~The esikoisten syntyneetpino~

Pieniminä PALJON ONNEA TYTÖSTÄ, ja tervetuloa synnyttäneisiin!!! :heart: :flower:

sartsa samaa mieltä kuin jendde, eli vauva saattaa vaan tilailla itselleen lisää maitoa, se on hyvin tyypillistä tuossa alussa, ja sittenkin kun tulee niitä tiheän imemisen kausia. mäkin olin ihan hädissäni kun tuntui että koko ajan saa olla syöttämässä ja rintakumi näytti syönnin jälkeen aina tyhjältä. luulin ettei vauva saa sieltä mitään, kunnes neuvolan punnitus todisti asian vääräksi! yksi päivä "erehdyin" pumppaamaan yhden syötön jälkeen, kun luulin että seuraavaan syöttöön menee vielä hetki, mutta eipäs mennytkään ja tuntui että aloin imettämään tissit tyhjinä ja muutama päivä menikin sillee et poika söi koko ajan ja mä luulin että sain maitorytmin ihan sekasin tuolla pumppaamisella. mutta tosiaan olikin niin että oli tuo tiheän syömisen kausi vielä siinä vaiheessa ja mä menen pumppaamaan tissini tyhjiksi. tunsin kyllä olevani oikee urpo. mutta nyt sitten viikon jälkeen tissit on koko ajan ihan täynnä, eli vauva tilas itselleen lisää ja minä vielä sitten pumppaamalla... pumppaan siksi, kun joudun piakkoin siihen leikkaukseen, niin on sitten antaa vaaville kunnon äidinmaitoa! eli ole sartsa huoleti, kyllä se maidontulo ja imettäminen siitä alkaa lutviutua, ja jos ei, niin et ole yhtään huonompi äiti, jos syötät korvikkeita!! :hug:

ja jendde täytyy kyllä vielä kommentoida ja samalla nostaa hattua, että on sullakin ollut melkoinen tuo synnytys!!! ja kuitenkin siitä selvinnyt! mitä nyt haavat vielä vaivaavat, niinkuin mullakin... mutta on se jännä, miten nopeasti ne kuitenkin unohtuvat, kun säkin jo toista vauvaa mietit! tosin on se itelläkin käynyt mielessä, mutta saattais olla, että sitten raskauden aikana tuo kokemus saattais nostaa päätään, etenkin loppuvaiheessa vois tulla sellanen olo, että en haluukaan synnyttää! noh, aika näyttää...

ON: torstaina magneettikuvaus, saattaa olla että sappikivi-juttu onkin luultua pahempi, siksi kuvaukseen. hittolainen!!! leikkaus on kuitenkin ens viikolla. huoh. mutta jos jotain hyvää, niin tänään tuli lopulliset veronpalautus-laput, ja verokarhu on tänä vuonna erittäin antoisalla tuulella..!

rytmi on meillä muodostunut aika hyvin kyllä sillee, et yö ja päivä eroavat selkeesti toisistaan. eli johdonmukaisuus alusta asti kannattaa!! illalla siis syödään n. klo 21 molemmin puolin... yöllä herätään klo 3-4.30 välillä siis kerran. ja aamulla aamutoimet alkavat 7.30-8.30 välillä. on tosi kiva rytmi. päikkäreille mennään 10-11 aikaan ekan kerran ja loppupäivän rytmi riippuu siitä ollaanko kotosalla vai menossa jossain. ja sitten mulla on ehkä vähän pienet ilot, mutta jotenkin tunnen suurta onnistumisen tunnetta, jos onnistun laittamaan pojan oikeaan aikaan nukkumaan paikallaan oleviin vaunuihin ja että hän nukkuu siellä sitten perin kolmen tunnin unet. siis pointtina se, että mun ei tarvii hyssytellä tai kävelyttää että nukahtais. heh, oon ehkä vähän yksinkertainen, mutta mulle tuo on tärkeetä, niin ehtii laittaa ruokaa ja tehdä muita kotijuttuja.

no niin, täytyy mennä taas!! :wave:

b & poikanen 7,5 vkoa :heart:

 

Jendde Jeps, jotkut vaan eivät sovi hoitoalalle. Toki voi olla et sai mut ärsyyntymään, koska tietoa kuitenkin on valtavasti. Mitenköhän olis joku toinen reagoinut? Ei voi tietää.

