Tammikuun tuikkeet 2016 ¤¤ toukokuussa ¤¤

Täällä uusi odottaja. La 6.1 :wave:

Rinnat ihan tehottoman kipeät ja kesto näpötys. Ärsyttävää! Muita oireita ei ole. Neuvolat ja vu varattuna kuun loppuun. Pitäisiköhän testata digillä, kun tulee 6 rv täyteen? Aikooko kukaan varmistella vielä?

Tänään on ollut ihana äitienpäivä :heart: ja toivottavasti teillä muillakin on ollut

 

Harrastuksista: Itse olen käynyt kuntosalilla melko aktiivisesti nyt muutaman vuoden, mutta nyt en ladannut salikorttia, ei tunnu hyvälle puskea esim. jalkaprässiä tai tehdä kyykkyjä. Kahvakuulatunnilla käyn 2x/vk, ja siihen lisäksi reippaita kävelylenkkejä.

Me kerrottiin nyt äitienpäivänä molempien vanhemmille ja sisaruksille vauvan odotuksesta

Katjuska rv 5+1

 

Pahoittelut teille joille tulikin pettymys :'(.

Faceryhmä kiinnostaa myös, mutta uskaltanen sinne liittyä vasta ultran jälkeen. Toivottavasti täälläkin kuitenkin keskustelu pysyy yllä .

Luulin, että tänne jo hehkutin, mutta digitesti näytti perjantaina raskaana 2-3. Joten nyt kai on viimeistään uskottava että näin on . Alkuviikosta soittelen neuvolaan. Päässä pyörii miljoona kysymystä, mutta onneksi tämä väsymys kaataa helposti sänkyyn, niin eipä ehdi turhan paljoa miettimään..

Te jotka olette töissä, milloin meinaatte kertoa esimiehellenne? Itsellä piti jo torstaina.. Epävirallisesti kerroin asiasta. Meillä on pieni työyhteisö ja helposti huomataan jos jotain poikkeavaa on. Toisaalta helpotti hirveästi, eipähän tarvi selitellä mistään yllättävästä aamulla iskeneestä oksennustaudista ;D. Virallisesti ilmoitan varmaankin elokuussa tai kun sen virallisen paperin saa.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Täällä laitetaan tulitikut silmiin, että pysyvät auki ja jatketaan töitä .

 

Äh, minut voi poistaa ketjusta. Tai eipä minun tietoja vielä ollut ehditty lisätäkään etusivulle. Aamulla alkoi verinen vuoto

 

Jopas täällä on ollu hiljasta! :O

Kaikki äitienpäivänvietossa vissiin... Meille eilinen oli ihan tavallinen sunnuntai. Lapset oli tehny (todella hienot) kortit ja kuopus (myös todella hienon) lahjan, mutta ne sain jo lauantaina, kun eivät malttaneet olla antamatta. Äitienpäivää en sen kummemmin jaksa enää vietellä, kun on niin monen vuoden huonot kokemukset (oman äidin suhteen) pohjalla. Toivottavasti teillä kaikilla kuitenin oli mukava päivä!

Tänne ei sen kummempia kuulu. Eilen oli vähän etova olo koko päivän ja tänään näyttäs turvottavan. Naama oli aamulla peiliin katsoessa kuin viikon ryyppyputken jäljiltä (tosin ei ole kokemusta, mutta tältä veikkaisin näyttäväni). :x

Uusille vielä MOI! :wave:

Muoks.
Loksu:lle pahottelut!

Rosie 5+6 ja 35 yötä ultraan

 

Hei kaikille! Tulin tänne kurkkimaan kun testissä luki tänään teksti Raskaana 1-2 viikkoa. :heart:
Listaan voi päivittää: Sade_/27.v/2.lapsi/OYS ja laskettu aika 16.1.

En ole vielä koko ketjua lukenut, mutta täytyy lukea kun ehtii, että pääsee tutustumaan teihin kaikkiin hiukan. Itsestäni sen verran, että olen mieheni kanssa seurustellut 6 vuotta, joista 3 vuotta ollaan oltu naimisissa. Meillä on ennestään 3-vuotias tyttö.

