalinen nosto.

 

Ensimmäistä kertaa eksyin kunnolla näille keskustelupalstoille lueskelemaan muiden vauva-arjesta ja kuinka ne vastaavat meidän arkea. Esikoiseni syntyi 31.1. 3430g ja pituutta 48cm...suloinen pikkuneiti
Jo sairaalassa tutustuttivat minut rintakumin käytölle, mikä sujuikin hyvin vs. ilman. Maitoa tuntui tulevan, vaikka tytsy sai korviketta pariin otteeseen. Kotiin päästyämme taistelu imetyksen kanssa alkoi. Neiti oli rinnalla todella pitkiä aikoja kerralla, lopetti ja melkein heti alkoi itkut kun nälkä yllätti, no eikun takaisin imettämään. Onneksi olin varannut korviketta kotiin ja kun annettiin ensimmäisen kerran oltiin kaikki hyvän tuulisia ja uni maittoi! Neiti on alusta asti ollut asenteella 'tänne ja heti' ja kun rintakumin käyttö vaatii sen oman hetkensä ennenkuin maito pääsee suuhun asti oli se sellaista itkua ja omalta osaltani hermoilua syöttöhetkillä. Aloinkin jo 3 vkon ikäisenä pumppaamaan maitoa ja syöttämään pullosta sekä korviketta että rintamaitoa, jolloin voimme kaikki paljon paremmin (pienet/suuret syyllisyyden tunteet vaivasivat aina kun joku kysyi 'riittääkö maito?' ...mutta nyt voin asian suhteen jo paremmin!)

Meillä arki menee jo suht samalla rytmityksellä. Iskä kylvettää joka ilta klo 20, jonka jälkeen maito ja unille (nykyään nukahtaa sänkyyn itsekseen, ei edes halua olla sylissä). Nukkuu parhaimmillaan 4 asti josta eteenpäin unet on n tunnin mittaisia kunnes 6-7 aikaan herää uuteen päivään. 9 jälkeen ensimmäisille päiväunille (30min-1h), jotka nukkuu sisällä vaunuissa (tämä on ainut hetki päivässä kun pystyn tekemään sisällä mitään omia juttujani). Loppu päivä meneekin sitten liikkeessä...Neiti nukkuu noin 2 h kerrallaan, MUTTA vain jos vaunut liikkuvat tai hän on sylissäni kantoliinassa. Liikuntahan on ihan jees, mutta tässä mittakaavassa on naapuruston pihat tulleet jo vähän liiankin tutuiksi kun joka päivä sahaan edestakaisin vaunuja työnnellen. Onko muilla tällaisia kokemuksia vai nukkuvatko teidän vauvat vaunuissa tai sängyissään ilman liikettä?
Toki tiesin että arkeni pyörii vauvan ehdoilla, mutten osannut arvata napanuoran olevan näinkin lyhyt .
Nykyään, kun mahavaivat ovat helpottaneet (relatipat ja cuplaton käytössä) tyttö on pääsääntöisesti todella hyväntuulinen. Hymyilee, ääntelehtii ja seurustelee todella mielellään. Välillä ei meinaa edes muistaa että nukkuakin hyvä olis ja kun kunnon väsymys iskee alkaa aivan kamala sydäntäsärkevä huuto. Tähän ei auta mikään muu kuin armoton hyssyttely.
Oletteko paljon liikenteessä vauvanne kanssa, esim kauppareissuilla yms?
Entä tutin käyttö? näin jälkiviisaana olisin antanut tutin jo heti sairaalassa, nyt neiti ei sitä huoli! Imun tarve tuntuisi kuitenkin olevan kun nukkuessa suu käy, ja uskoisin sen rauhoittavan hänet unille ilman sitä jatkuvaa liikettä?!

