Tammikuun tähtöset 2017 **KESÄKUU**

Täällä vuotelu jatkuu. Välillä veriviiruja jää paperiin, välillä oranssia valkovuotoa. Huolestuttaa, vaikka kipuja ei olekaan ja sanotaan, että tällainen on normaalia. Hassua, että vaikka edellisessäkin raskaudessa vuosin, niin oon silti yhtä huolestunut.
Miehelle en oo kertonut. Toissailtana kun mainitsin että mulla on kylmä, mies kokeili mun ihoa ja totesi sen kuumaksi, hän kysyi ihan tosissaan, että haluanko lähteä lääkäriin. Huvittavaa, mutta myös suloista! Joka tapauksessa jos mainitsisin vuotelusta, niin hän varmaan soittaisi ambulanssin. Jos yltyy, muuttuu kivuliaaksi tai oireet katoaa, niin sitten tottakai kerron.
Neuvolaankaan en oo soittanut kun ei ne viime kerralla tehneet mitään. Pitäisköhän kuitenkin, mitä mieltä olette?

Tänään on ollut todella paha olo Jospa se tästä. Mulla alkaa maanantaina kesälomasijaistus toisessa työpisteessä, joten pitää olla skarppina. Kiva saada vähän muuta ajateltavaa, jospa vuotelukin loppuisi.

Mamadread ja itu 6 + 6

 

Täällä on oksenneltu koko päivä Mikään ei tunnu pysyvän sisällä. Oon nukkunutkin parin tunnin päikkärit. Onneksi en ottanut tälle päivälle sitä työvuoroa mitä tarjottiin. Ei ois tolpillaan siellä pysynyt. Vatsakin on ihan hirveä pallo Mies haluais mennä käymään isällään, mut ei kyllä salassa pysy homma jos mut nyt näkevät No pitää kattella mikä fiilis on huomenna..

Lapsilla oli molemmilla hyvät todistukset, olivat parantaneet syksystä vaikka tytöllä kyllä on muutenkin kouluhommat ihan huippuluokkaa. Sai jopa stipendin parhaasta käsialasta luokallaan. Kyllä äiti on niin ylpeä

 

Mamadread voithan varalta soittaa sinne neuvolaan? Olitko käyny vielä ultrassa?

Onko muilla alkanu vielä oireet vähenemään? Mulla on tässä viikon aikana hävinny oikeestaan kaikki. Pientä mahan nippailua ja tissit on pikkusen turvoksissa mutta ei enää yhtään kipeät.. huolestuttaa varasin ensi viikon alkuun yksityiselle ajan ultraan. En pysty oottaan tän epätietoisuuden kans kuukautta neuvolan ultraan et vieläkö siellä joku on..

 

Joo mullakin tuntuu, että oireet ois vähentynyt. Mut ei niitä nyt kauheesti oo ollukkaan. Tänään ravattiin ikeaa kovalla tahilla päästä päähän ni tuli sellai olo, että vois vähä hidastaa tahtia.. Mutta turvotus pitää kyllä uskon korkeella että jotain tuol masussa muhii
Meil on tääl vähä eri systeemit ku suomessa. Joka kontrolli on lääkärillä ja ainakin esikoisesta ultrattiin joka kerta. Vajaan parin viikon päästä pitäs päästä ekalle lääkäri käynnille. Olis tehny melkeim mieli jo kertoo appi vanhemmille, ku tuntuu että kohta tän turvotuksen kans kuitenkin arvaavat. Mies halus oottaa että ollaa eka käyty lääkärillä. Omille vanhemmille voisin pitää viel syyskuuhu asti salas, ku vasta sillo nähään.. Mutta taida. Kuitenkin kertoo asiasta aimmin puhelimessa..

Meri & pötsi 6+4

 

Joo sama täällä että ei oireita oo alunperinkään ollu ihan kamalasti. Jotenki vaan tuntuu et kaikki kirjottaa et on sitä ja tätä ja tuota nii heti sitä aattelee et on jotain pielessä ku ei itellä niitä oireita niin ole. Mut kai se pitää olla vaan tyytyväinen että ei tarvii oksentaa ja muutenki selviää vähällä pitää yrittää luottaa näihin vähiin oireisiin ja yrittää olla huolehtimatta.

 

Yo-juhlat juhlittu. Hyvin meni meni kukaan ei raskautta huomannut tai ei ainakaan uskaltanu tulla mitään sanomaan.