Harrastuksista olitte ainakin keskustelleet. Tämä on mullakin nyt aika päällimmäisenä asiana mielen päällä, koska olen käynyt salilla rankoissa treeneissä 3-4 krt viikossa. Aion jatkaa, mutta varovasti. Toki jalkaprässin ja vatsalaitteen jätän heti pois. Olen vähän netistä etsinyt raskausajan saliohjelmaa ja jonkinlaisen löysinkin. Sitä aion soveltaa. Mua vaan hermostuttaa kun esikoisesta tuli hyvin aikaisessa vaiheessa supistuksia ja hän syntyikin keskosena. Ei kovin paljon ennakkoon, mutta kuitenkin..Nyt aion kuunnella todella tarkasti kehon viestejä, jotta kaikki sujuu hyvin.

 

Väki vain lisääntyy tammikuisissa, kivaa. Tervetuloa uudet!

Valitettavasti joillakin on myös matka katkennut kesken. Pahoittelut menetyksen kohdanneille :hug: .

Itselläni olo on toistaiseksi täysin normaali, ei ole oikein mitään raskaustuntemuksia. Alkaneesta raskaudesta viestii ainoastaan viivat testeissä ja järkyttävän turvonnut vatsa.

Olette keskustelleet harrastuksista/liikunnasta. Itse aion toistaiseksi jatkaa urheilua entiseen malliin. Urheilen säännöllisesti pari kertaa viikossa kohtuu rankkoja harjoituksia. Tietysti pitää nyt alkaa tarkkailla omia tuntemuksia entistä tarkemmin ja himmailla tarvittaessa vauhtia.

Jotenkin ihmeen luottavainen ja seesteinen olo oireettomuudesta ja syksyisestä keskenmenosta huolimatta. En nyt vain osaa murehtia etukäteen. Edelleen tyytyväinen, kun pahoinvointi pysynyt poissa, pysyisi vain poissa mahd. pitkään.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Blue Bird 4+4

 

Moikka :wave:

Pakko oli tänään vielä dippailla tikkuun ja niin upea tunne kun molemmat viivat yhtä vahvoja :heart: raskaushormoni on tosiaan vahvistunut.
Keskiviikkona lääkäri, toivon todella että vielä verestä mittaisi hormoonin jotta vähän pääsisi perille missä mennään. Sinänsä onko nyt rv 6 vai 7 ei ole niin oleellista. Pidemmällä en kuitenkaan usko raskauden olevan.

Viikko töitä ja sitten lähdetään etelään... jaksaa jaksaa

Hyvää viikonjatkoa kaikille!

piiuli

 

Mukava tosiaan ku uutta väkeä tulee lisää! Tervetuloa! ja pahoittelut Loksu

Soittelin tänään neuvolaan ja eka aika ois 2.6. vielä kolme piiitkäää viikkoa ennen ku näkee, että mahassa varmasti joku asustelee

Hauskaa viikkoa!

Jenspanen

 

Tänään testattu ylläri plussa. 5 lapsi tulossa. Väsynyt oon ollut ja outo olo. ihan minimaalista vuotoa, haalean vaaleaa sellaista ja luulin, että menkt sieltä normaalisti tulee. mutta se vuoto loppuikin yhtäkkiä. Tässä tämän päiväisestä tunnin pissasta tehty testi. 3min testin alusta yllä ja kuivuneena alla.



Viime kierto oli jo tosi pitkä n. 40 vrk, luultavasti kutenkin ihan tässä kierrossa ylläri matkaan tarttunut. =) aioon huomenna tehdä digin aamulla. =)

Matueve, 33v, la 16.1.2016, 5. lapsi, SeKS.

 

Heips ja paljon onnea kaikille plussanneille! ootteko te muut seuranneet lämpöjänne? Mä olen nyt muutamana päivänä tsekkaillut ja on ollut sellasta 36.6-37 mutta tänään yht äkkiä olikin vaan 36. Onkohan normaalia että seikkailee tuollalailla?

 

Terveiset täältä pahoinvoinnin keskeltä :attn::stick:

Tänään se alkoi - miksi oi miksi sitä kaipasinkaan aiemmin?? Tänään oli sitten aamulla niin heikko olo, että piti peruuttaa työpäivä miltei kokonaan. Yhden asiakkaan tapasin, mutta kylmä hiki pukkasi otsalle ja olo oli kuin pyörtyisin kohta.. Noloa. Ja harmillista, koska tämä tarkoittaa myös laihaa tienestiä tälle päivää.

Onko täällä muita yrittäjiä, joiden "töistä lusmuilu" vaikuttaa suoraan tilipussin kokoon? Eikä niinkään tilipussiin, vaan kykyyn maksaa laskut? Toivonmukaan ei pahaolo jatku kovin pitkään, nimittäin ei olisi varaa tällaiseen.. Tulee konkurssi ennen äitiyslomaa : /

Tervetuloa uusille, ja rutistus menetyksen kohdanneille :hug:

6+2

 

Nii joo ja piti kysästä sitäkin että onko muilla alaselässä menkkamaista jomotusta? Tänään ilmeni itsellä sellanen ja ei mikään pieni kipu! Välillä myös masun puolella.