 

Heippa Neitoperho87! Kiva kun tänne tulee uutta väkeä, tervetuloa vain

Meilläkin nukutaan kyllä yöllä vielä tosi hyvin, muutama syöttö per yö eikä tarvi nukuttaa sen kummemmin kunhan tytöllä on masu pinkeenä maidosta. Mut sit päivällä, välillä niiiiin harmittaa ku toinen ei vaan nuku vaik selvästi onkin väsy! Turhauttaa ku ei tiiä mistä johtuu... Parhaiten nukahtaa päivällä tissille (sylkee tissin pois Nukkumatin tultua ja nukkuu 30-50 min) JOS imetän pitkällään sängyllä tai sit vaunuihin JOS vaunut liikkuu. Joskus tyttö herää alle 15 min siitä ku vaunut pysähtyy, joskus saan sen uudestaan uneen vähän vaunuja edestakaisin lykkäämällä. Itelle tulee parhaimpina päivinä helposti yli 10 km kävelyä kun yritän saada tytölle päiväunia aikaseks. Useimpina päivinä napanuora on todellakin hyvin lyhyt Ns. omia juttuja en tee muuten lähes ollenkaan jos teeveen katselua ja kännykän kautta netissä surffailua ei lasketa. Tällasta meillä, hyviä vinkkejä nukuttaa tuota päivällä otetaan vastaan!

Koska tyttö viihtyy yleensä ainaki sen tunnin vaunuissa, usein pitempäänkin ainaki jos pysytään liikkeellä, meillä tulee käytyä asioilla kaupungilla silloin tällöin. Meillä vaan tyttö on aika topakka ja intensiivinen mielenilmauksissaan ja on vaan niiin ikävää jos alkaa kurkku suorana huutaa (ei siinä mitään jos vauva itkee mut meillä tyttö on siis pahimmillaan todella kovaääninen ja huutaa, ei itke) et vähän arastelen olla pitkiä aikoja liikenteessä. Ollaan me onnistuneesti käyty kahviloissa ja vaateostoksilla ym. mut pitkiä aikoja en uskalla siellä pyöriä varsinkaan ku en oikein tykkää julkisella paikalla imettää (rintakumin kans tavallistakin enemmän joutuu rintojaan esitteleen vaik mikä imetyspaita olis päällä).

Niin ja tutista... lastenosastolla olivat ottaneet sen tytöllä käyttöön jo ekana päivänä ja kyllä se kotonakin tytölle välillä kelpas ja auttoi rauhoittumaan. Mut nyt kun arvon neiti on löytäny omat ihanat pulleat sormensa on tutti menettäny täysin merkityksensä! Enää ei vaikuta kaipaavankaan sitä eikä huoli sitä. Sormet on tytöllä lohtuna ja voi että mikä huuto tulee jos niitä ei saa tunkea suuhun tyylillä mitä useampi sen parempi

 

Mukava kuulla että muidenkin arjessa 'painitaan' samojen asioiden kanssa...Meidän tytsy ihan selkeästi tarvii joka päivä samanlaisen rytmin ollakseen tyytyväinen, arjen muuttaminen vaikuttaa unen määrään (vähenee huomattavasti tai unta ei ole ollenkaan) mikä taas tarkoittaa raivareita Sen takia olen nyt yrittänyt pysyä kotona mahdollisimman paljon ja välttää turhia menoja. 2.5. on 3kk neuvola, joka hirvittää jo etukäteen sen rokotusmäärän vuoksi. Rotarokotteesta en nyt ole niin kovin huolissani koska siitä ei seurannut mitään negatiivista (ellei aivan kamalan hajuista kakkaa oteta huomioon...tällä tarkoitan siis AIVAN KAMALAN HAJUISTA KAINALOKAKKAA, jonka siivoamiseen tarvittiin useampi käsipari ) mutta ne kaksi muuta rokotusta vähän jännittää, panadolit odottaa kaapissa jo valmiina!
Muuten on kuitenkin kiva mennä jutustelemaan neuvolan tädin kanssa ja kuulemaan kuinka meidän neitokainen on kasvanut

 

Itseänikin tällainen vertaistuki auttaa todella paljon! Näitä huolia ja toisaalta iloja pienen päiväunista ja kakasta (jee NYT se tuli! ) on vähän turha yrittää jakaa jonkun sellaisen kanssa jolla yksinkertaisesti ei oo ihan tuoreessa muistissa vauva-arki tai kokemusta siitä ollenkaan. Lisäksi ensikertalaisena on vaan niin vähän vielä tietoa ja taitoa että on kiva kuulla vinkkejä ongelmatilanteissa selviytymiseen. Ja itseä nyt vaan muutenki kiinnostaa vauvat, jos tässä meinaa yrittää tehä useamman ni mielellään kuulee erilaisista vauvoista ku oma pieni.