Ja niiden jälkeen sitte leivottiinkin oikeen urakalla, onneks on sisko apuna, en mä ois yksin saanu valmista. Mies kun katteli lasten perään sinä aikana.

Aamulla oli kyllä huippua kun tytöt heräsi ja huomasivat tädin.
Esikoinen juoksi innoissaan kummitädin syliin ja anto oikeen märän pusun ja sanos, että hänellä on ollu iso ikävä.
Jonka jälkeen kuopus juoksi halaamaan tätiä ja antoi hänkin märän pusun.
Sen jälkeen hyvä kun malttoivat syödä, esikoisella oli hirveesti asiaa kummitädille. Selitti kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Täällä oireita on edelleen, mutta on ne jo onneks vähän helpottanut.
Ei oo hetkeen tarvinnu oksentaa, vaikka pahoinvointi on läsnä vaihtelevasti.
Rintoja ei enää pahemmin seistä, mutta kasvanu ne on..
Ja no tuo masun turvotus/kasvu on huomattava.

Noissa oireissa on just se, että mikäli niitä ei oo, niin niitä haluaa/odottaa.
Ja sit mikäli niitä on, niin odottaa koska ne loppuu. Tai ainakin oksentelun loppumista odottaa, jollei muuta.

Meillä on molemmille sekä tytölle, että pojalle nimet/nimi valmiina.
Ja vaikka mulla vahva poikaolo onkin, niin meille on tervetullut kumpi tahansa.

Mamadread, voishan sinne neuvolaan ainakin varulta soittaa.
Ja tietenkin jos mielenrauhan haluaa, niin käy ultrassa, siellähän selviä, että miten asiat on. Mielenrauhan kannalta suosittelisin litraa, vai ootteko jo käynyt ultrassa?

Mun tekee hirveesti mieli vesimelonia!

Jaha, jos sitä juoruilis siskon kanssa hetkisen, on tuo mieskin siinä juoruilussa mukana.
Ja sitte voiskin mennä nukkumaan.

Susanna & Pähkinä 9+6

 

Huomenta vaan taas kaikille!

Täällä kyllä jatkuu edelleen huono olo, olkaa te onnellisia, jotka ette joudu tästä kärsimään. Mulla ei ees paino putoa jatkuvasta oksentelusta vaan silti turvottaa ja kiloja tulee. Niitä kun oli jo ihan tarpeeksi muutenkin.

Mulla lähtee esikoinen huomenna leirille ja sieltä vaihtaa sit keskiviikkona lentisturnaukseen. Eli on sit koko viikon poissa kotoa. Miten mä äitinä selviän, kun ei se vielä oo ollu niin pitkään kerrallaan poissa kotoa? Onneksi sentään toinen lapsi edes jää kotiin Vaikka on silläkin loppuviikosta sit päiväleirejä tiedossa. Onneksi sentään on kouluvuosi ohi, niin ei tartte olla lapsia herättämässä aamuisin

Mites teillä muilla? On kesäksi kovasti lomasuunnitelmia? Meillä olis tarkoitus ainakin käydä powerparkissa (joka vuotinen perinne) ja sit tehdään joku muutaman päivän retki pk-seudulle, kun pitäis käydä lintsillä, Korkeasaaressa ja Suomenlinnassa. Ehkäpä jotain muitakin kohteita otetaan samalle reissulle. Esim. se eläintieteellinen museo ja heureka olis kans kivoja kohteita lasten kanssa.

Sit mä oon luvannut viedä pojan ulkomaille katsomaan jalkapalloa, kun paransi käytöstään ja numeroitaan nyt kevätlukukaudella niin hienosti. Ranskassa olis nyt EM-kisat, mut mua suoraan sanottuna pelottaa, että niihin kohdistuu taas joku terrori-isku. Että ehkä ei vielä kesällä lähdetä sinne kuitenkaan..

Ja varmaan tulee sit kesällä tehtyä pienempiäkin retkiä tässä lähiympäristössä. Esim. Miljoona tivolissa varmaan käytän lapsia, kun se on niille ilmainen. Ja juhannukseksi lähdetään miehen suvun mökille. Ihanaa kerrankin päästä juhannuksena jonnekin, kun ei meidän suvulla oo mitään mökkiä missä vois käydä eikä niitä mökkikutsujakaan oikein juhannuksena kaverien suunnalta satele.