 

"lilo" mulla pientä jomottelua alaselässä eilen ja tänään, mut aivan järkyttäviä menkkapolttojen tyylistä jomottelua alavatsalla. Meinaa iskee paniikki jo et mahtaako mennä kesken. En muista tällaista edellisistä raskauksista, tosin ei niissä oo ollut näin aikasessa vaiheessa mitään oireita. Nyt vasta tosiaan 4+3 ja jo ennen testiä voin todella huonosti iltasin ja aamuyöstä. Pahoinvointi ei ole pahentunut, mutta lähes jatkuvasti etoo enempi tai vähempi, tissejä aristaa ja sattuu ihan julmetusti kun kuopus halaillee.

Töissä kertomisesta : En haluaisi kertoa ennen ekaa ultraa, mut varmaan on pakko ennen kesäsulkua ettei tuu ihan järkytyksenä elokuussa kun palailen lomilta. Voihan se olla et joku tajuaa jo aikasemmin alkaa epäilemään jotain, kun ollaan melko tiivis työporukka töissä ja vapaa-ajalla. Sukulaisillekaan ei kerrota ennen kuin on pakko tai sit ultran jälkeen.

Harrastuksista : Niitä ei juurikaan ole arjen haasteellisuuden vuoksi, mutta yritän joka päivä päästä edes tunnin lenkille ja aina kun tulee sauma käydä salilla tahi uimassa niin pyrin nostamaan ahterin ylös sohvalta vaikkei huvittaisikaan. Sukkapuikkoja ja virkkuukoukkua tulee myös käytettyä toisinaan.

FB- ryhmää harkitsen vasta ekan ultran jälkeen.

Tänään tuli soitettua ensimmäistä neuvola-aikaa ja kyllä aikuista ihmistä jännitti. Sai taas nauraa omalle käytökselleen jälkeenpäin. Eka käynti ois 3.6. Heti puhelun jälkeen iski paniikki että mahtaako joutua perumaan ajan keskenmenon takia. Millähän sitä oppisi vaan nauttimaan meneillään olevasta hetkestä eikä murehtimaan tulevaa.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

 

"AS81" ihana kuulla että on muitakin ketkä "kärsii" menkkakivuista! Miksei ihminen vaan voi osata nauttia tästä ajasta! Täytyy aina panikoida :/

 

Itse heräsin myös toissayönä koviin alaselän jomotuksiin. Oli sen verran kova kipu että nukkumista häiritsi :/ mutta vatsan puolella ei oo mitään kummempia kipuja ollut..

Ja se pahoinvointi tuntuu pahenevan päivä päivältä...

MissB ja 6+3

 

Millähän sitä oppisi vaan nauttimaan meneillään olevasta hetkestä eikä murehtimaan tulevaa.

Yritin hahmotella tähän mietteeseen jonkunlaista vastausta jo eilen, mutta sain aikaseks vaan pitkän eepoksen henkilökohtasista traumoista ja poistin koko roskan. Oon siis miettiny tota kysymystä paljon itsekin.

Faktoihin nojaten voi todeta keskenmenojen olevan yleisiä, varsinki näin alkuraskaudessa. Terve realismi on ihan ok, siis sen tiedostaminen, ettei jokasesta positiivisesta raskaustestistä tuu vauvaa. Jokasta, joka on niin hölmö (kuten esim minä), että erehtyy nettiin lukemaan keskenmenoista ja muista mahdollisista ongelmista raskauden aikana, jänskättää varmasti, että miten omalla kohdalla tulee käymään. Se jänskätys ei vaan sais muodostua mikskään hallitsevaks pelkotilaks, koska se käy jo mielenterveyden päälle. Kokemuksesta vaan sanon.

Mä ajattelen, että mulla on tasan kaks vaihtoehtoa. Voin joko
a) Murehtia jokasta oiretta tai oireettomuutta, panikoida jokasta vuotoa (tänään oli taas aamulla jotain pientä, mutta sama homma oli samoilla viikoilla kuopuksen aikaan) ja surra jo etukäteen mahdollista keskenmenoa. Sitten, jos jotain sattuu, suren vielä uudelleen.
tai
b) Nauttia nyt. Meille syntyy vuodenvaihteen jälkeen kolmas lapsi, ellei toisin todisteta. Tämä on meille viimenen vauva ja aikomus on ottaa niin raskaudesta kuin vauva-ajastakin kaikki ilo irti, ihan alusta asti.