Meikäläisellä on muuten nyt vihdoin paino kivasti pudonnu, varmaan tän hyväksi vakiintuneen liikuntamäärän ansiosta Jos vauva painaa 7 kg ni kyllä se senkin hoito kuluttaa ku toista kanniskelee ja nostelee ym.

Meillä samat piikit edessä ens viikolla, mielenkiinnolla ootan. Ihan kiva ylläri et tällä kertaa mies pääseekin mukaan!!

 

Mietin itsekin josko olisin pyytänyt mieheni mukaan neuvolakäynnille, ihan vaan mun tueksi Neuvolakäyntiä varten oon nyt kirjannu meidän nukkumisia ja syömisiä...noh eilisestä asti. Helpottaa kummasti kun on papreilla kaikki, meinaa muisti pätkiä, ja pahasti välillä!

Paljonko muuten teillä kaikilla paino nousi odotuksen aikana? Mulla lähti mukavasti paino laskuun heti alussa (vauva/maha kasvoi normaalisti niin ei ollut syytä huoleen), ja nousi sitten muutaman kuukauden odotuksen jälkeen maltillisesti. Painoa tuli sellaiset 8kg. Olin itse tosi tyytyväinen kun sitä painoa ei tullut sen enempää kun nautin niin ruoasta että dietille ryhtyminen ei vaan nappaa! Vaa'alla ei tullu käytyä kuin vasta jälkitarkastuksessa, kun ei vaan jaksanu kiinnostaa paljon painoi kun omat vaatteet meni päälle jo 2 vkoa synnytyksestä, jee! Mutta se inha löysä nahka on jäänyt, ällöttävää kun maha vähän hytkyy ja istuessa jää makkaralle Mulle tuli raskausaikana se tumma viiva mahaan, joka on vieläkin...kuinkahan kauan se on siinä ja hälveneekö itsekseen?

 

Mielenkiinnosta kysyn, miksi kirjaat noita ylös, ei kai teidän neuvolassa käsketä? :O Ite kirjaan tytön ruokailut ylös puhelimen muistioon jotta 1. hahmottaisin kehittyvän rytmin ja huomaisin muutokset ja 2. osaisin suunnitella päivää ku näen milloin tyttö on viimeks syöny. Nukkumisia en jaksa laittaa ylös muualle ku omaan muistiini...

Meilläkin muuten menee päivä sekasin jos tyttö ei saa aamupäiväuniaan. Oltiin asuntoesittelyissä viikonloppuna ja autossa se nukku mut heräs ekassa esittelyssä ja siitä eteenpäin oli Neiti Kärtty ja koko loppupäivä meni sekaisin. Päätin silloin etten lähe aamupäivisin minnekään missä tyttö ei saa nukkua. Muista jutuista tyttö ei oo niin tarkka joten tuosta voin kyllä ite pitää kiinni.