 

Mullakin oireet hyvin vähäisiä. Vatsa on turvonnut mut ei sinänsä turvota tai tunnu pinkeältä kuten aiemmin. Nälkä on intensiivisempää ja tuntuu normaalia pahemmalta olla nälkäinen. Kaikkia ruokia ei tee mieli mitä yleensä. Kevyttä väsymystä on ilmassa mutta ehkä nyt vkl aikana olen ollut reippaampi kuin pariin viikkoon.

Mut ei ole pahaa oloa, ei okseta, tissit on isommat mutta ei särje tms.. vuotelukin on luojan kiitos ollut nyt useamman päivän jo poissa... välillä on kyllä vähän epäuskoinen olo että onko siellä ketään mut toisaalta uskon kyllä et jos sieltä se joku tulisi pois niin sen kyllä erottais tuosta tuhruvuodosta.

Täällä mennään ehkä viikolla 8 + jotain...

 

Oireettomuus on käsittääkseni sekin ihan normaalia, sitten ehkä huolestuisin jos voimakkaat oireet yhtäkkiä loppuisivat. Hormonipitoisuudet nousee muistaakseni rv 12 asti ja sen jälkeen olon kuuluukin tasoittua. Niin kuin Susanna sanoi, jos ei oo oireita, niitä kaipaa, ja jos niitä on paljon, niin toivoo, että vähän tasoittuisi. ..

Tänään ei vuoda yhtään. En valita. Eniten vuodossa huolettaa se, jos se yltyy. Ei oikeastaan muu. Yksityiseen ultraan en aio laittaa rahaa kun rahareikiä on tarpeeksi muutenkin. Ei tässä oo enää kovin montaa viikkoa kunnalliseen ultraankaan. Neuvola laskee, että oon tyyliin viikon pidemmällä kuin mitä mä itse ajattelen oviksen perusteella. Mulla on aina ultrassa siirtynyt la viikolla, joten siksi oon jo valmiiksi vähentänyt neuvolan luvuista viikon.
Oireiden perusteella oon kyllä NIIN raskaana. Kaikkea löytyy!

Mamadread ja itu 7+0

 

Hei kaikille!

Kävin tuolla toukokuun puolella itseni tänne listoille mukaan tökkäämässä, mutta kiire ja hormoniväsymys on tässä ollut sen verran kovaa, etten ole sitten kirjoittelemaan ehtinyt/jaksanut. Nyt juuri heräsin töiden jälkeisiltä parin tunnin päikkäreiltä, ja kun ei tuo mieskään kotona ole niin tulipa mieleen lueskella läpi ketjut ja raapustella tänne vähän kuulumisia

Minulla siis ensimmäinen lapsi nyt tuloillaan, viikkoja omien laskujen mukaan tänään 9+0. Raskaus tuli yllätyksenä tuoreeseen suhteeseen (alle 6kk seurusteltu), ja tuntuu ettei tätä ihan vielä ymmärrä todeksi. Ihan iloinen yllätys siis kuitenkin siltä osin, että olen aina tiennyt lapsia jossain vaiheessa haluavani. Miehellä on jo lapsia aiemmasta suhteesta, mutta hän oli uutisesta aivan innoissaan.

Olisikos jollain vinkata esim. odottajille tarkoitettua toimintaa Tampereen suunnilta? En nyt ehkä ihan vielä ole mukaan lähdössä, mutta jos syksymmällä sitten... Olisihan se mukava hankkia samassa tilanteessa olevia tuttuja jo sitten mahan kasvaessa ennen lapsen syntymää

Teetintti ja pikkiriikki 9+0

 

Korjaus tuonne aiempaan viestiini että väsymys olisi muka vähentynyt... Eilinen oli reipas päivä, tänään 10h yöunien jälkeen (ja tuon viestin kirjoituksen jälkeen) muhin sohvalla varmaan 5h josta puolet umpiunessa ja ajatuskin ylös nousemisesta tuntui kamalalta

 

Anteeksi, toi edellinen viesti lähti vahingossa.
Täällä yksi uusi odottaja.
LA 20.1.2017 (ehkä) / Kuurankukka / 31 / KOS / 2.

Toista lasta siis odotan, lasketusta ajasta ei varmuutta. Viikkoja kait nyt jotain 6+. Ensimmäinen neuvola tän kuun lopussa ja joskus heinä-elokuulla eka ultra.
Varovaisen toiveikkaana liityn teidän ryhmään, siis jos vielä pääsen mukaan. Olen kyllä teitä jo seuraillut, mutta en ole uskaltautunut mukaan kun en yhtään tiedä missä menen tän raskauden kans. Ekaa ultraa odottelen. Josko sitten uskaltaisi hengähtää.