Pienminä Onnea! :flower:

Sartsa Onneksi poitsu voi nyt hyvin ja tulehdus saatiin kuriin. Kyllä se imetys siitä lähtee käyntiin. Ja nykyään korvikkeetkin ovat ihan ok.

Lauru Vauvan pää voi siis olla lantion yläosassa kiinnittyneenä, vaikka maha ei olisikaan vielä laskeutunut. Sitten kun vauvan pää laskeutuu kunnolla lantioon, maha laskee alemmas. Tämä voi tapahtua varhain tai myöhemmin. Stemppiä, kyllä sieltä ulos tullaan jossakin vaiheessa! Ja tee se kassi, jonka otat synnärille mukaan, valmiiksi. Et kuitenkaan kivuissasi jaksa keskittyä etsimään tavaroita. Eikä sinne synnärille nyt kauheasti tavaraa tarvitse mukaan. En kyllä ole itsekään saanut pakattua, mut olen kyllä jo suunnitellut mitä tarvitaan.

Meillä on kämppä ihan hyrskyn myrskyn, kun tarvis kekata mihin kaikki tuo roina piilotetaan taas. Ylimääräinen huone, kun on tähän asti ollut varastona. Ja tavaraa on kertynyt, kun kaksi tämmöistä hamsteria asuu saman katon alla. Lisäksi tutut ovat lahjoittaneet erinnäisiä vauvakamppeita meille. Ainoastaan kaikkein välttämättömimmistä puuttuvat kunnolliset vaunut, mutta vielä sitä kerkiää. Torstaina mennään äidin kanssa ostoksille ja tilausaika on semmoset kaksi viikkoa joten hyvin kerkeää. Tommoset vanhat vaunut mulla on tossa hätävarana nukutusvaunuiksi. Onkos muuten kellään jotain mielipidettä minkä merkkiset vaunut olisivat hyvät? Äiti haluais ostaa meille Oran jotkut värikkäät (ei siis mustia tai harmaita). En tie sitten, mutta kokeilemalla kait jotain selviää. Samalla aattelin kattoa, josko hankkisin semmosen kantoliinan.

Terp ja pikkuriikkinen 36+1

 

Terp Meillä on Oran Taigat, tosin ne on kyllä musta-harmaat että menee sittn tytölle ja pojalle eikä ala kyllästyttämään. Meistä ne tuntui tosi kivoilta ja hyvät on jousitukseltaan. Ainakin myyjä puhui, että Emmaljungissa ei ole jousitusta oikeastaan ollenkaan mutta noissa on. Ja miehen veljellä vaimoineen on ne Oran Jovi airit ja sillä perusteella sitten ostettiin nuo kun he niitä kehuivat. Periaatteessa noi Taigat on samat kuin Jovi airit, niissä on vaan sit vielä lisänä se heittoaisa. Kannattaa ainakin käydä kokeilemassa. Hinta-laatusuhteeltaan ovat kuulemma hyviä.

 

Pieniminä Ihanaa! ONNEA paljon tytöstä! :heart:

lauru Terpiltä saitkin jo vastauksen tuohon pään laskeutumis asiaan. Hyvä sitten, että pää on kiinnittyneenä sulla. Ja toivottavasti laskeutuu vielä enemmän alemmas ennen synnytystä. Mutta siis, eihän sille mitään estettä ole, etteikö synnytys voisi käynnistyä vaikka vielä tänäänkin, vaikkei pää ole laskeutunut. Se todistettiin munkin kohdalla, vaikka neuvolantäti kovasti olikin sitä mieltä, ettei varmaan heti olla syntymässä

bambina Kiitos :hug: On se kyllä jännä, kuinka ne kaikki unohtuu niin äkkiä! Musta itseasiassa tuntuu siltä, että haluaisin jo nyt olla uudestaan raskaana ja synnyttää Mutta ei nyt kuitenkaan ihan vielä. Kyllä se lapsen odotus ja syntymä vaan on niin ihana asia. Mutta niinkuin sanoit, niin voi olla että pakokauhu iskee sitten loppuraskaudessa! Hyvin mahdollista.. Ainakin mä luulen, että tulen pelkäämään sitä synnyttämistä ihan hirveesti jos siinä tilassa joskus vielä olen. Hyvä se on kuitenkin jo etukäteen tietää, että kaikki pirut lähtee mielestä hyvin äkkiä