Hmm, mulla tuli painoa yli 20 kg :O Enkä kyllä mässäillyt tai syönyt epäterveellisesti raskausaikana. Mun äidille oli tullu saman verran painoa aikonaan... no, olin raskauden alkaessa noin 5 kg normaalipainoani laihempi koska olin muutama kuukausi ennen ollut isossa leikkauksessa ja dieetti oli tosi rajallinen pari kuukautta ja siks laihduin, ei ollu menkatkaan kunnolla ehtiny käynnistyä. No, synnytyksen jälkeen ekat 10 kg lähti aika pian, muutamassa viikossa. Siitä neljä kiloa on pudonnu sen jälkeen ja nyt olen muutaman kilon päässä normaalin painoni vaihteluvälistä. Mulla paino muuttuu herkästi sen mukaan mitä syön ja miten liikun joten yhtä tiettyä lukemaa vaikea ottaa vertailukohdaksi. Aiemmin vähän ahdisti paino ja maha mut nyt kun alkaa maha olla littanampi ja omat housut mennä päälle (no ovat kyllä vielä ihan tiukat vyötäröltä, mulla oli ennen aina selkeesti alle 70 cm vyötärö mut nyt edelleen jotain 75 cm :O no onneks tissit ja persekin vähän leves miehen iloks ni kokonaisuus säily tiimalasina mistä ite tykkään ) ni oon jo tyytyväinen Voi olla hyväkin et hitaasti palaudun ni ehtii maha kutistua samalla - lähisukulaisille ku on käyny toisinkin. Oon vaan aina luullu et nahka jää roikkumaan jos tosi äkkiä laihtuu mut en kyl oikeesti tiiä joten älkää uskoko kaikkee Mulla ei alun imetys ollu yhtä tehokas laihduttaja ku nyt tää liikunta, siihen luotan ite enemmän kilojen karistajana... tai ainaki kiinteyttäjänä ja lihaskunnon parantajana. Seuraavassa raskaudessa kyllä yritän paremmin tasapainoilla riittävän mut ei liian energiapitoisen ruokavalion kanssa jotta en lihois paljoo. Tosin mistä sen tietää miten tarpeellista pieni lihominen on imetyksen kannalta... no kuitenkin, jatkossa yritän kiinnittää tuohon enemmän huomiota.

 

Mulle tuli raskausaikana se tumma viiva mahaan, joka on vieläkin...kuinkahan kauan se on siinä ja hälveneekö itsekseen?

Mullekin tuli toi viiva ja on vieläkin.. Ehkä ihan vähän haaleampi kuin ennen, mutta ihan selvä kuitenkin. Mäkin olen tässä pohtinut, että koska mahtaa kadota.

Mulle tuli raskauskiloja 12, joista 2 kk:n jälkeen oli 11 poissa. Enpä ole sen koomin itseäni punninnut, mutta aikalailla entisissä mitoissa mennään, ainakin samat vaatteet mulle mahtuu päälle. Tosin iho on jäänyt kyllä vähän löysäksi, toivottavasti sekin kiristyy vielä ajan kuluessa. Kohtapuolin ajattelin aloittaa lenkkeilynkin. Oon vaan tässä lueskellut, että joillain liikunta saattaa vähentää maidontuotantoa. Että en varmaan ihan vielä uskalla kokeilla.

Meillä oli muuten eilen vauvan ensimmäinen kakaton päivä! Tänäaamuna kyllä sitä tuli sitten eilisenkin edestä

 

Ai niin, unohdin linea alban, eikö se oo se viiva navan seudulla? Mulla tuli se ihan raskauden lopussa, ei kovin vahvana, ja on tainnu jo hävitä ku en oo enää huomannu ajatellakaan sitä

Meillä on ollu kans vaan muutama kakaton päivä, yleensä kakka on tosi vetelää joten ei oo mitään tarvetta ollu millekään lääkkeille siinä. Ihan kiva näin vaik joutuukin usein kakkapyllyä pesseen. Nykyisin se on menny aika haastavaks ku tyttö painaa ja lisäks tempoilee ja potkii ja muuta ihan hirveästi. Tykkää vissiin siitä ku loiskii aina altaassa vettä innosta piukeena Äiti vaan ei oo yhtä innoissaan, kyllä tuosta saa pitää todella tiukasti kiinni ettei putoo ku toisesta on tullu niiin vahva. Ja painava.

Imettäjät, kauanko voitte olla imettämättä ennen ku on rinnat pinkeenä ja tukala olo? Meillä neiti on kahtena yönä keksiny herätä vaan kerran syömään, joskus neljän aikaan, ja mulla meinaa siinä vaiheessa olla rinnat poksahduspisteessä! Viime yönäki tyttö vetäs vaan toiselta ja sit jouduin yöstä pumppaamaan ja hehheh sieltähän tuli 165 ml! :O En kyllä tajuu miten ikinä voi rinnat tottua siihen et yösyötöt jää pois, joudunkohan jatkaan yösyöttöjä koko imetysajan :O Miten te ootte yöt pärjänny?