Paljon jarrusukkia teille kaikille!

 

Me käytiin nyt viikonloppuna kotipuolessa kertomassa uutisia ja kovin innoissaanhan siellä kaikki oli. Itselläni kerkesi tosin tämä innotus vaihtua huoleksi, kun viikonlopun aikana tuli pientä tuhruvuotoa ja tänään on sitten vihlonut alavatsaakin Huomenna ajattelin varuiksi soittaa neuvolaan, josko sieltä laittaisivat vaikka käymään tarkistuttamassa asian. Kovasti olin päättänyt, etten rahojani alkuraskauden ultraan laita, mutta jos eivät neuvolasta laita minnekkään, niin kyllä tulee sitten varmasti yksityiseltä ultra varattua. Pakko saada itselleen mielenrauha, liian monta viikkoa olisi np-ultraan aikaa..

 

Meillä ei sen erikoisempia kesäsuunnitelmia oo, muuta kuin se, että mökkeilemään mennään aina ku mahdollista.
Noin pienten lasten kanssa ei kannata lähteä vielä mihinkään särkkikseen tai lintsille.
Mutta johonkin vois kyllä lasten kanssa mennä, joku vesipuisto vois olla hyvä.
Toki vois poiketa vaikka Heurekassa, koska tuo yks sisko siellä päin asustelee avomiehensä kanssa.
Mutta en sitten tiedä onko siellä noin pienille mitään, mutta mahdollisesti aikuisilla ois hauskaa.

Tervetuloa uusille!

Kuopuksen syntymäpäivät juhlittu, synttärisankari oli juhlatuulella heti alkajaisiksi. Meni vieraita vastaan heti ovelle, otti lahjat vastaan ja kiitti, jonka jälkeen juoksi olkkariin ja avas lahjat. On meillä suht hyväkäytöksinen lapsi.
Ja ruuat kelpas. Kakku oli kaikenkaikkiaan täydellinen.
Tosin jäi niitä vähän ylikin, joten tää kirjoittaja varmaan syö niitä vielä illan aikana.
Siskokin lähti kohti meijän toista siskoa ja lähtee sieltä ajamaan huomenna kotio. Sovittiin alustavasti, että tulevat aviomiehensä kanssa mun miehen vanhempien mökille juhannuksena, kun tänne päin juhannuksena joka tapauksessa tulevat, mutta se ei nyt ihan varmaa vielä ole.

Niin ja kerrottiin me raskaudestakin.
Tosin juhlien loppupuolella vasta, kun paikalla oli lähisuku vain.
Meillä tytöillä on pari sellasta ihan valkoista tyhjää paitaa, esikoisen paitaan oltiin kirjoitettu (tussilla) "Isosisko x2! ♡ 1/17." Ja kuopuksen paitaan, että "Isosisko x1! ♡ 1/17." Ei sitä monikaan heti tajunnut, kunnes anoppi huudahti, että eihän E (kuopus) ole isosisko, sen jälkeen oikeen näki kun anopin päässä raksutti, kun se mietti ja hetken päästä tuli mun luo ja hiljaa kuiskasi, että "Oleks sä raskaana?" Nyökkäsin ja hyvä kun hän pystyi pidättelemään intoaan, meni kertomaan appiukolle, jonka hymy oli korvissa ja näytti peukkua .
Ja vähitellen kaikki sitte tajusi, miten asiat on, viimeistään tutkiessaan mun masua tajusivat.
Tuli onnitteluja ja haleja.
Moni kyllä luuli, että olin vaan syöny liikaa. Mikä osittain kyllä pitää hyvinkin paikkansa.

Ihanaa, että nyt voi ottaa rennosti, kun kaikki tietää.

Tytöille ei vielä kerrota, kerrotaan sitten kun masu on ottanut kunnolla kasvua.

Mamadread, mut positiivista on se, että sulla on noita oireita, mikäli ne loppuu kuin seinään, on aihetta huolestua, kannattaa nyt olla positiivisin mielin, eikä kannata stressata.

Mulla oli esikoisen odotus paria viikkoa lukuunottamatta täysin oireeton.
Sen takia mä oonkin 80% varma, että tulokas on poika, koska raskaus on niin erilainen edellisiin verrattuna, mutta tosiaan, jokainen raskaus taitaa olla muutenkin erilainen, joten sen varaan en laske.

Nukkumaan vois kyllä suunnata pikku hiljaa.