Tsemppiä magneetti kuvaukseen ja tulevaan leikkaukseen. Toivottavasti kaikki menee hyvin :hug:

Hyvältä kuulostaa tuo teidän päivä/unirytmi. Hyvinkin samanlainen kuin meillä. Mä kyllä tajusin hyvin, mitä tarkotit tuolla, että tommoset pikkujutut tuo sitä onnistumisen tunnetta! Mulla myös noita samoja Justiinsa tuo nukkumaan laittaminen, jos se onnistuu ilman ongelmia, tulee siitä tosi hyvä fiilis. Mutta sitten jos joskus ei menekään niin helposti, saattaa tulla välillä ihan kauhee masis, että en mä osaa tätä lasta edes hoitaa

terp Meillä on Emma bestar yhdistelmävaunut. Ja olen tyytyväinen niihin. Maksoivat hoitolaukun kanssa 300e, eli tuohon halpaan hintaansa nähden on tosi hyvät. Tommoset jämäkät ja kevyet. Meillä ne on mustat, mutta saa niitä muunkin värisenä, esim. beigenä. Muista vaunuista mulla ei paljoa kokemuksia ole, kun meillä matkarattatkin on Emmat. Tuohon merkkiin olen siis tyytyväinen. Lauru sanoi noista Emmaljunga vaunuista, ettei ole jousitusta yms. niin mä olen siinä ihan samaa mieltä, sen verta mitä niistä tiedän.. Ne on jotenkin semmosia rimpuloita vaikka aika laadukkaita taitaa hintaan nähden olla. Ei tietenkään kaikki varmaan ole, mutta makunsa kullakin

Omaa. Mua pelottaa se huominen neuvola! Kun tulee eka rokote.. Ihan se vaan, että jos siitä tulee jotain vaivoja. No, eikai siinä muuta kun tulee jos tulee. Minkäs sille mahtaa.

Mutta nyt mä olen toooosi iloinen! Me käytiin tänään ostamassa uus sohva ja sänky! Jee. Vihdoinkin. Semmonen jenkkisänky ostetiin ja divaanisohva ja rahi. Ei tullut hintaakaan kuin yhteensä pikkasen päälle 1000e. Just hyvät löytyi ja hyvään hintaankin. Ihanaa saada isompi sänky, kun meillä nyt tommonen aika pieni sänky.. En tiiä minkä mittanen toi oikeen on, onkohan se nyt 120-leveä kun on semmonen "keskikokoinen" eli parisänkyä vähän pienempi.. Meijän nykyinen sohvakin on ihan hirvee niin kiva saada uusi. Tällä nykyisellä ei ole edes mitään väriä. On se varmaan jonkun värinen, mutta tiiä minkä. Ei ole punainen, ei viiniinpunainen, ei vaaleanpunainen, oranssi, ruskea eikä mikään muukaan vaan jotain noiden kaikkien väliltä Eli ihan kamala.

Ainiin, bambina saakos kysyä minkä kokoinen teidän poika on nyt? Meillä tyttö oli 1kk neuvolassa 4240g ja 53,5cm. Syntymämitat siis ne 2960 ja 48cm. Nyt huomenna 2kk neuvolaan, saas nähdä onko jo 5 kiloa

jende & Neela :heart:

 

3835 g ja 50cm on tuolla ihanalla peikko tytöllä kokoa ollu syntyessä. hiuksia on niin paljon että niskaan sais ponnarin jo tänään saadaan uusi paino kun terkka tulee punnitsemaan tytön.

 

pieniminä kuulostaa varsin lumoavalta tapaukselta tuo teidän "peikkotyttö"!!

jendde onnittelut uusista huonekalulöydöistä! kyllä ainakin tuo sänky tuntuu varmasti ihanalta, varsinkin jos kaikki kolme nukutte samassa sängyssä, on se 120cm levee kuitenkin aika kaponen...

mites teillä se rokote? ootte varmaan saanu jo, onko aiheuttanu mitään? me saadaan sama nimittäin ens viikolla. eräällä tuolla heinäkuisissa oli aiheuttanut monen päivän huudot, oli käyttänyt jopa ensiavussa, mutta en sitten enää löytänyt sivua, joten en tiedä mitä siellä oli sanottu, että oliko ollut rokotteesta vai jostain muusta.