 

Täällä kans oli se viiva vattassa. Tuli joskus puolenvälin aikaan ja oli koko mahan mittanen. Ihan rintojen alle. Nyt kuitenkin haalentunut pois.
Painoa tuli 15kg, jäljellä 3kg vielä.

 

Maddi mulla oli kanssa johonkin kolmanteen kuukauteen asti noin, että rinnat pingottu, jos syöttöväli piteni. Etenkin öisin, kun meillä vauva on syntymästään asti herännyt yöllä syömään vain 1-2 kertaa. Niinpä usein heräsinkin yöpaita läpimärkänä edestä. Nyt viimeisten viikkojen aikana tilanne on tasaantunut. Ehkä viimein tuo maidontuotanto on tasoissa kysynnän kanssa. Kyllä edelleenkin öisin rinnat pingottuu jonkin verran, muttei enää niin että maito valuisi itsekseen niistä.

Täällä taas vauva on yskinyt jonkun verran eilis illasta lähtien. Voi kun ei nyt enää pahenisi, sairasti jo ihan tarpeeksi aikaisemmin.

Te, jotka imetätte, otatteko jotain ravintolisiä, vitamiineja tms? Mä oon raskauden alusta lähtien syönyt monivitamiineja ja synnytyksen jälkeen myös sarviapilaa (auttaa kuulemma juuri maidon eritykseen). Muutama päivä sitten aloin syömään myös kalsiumia, kun en juo maitoa enkä muutenkaan syö tarpeeksi kalsiumpitoisia elintarvikkeita.

Tänään olis tarkotus käydä vähän vauvanvaate ostoksilla, kun alkaa useimmat potkupuvut ja bodyt käydä pieniksi!

 

Täälläkin oltu kipeenä, tai minä ja mies ollaan oltu, tyttö säilynyt terveenä onneksi. Vähän myöhäinen 3kk neuvola (tyttö oli 3,5kk) ja piikkiä tuli, olipa itselläkin itku lähellä. Mitat 63,5cm ja 7200g.

Kovasti on nyt touhuillut leikkimatolla, oppi kääntymään kyljelleen, ensin vain toiselle mutta nyt sujuu jo molemmin puolin. Mahaltaan kääntyy selälleen, tosin epäilen että tässä vaiheessa kyse on enemmänkin vahingosta kuin tarkoituksellisesta toiminnasta, sillä yleensä ensin kai käännytään selältä vatsalleen ja vasta sitten toisin päin? Tiedä häntä. Mahallaan maatessaan koettaa käsivoimilla raahata itseään eteenpäin hirveän karjahtelun ja ähkimisen kera Sinnikäs tyttö, olen koettanut rauhoitella, että mun puolesta voitais vielä tyytyä paikoillaan makoiluun

 

Mä taidan nyt poistua tästä jengistä, kun tuntuu lähinnä ahdistavalta lukea mitään vauva-aiheista tämän oman vauvantäyteisen arjen päälle. Kiitoksia kaikille ja mukavaa jatkoa!

 

Voih, niinpä täältä vähitellen tippuu porukkaa pois :'( Burmilla ja Mijaukin ovat olleet pitkään pois... toivottavasti on kaikki silti hyvin

Itelle on ollu tärkeä juttu lukea muiden kuulumisia ja jutella vauva-asioista Luen kyllä muitakin ketjuja mutta on kiva itsekin osallistua, omassa elämässä kun on niin vähän muita ikäisiäni äitejä... No, nyt viikolla sain kuulla erään tuttuni saavan loppuvuodesta vauvan ja olen ihan innoissani! Jospa sieltä löytyisi meidän tytölle vauvakaveri

Nyt on alkanu meidänki tyttö enemmän jutteleen ja nauramaan! :heart: on se niin lutunen... vaik se onkin myös keksiny uusia itkuääniä jotka hyvin houkuttelee mutsin paikalle vaik ei mitään hätää sit ookaan paitsi seuran kaipuu, vekkuli ja ovela neiti

 

Mä käyn lukee monta kertaa päivässä, mitä tapahtuu. Mutta meleko hiljasta ollu Ja yleensä kun olen puhelimella tai tabletilla, niin ärsyttää alkaa kirjotella. Mutta nyt kotenkin ihmeellisesti 2+ pitää mut täälä sisällä helppoo ku heinänteko.