Susanna & Pähkinä 10+1

 

Huojentavaa kuulla että tähänkin porukkaan mahtuu meitä vähäoireisia tai Susannallakin ollut lähes oireetonta edellisissä. Itsellä ku ei ole nuita edellisiä raskauksia mihin verrata, vaikka kuten sanottu, jokainen raskaus on erilainen
Ihanaa kuulla muiden kesäsuunnitelmista lasten kanssa. Täällä sellaiset on vasta edessä päin Viimeistä kesää miehen kanssa kahdestaan. Pitäisköhän keksiä jotain speciaalia

 

Me käytiin nyt viikonloppuna kotipuolessa kertomassa uutisia ja kovin innoissaanhan siellä kaikki oli. Itselläni kerkesi tosin tämä innotus vaihtua huoleksi, kun viikonlopun aikana tuli pientä tuhruvuotoa ja tänään on sitten vihlonut alavatsaakin Huomenna ajattelin varuiksi soittaa neuvolaan, josko sieltä laittaisivat vaikka käymään tarkistuttamassa asian. Kovasti olin päättänyt, etten rahojani alkuraskauden ultraan laita, mutta jos eivät neuvolasta laita minnekkään, niin kyllä tulee sitten varmasti yksityiseltä ultra varattua. Pakko saada itselleen mielenrauha, liian monta viikkoa olisi np-ultraan aikaa..

Huolettaa kyllä pienetkin tuhrut (samaa ollu itellä) ja toivottavasti kaikki hyvin? Mulle ainakin neuvolassa sanottiin että sitä verta tulee sitten ihan kunnolla jos se on km. Mitä sulle sieltä neuvolasta sanottiin? Pääsetkö ultraan?

Täällä sitä vaan vielä kukutaan ja kello soi puoli kuus, ei vaan uni tuu.. ai että mä nukun töissä pystyyn huomenna

 

Tänä aamuna vuoto paheni ja soitin sinne neuvolaan. Eivät ultraa, vaan kaksi viikkoa pitäisi odotella ja tehdä sitten raskaustesti. Jos sillon näyttäisi vielä plussaa niin sitten laittaisivat ilmeisesti käymään ultrassa. Mutta varasin sitten tälle illalle ultran yksityiseltä, vaikka nyt onkin sellainen olo, ettei siellä enää elämää ole Pakko saada kuitenkin varmistus asiaan, hulluksi tulisin kahdessa viikossa..

 

Tänä aamuna vuoto paheni ja soitin sinne neuvolaan. Eivät ultraa, vaan kaksi viikkoa pitäisi odotella ja tehdä sitten raskaustesti. Jos sillon näyttäisi vielä plussaa niin sitten laittaisivat ilmeisesti käymään ultrassa. Mutta varasin sitten tälle illalle ultran yksityiseltä, vaikka nyt onkin sellainen olo, ettei siellä enää elämää ole Pakko saada kuitenkin varmistus asiaan, hulluksi tulisin kahdessa viikossa..

Toivotaan parasta <3

 

Omalta osin keskusteluun osallistuminen on ollut aika jäissä sitten ensimmäisen viestin. Jatkuva pahoinvointi ja väsymys on aika tehokkaasti vieneet mehut. Onneksi oksentelua on ollut vaan aamuisin, eikä kuitenkaan ihan joka päivä.

Keittiö on nykyään kaamein paikka kodissa, kaikki hajut meinaa saada oksentamaan. Kahvista ei voi edes haaveilla, vesi on oikeastaan ainoa juoma mikä maistuu. Ihmisten ilmoilla liikkuessa bussissa on myös välillä melko vaikea olla.

Eka neuvolakäynti on jo ollut, np-ultraan vielä odottelen aikaa. Neuvolassa eivät kuunnelleet sydänääniä, enkä edes kysynyt, terkkari vaan sanoi heti, että heidän doppler on sen verran epätarkka, että näillä viikoilla jää noin puolelta syke löytämättä, eikä halua huolestuttaa turhaan, siksi kuuntelee vasta rv 12 jälkeen.

Paino ei vielä ollut noussut, mikä ei tällä etomisella kyllä ole ihmekään. Oon nyt koittanut syödä tasaisin väliajoin ihan vaan sitä mikä nyt maistuu, terveellisyydestä viis. Sama oli neuvolan ohje. Käytössä on myös raskausajan monivitamiini ja lisäksi kalkki+d valmiste, kun maitotuotteiden käyttö on nyt entistä vähäisempää.