Valitsen heittämällä vaihtoehdon b. Yhden raskauden panikoin jo "pilalle" ja toiste en sitä tee. En usko, että hyödyn siitä mitään, jos olen surrut etukäteen, vaikka jotain surtavaa tulisikin. En usko, että se helpottaisi oloa yhtään. Ja jos, tai siis kun, kaikki menee hyvin, olisin surrut ja murehtinut ihan turhaan.

Toisaalta mulle henkilökohtasesti alkuraskaus on myös enemmänki mahdollisuus lapseen, kuin varsinainen vauva. Vasta, kun ultrassa näkee pienen tyypin, tulee tästä hormonaalisesta häiriötilasta vauvanvalmistusprosessi. Oikeestaan vasta vauvan liikkeiden alkaessa tuntua, hahmotan, että mun sisällä on joku muu ihminen. Tällä hetkellä mun kohdussa klimppiintyy ja jakaantuu soluja.

Tosi sekavaa ajatuksenvirtaa ja puolet siitä, mitä sanon, on ihan ristiriitasta, tiedän. Vaikee selittää tätä asiaa kovinkaan ymmärrettävästi.

Uusille viellä moikat näin loppuun. :wave:

Rosie 6+0, viikko ekaan neuvolaan ja alle viis viikkoa ultraan.

 

Rosie Riveter tuolla tyylillä minäkin yritän ajatella ja tiedän ettei asialle itse voi mitään jos keskenmenee. Minulla tuppaa olemaan huonona/hyvänä (kuinka sen nyt ottaa) ominaisuutena innostuessani jostakin, että suunnittelen/mietin kaiken etukäteen valmiiksi. Nyt jo olen miettinyt tulevan lapsen päivähoidon eskaria myöten vaikkei asia ole mitenkään ajankohtainen aikoihin. Tätä luonteenpiirrettä yritän itsessäni toppuutella, jos tuudittaudun omiin suunnitelmiini ja ajatuksiini eikä ne menekkän kuten olin ajatellut niin pilvilinnoista tulla raskainmielin alas. Yritän nyt kovasti olla suunnittelematta/ haaveilematta etukäteen ja nautiskella päivän kerrallaan. Vaikeaa se tosin on.

 

Hyviä ajatuksia Rosie, samanlaisia mietteitä minullakin. Haluan nyt nauttia täysillä tästä viimeisestä raskaudestani ja murehdin sitten, jos aihetta ilmenee. Vaikka yrittääkin huoli välillä nostaa päätään, yritän painaa sen taka-alalle ja ajatella kaiken sujuvan hyvin.

 

AS81 onko ne haaveet ja suunnitelmat sidottu juuri tähän mahdolliseen vauvaan ja lapseen...? Vai voisiko ajatella, että sitten, kun joku mini-ihminen tulee perheeseen, tehdään hänen kanssaan ne jutut?

Mä suunnittelin jo vuoden päivät ennen raskautta kaikkea, mitä raskauden aikana teen ja miten raskaus tulis menemään. Mä tiedän, miten haluun synnyttää, tiedän millasen vierisängyn rakennan vauvalle, tiedän imettäväni ja oon jo katsellu vaunut, autonistuimet ja kantoliinat valmiiksi. Tää intoilu ja suunnittelu on osa prosessia. Pelkää maailma, kun pesänrakennusvaihe iskee allekirjottaneeseen.

 

Noinhan se asia juurikin on. Menneisyyden kokemukset kun varjostaa nykyhetkeä, vaikka kokoajan koetan tietoisesti muuttaa omaa ajatusmaailmaa ja stempata itseäni että nyt asiat on paljon paremmin kuin ennen ja yrittää nauttia hetkestä murehtimatta mennyttä tai tulevaa. Toisinaan onnistuu ja toisinaan ei, positiivista on se ettei vaivu pitkäksi aikaa murehtimaan. Ajatukset tulee ja menee ja olo on suurimmaksi osaksi onnellinen.

Stemppiä ja positiivisiä oloja kaikille! ????