Meillä tuo naperi oo IKINÄ hiljaa. Kysyin jo mieheltä, että onko meillä enää ikinä hiljasta Ei! Paitsi sillon ku pikkumies nukkuu. Kiljahtelee, karjuu, jokeltaa, nauraa... kokoajan. Syöminenki on alkanut vaikeutua, kun pitää olla äänessä. Siinäpä ne pikkumiehen taidot. Ei yritäkään käöntyä selältä mahalleen iteksiään. Olen siis melko varma, että meillä opitaan puhumisen suuri ilo ennen kävelyä.

 

paivih, no mäkin käyn lukeen silloin tällöin odottavien ketjuja ja haikeana muistelen odotusaikaa ja kaikkea sitä jännitystä ja sitte sitä ku vauva vihdoin syntyi...! :heart: Kamala vauvakuume... eikä mitään järkee ku ei nytkään oo aikaa mihkään! Ja haluis seuraa pienelle...

Kyllä meillä on välillä hiljaistakin, ei se vielä oo niin kovasti innostunu et olis koko ajan äänessä! Meillä ei muuten käännytä leikkimatolla ollenkaan, ainoastaan ns. väljemmillä vesillä eli ku on enemmän tilaa. Eilen keksittiin uus leikki jossa äiti nappaa aina uudestaan ja uudestaan pehmolelun esille ja neiti nauraa käkättää sille aina uudestaan ja uudestaan... Samoin nauraa välillä jos pussaa masulle tai heiluttelee sivusuunnassa. Pienet ne on pienten ilon tuojat

Miltä tuntuu eka äitienpäivä? Ihanaa? Kaamea stressi? Jokainen päivä on äitienpäivä? Ootatteko jotain mieheltä? Ite ootan mieheltä jotain pientä muistamista, selkä- tai muuta hierontaa tai jotain, mut saa nähä...

 

Äh... hävis koko teksti

Mutta joo, odottavien ketjua haikeudella luen. Ihana olisi itsekin kirjoitella siellä puolen. Muttamutta, jos tässä nyt pikkusisarta alkas oottaa niin kalliiksi tulisi. ois ostettava isompi asunto. Huohh..

En ole erikoisemmin ajatellut koko äitienpäivää. Mies ei kuitenkaan älyä yhen mittää Toki voisin halutanukkua edes srn edeltävän yön kokonaan ja aamulla mies voisi vaikka nousta pojan kanssa. Ehkä kuitenkin toive-ajattelua

 

Täällä mies itse kysyi suoraan että haluanko äitienpäivälahjaksi hierontalahjakortin, on huono ostamaan lahjoja (omasta mielestään) eikä uskaltanut yllätyksenä hankkia sitä lahjaa, kun ei ollut varma pitäisinkö siitä. Kyllähän mulle hieronta kelpaa

Täällä noi tytön uudet fyysiset taidot on vaikuttanut uniin, kunnon itkuraivarit joka kerta kun pitäis nukkumaan käydä, päikkäreille tai yöunille, vaikka selvästi näkee että on ihan kuitti. Oon koettanut tehdä tieyt rutiinit aina ennen kuin alan nukuttamaan, jotta tyttö osaisi valmistautua siihen että kohta käydään unille. Noh jospa tuo tuosta ajan kanssa taas tasoittuu...

Tuntuu että toi pelkkä maito ei pidä enää nälkää, ennen nukkui heittämällä 10h unet ilman syömisiä, nyt heräillään 2 kertaa yön aikana syömään, toivottavasti noi entisen mallin yöunet palautuu viimeistään sitten kun kiinteät aloitetaan.

 

Mustakin on kiva lukea täällä miten muilla samoihin aikoihin synnyttäneillä menee ja vaihdella kokemuksia ja neuvoja. Mulle ne on tärkeitä, koska kyseessä on ensimmäinen lapsi.

Tuosta Kaihon viestistä tulikin mieleeni, että milloin noita kiinteitä ruokia oikein aletaan antamaan?