Vaikka olo on melko kammottava, niin onhan tää vaan aika ihanaa!
Musicro 10+0

 

Loma alkoi ja kylmät ilmat, ihan perus no loma on lomaa.

Mulla on kaikissa raskauksissa pahoinvointi ollut melko lyhyen aikaa sellaista pahaa... Nytkin on jo useampi päivä mennyt ettei enää koko päivä mene maaten. Mutta edelleen päivässä kerran tai pari iskee kuvotus. Rinnat on arat ja repäisykipuja. Maha kuin pallo. Mutta koitan nyt päästä takaisin liikunnan pariin kun olo on helpottanut jospa helpottaa turvotukseenkin.

Kesälomasuunnitelmiin kuuluu viikon mittainen mökkeilyreissu, meillä on parissa paikassa mökki varattuna. Siellä sitten eläintarhaa yms. Heinäkuun alussa juhlitaan 10:ttä hääpäivää miehen kanssa kaksin Tallinnassa. Jotain viikonloppujuttuja varmaan lisäksi...

Onko täällä muita jolla ois aikaisemmissa raskauksissa todettu rd? Mulla edellisessä. Esikoisen aikaan sitä ei testattu lainkaan, vaikka sukurasitetta on. Ei mulla ollut sen kanssa ongelmia, poika paino 3kg ja risat syntyessään... Mietin vaan että testaavatko sen nyt jo aiemmin... Perjantaina se tietty selviää kun on eka neuvola

 

Mulla ollut tosi ikäviä mahakipuja eilen ja tänään. Olo muutenkin aika huono mutta menettelee silloin kun ei vaan pysähdy kuulostelemaan. Eilen jomotti aika kovaa illalla ihan tuolta alavatsalta ja mietin jo hetken panadolin ottamista. Sitten yhtäkkiä tuli flashback samaan olotilaan aiemmasta raskaudesta ja muistin kuinka mies hipsutteli mahaa aina välillä, se auttoi nytkin. Muitakin ihan kipuja on ollut mutta lyhytaikaisia. Ihan kiva että huomenna on se ultra niin tietää sitten missä mennään. Varmaan ihan normaaleja nämä kaikki vaikkakin ikäviä. Rinnat on tosi kipeät, en muista että viimeksi olisi enää alun kipuiluista pahentuneet tällä lailla. Jotenkin sitä sokeasti luottaa siihen että kun oireet vaam vahvenee niin ei kai mikään epäonnistunut raskaus oireita sentään lisää. Ehkä sekin on silti mahdollista.

Ainiin ja pakko vielä kummastella tätä mun vatsan toimintoa. Heti plussasta vatsa on usean kerran viikosta aivan löysällä. Tänään oon taas hypännyt jo neljä kertaa vessassa. Kummallista, kun tuntuu että monet valittaa just päinvastoin.

Hei onko se niin että tuoreita ulkomaisia marjoja ei saa syödä?

7+2

 

Hei, minut voi poistaa tuolta listasta. Tänään todettu ultrassa keskenmeno ja tyhjä kohtu. Ihanaa odotusta teille kaikille! <3

 

Hei, minut voi poistaa tuolta listasta. Tänään todettu ultrassa keskenmeno ja tyhjä kohtu. Ihanaa odotusta teille kaikille! <3

Voi kurjuus kamalasti voimia sinne!

 

Voi ei, paljon voimia sinulle heettanen <3
Ja Annennan osalta toivotaan parasta että olisi kaikki kunnossa!!

Hei onko se niin että tuoreita ulkomaisia marjoja ei saa syödä?

Eikös se mene niin, ettei ulkomaisia tuoreita eikä pakasteita kuumentamatta?

Täällä väsymys tänään hellittää, tuntuu vaihtelevan päivien välillä. Etova olo iski työmatkabussissa, melkein jäin pois jo puolivälissä kun pelkäsin oksentavani. Pääsinpä kotiin kuitenkin. Onko täällä muilla ollut Sea Band -rannekkeita käytössä? Mulla on ja välillä tuntuu auttavan, välillä ei. Liekkö sitten vain korvien välissä koko teho...? Suolapähkinät ja appelsiinimehun olen havainnut aika hyviksi avuiksi öllötyksen.

 

• Annenna; kovasti tsemppiä illan ultraan! Pidetään peukkuja että kaikki olisi hyvin.
• Heettanen; olen tosi pahoillani, iso rutistus. ja voimia tulevaan.