 

Minäkin yritän olla murehtimatta, ensimmäinen ja toinen raskaus vuonna 96 ja 98 meni murehtimatta (ei ollu googlea), kolmas vuonna 2013 meni panikoidessa _KOKO AJAN_. Vasta rakenneultran jälkeen osasin hiukan relata. Nyt tämä neljäs (ja viimeinen) on mennyt _en murehdi_ ja toivottavasti jatkuukin
Mutta fiilikset menee vuoristorataa, vaikka en murehdi niin kyllä noita testejä tulee tehtyä kunnes loppuu ja nähdä että se viiva on vahva.

piiuli ja pipunen 5+?

 

Juuri pohdin samoja juttuja, mitä täällä AS81, Rosie ja piuulikin! Aika jännä juttu, koska meinasin näistä asioista tänne kirjoittaakin..

Mulla myös päässä monia suunnitelmia, osittain myös sen takia, että on pakko. Jotta äitiysrahaa mielii enemmän kuin minimin, on toimittava heti, kun saa tietää raskaudesta. Aivan absurdia, mutta kyllä - muutoin voi olla liian myöhäistä.. Ja sen myötä on joutunut miettimään koska lopettaa työt, irtisanoo työtilan jnejnejne... Ja sitten kun tulee näitä eäpvarmuustekijöitä.. Taas tulee veristä vuotoa, ja nyt on selkeää punaista, eikä mitään rusehtavaa tuhrua.. Tosin ei "valu housuihin" kuten kuukautisvuoto, vaan kerran on tullut vessassakäynnin yhteydessä. Niin arvatkaa, kuinka hajottaa?? Eilen olin niin huonovointinen, että koko työpäivä meni ihan pipariksi ja nyt sitten tämä, vaikka olen kotona ja otan ihan iisisti.. Pientä masennuksenpoikastakin pukkaa, kun joka paikkaa kolottaa, väsyttää, eikä oikein pysty keskittymään mihinkään.. Tulee jopa olo, että "jos tämä nyt menee kesken, niin ehkä en haluakaan tätä uudestaan, ehkä musta ei ole tähän"... Huoh. Olisko se tää ikä, mikä tekee asiat niin vaikeeksi.. :'(

 

Hyvää pohdintaa täällä! Mä en ymmärrä miksi, mutta itselläkin on nyt kauhea pelko ollut, että menisi kesken tai osoittautuisi kohdunulkoiseksi tms. Koitan parhaani mukaan nyt itsekin unohtaa tuollaiset ajatukset, koska tottahan se on, että ei sillä murehtimisella mitään hyötyäkään oo. Asiat ei oo meidän omissa käsissä tässä tapauksessa..

Mulla on nyt ollut useana päivänä kauheeta jomotusta vasemmalla alavatsassa. Alkoi jo ennen plussausta. Iltaisin pahenee ja eilenkin illalla makoilin sohvalla ja luin tietty kohdunulkoisesta raskaudesta ja vaikka mistä oireluetteloita..Ei ois kannattanut! Muillakin oli noita jomotteluja ollut. Onko teilläkin siis munasarjan kohdalla toisepuoleisesti?

Joka kerta kun meen vessaan, pelkään, että verta löytyy pöksyistä. Tänään tuli ihan kauhee olo töissä. Tuntui, että nyt jotain valuu kyllä housuun, mutta vessaan päästyäni huomasin sen olevan vain valkkaria. Esikoisen kohdalla mulla vuoteli alkuraskaudessa verta ja kävinkin sen takia yksityisellä gynellä tarkistamassa tilanteen. En vaan yhtään muista millä raskausviikolla kannattais varhaisultra varata, jotta sydän olisi jo alkanut lyömään niin sais senkin nähdä?

 

Sade_: Mulla on ens viikolla tuo varhaisultra, eli taisi olla tasan 8+0 tuo päivä... Mun käsittääkseni voisi mennä kyllä paljon aikaisemminkin, mutta ei ollut sopivaa päivää tietylle lääkärille, joten tuolla mennään

Mulla vatsan jomotus ei ole alavatsassa, vaan vasemmalla kylkiluiden alapuolella Mistähän se sitten johtuu? Välillä koko kylki on turta selkää myöden... En tiedä. En ole tottunut tämmöisiin epämääräisiin kipuhin.. Ja tuo selkä nyt saattaa oireilla myös siitä, että on tullut makoiltua ja istuttua sohvalla aivan liikaa... Nyt päätinkin pistää tuulipuvun niskaan ja lähteä lenkille. Ei tästä muuten mitään tule. Aika jännä kyllä, pahin vatsan särky loppui tuon vessakäynnin jälkeen, jolloin pyyhkäisin punaista paperiin..

NeitiPelargonia ja pötky 6+4