on muuten jännä juttu, kun mäkin jo mietin että koskas saa olla seuraavan kerran raskaana??!! mies kyllä sano että ei nyt ihan hetkeen...no joo, pitäis varmaan tosiaan toipua tästä raskaudesta ja synnytyksestä ensin! mutta ihan vitsillä mä itekin sen sanoin, meillä kun alkaa tuo talonrakennusprojekti nyt syksyllä, niin ei tosiaan ainakaan ennen kun ollaan päästy asettumaan uuteen kotiin. ja kuten aikasemminkin jo oon kai sanonu, niin sitten vasta kun ollaan saatu kunnolla nauttia tästä ensimmäisestä ja hän osaa itse jo syödä ja ehkä pukeakin, niin sitten voisi olla toisen aika. jos niitä lapsia enää saa, eihän se ole mikään itsestäänselvyys. : /

meidän poitsun mittoja:
syntymämitat siis 51,5cm ja 3860g.
21.7 12 pvä vanhana: 3980g, pituutta ei mitattu
28.7 2,5 vko vanhana: 54cm, 4280g
4.8 3,5 vko vanhana: 56cm, 4640g
17.8 5,5 vko vanhana: 56,6cm, 5010g
25.8 6,5 vko vanhana: 56,7cm, 5210g

eli painoa on tullut ihan kivasti kyllä, pituutta ei nyt vielä niinkään. tosin sen mittaaminen onkin vähän vaikeempi juttu ja aina on ollut eri mittaaja, joten sekin voi niin vaihdella että miten saa vauvan pidettyä siinä paikallaan. mutta ens viikolla sitten taas jo uudet mitat. mielenkiinnolla odotan!

sartsa piti vielä sanoo tosta imettämisestä, että sillon alkuun, pari ekaa viikkoa, mä pumppasin melki joka kerta syötön jälkeen, tavallaan heruttelin lisää maitoa, huijasin että ihan kun vauva olis vielä syönyt... se oli tosi raskasta (ajallisesti plus vielä se sterilointi siihen päälle!!), kun imetys vei muutenkin niin paljon aikaa, mutta oli sen arvoista, koska maitoa alkoi tulla koko ajan enemmän! joten koita vaan jaksaa työstää sitä asiaa... :hug:


ON: meillä poikanen on taas nukkunut jo 3,5h tuolla ulkona vaunuissa!!! kertaakaan en menny edes korjaamaan tuttia, vaan sinne se nukahti! toinen päivä jo peräkkäin! tänään jopa nukuin itekin hetken, sen jälkeen kun olin laittanut ruoan ym. ekat päikkärit koko aikana, tai siis parina ekana päivänä sillon kun kotiin tultiin niin nukuin hetken, kun mies oli vauvavahdissa, mutta sen jälkeen en ole oikein löytänyt aikaa...nyt jos rytmi pysyy tällaisena, niin saa sitä itekin levättyä!! =)

no mutta, eipä muuta tällä erää...! :wave:

 

kotiin lähtöpaino oli sunnuntaina 3 päivää vanhana 3495 g nyt 5 päivää vanhana 3655 g. komeesti siis tyttönen kasvaa. tästä se lähtee ihanaa

 

Tulin nopeasti kirjoittamaan neuvolakuulumisia... Nyt ei olekaan paljon ehtinyt kirjoitella, kun eilen meillä kyläili kaksi viikkoa meitä aiemmin vauvan saanut ystäväpariskunta ja tänään oli ohjelmassa neuvola, pieni ostosreissu ja kummitädin ensivisiitti Kiirettä pukkaa siis, ja alapäässä myös tuntuu että on ollut vauhdissa pari päivää...

Oli siis äitiysneuvolan viimeinen käynti, ensi viikolla lastenneuvola. Käytiin lyhyesti synnytystä läpi ja meidän arjen sujumista. Ja Vonkale punnittiin: 3280 g, eli viikossa sairaalan lähtöpainosta tullut 220 g lisää painoa! Kuulemma 150g viikossa on tavoite :heart: Äitin tyttö on syönyt hyvin :heart:

Palaan kommentoimaan huomenissa. Nyt täytyy lähteä taas tankkaamaan neitokaista. Mä oikein odotan että saadaan vielä Laurun ja Terpin vauvat maailmaan, nyt kun on jaettu synnytyskokemuksia ja arjen sujumista ja FB:ssa katsellut kaikkien pikku ihanuuksien kuvia, niin jännää saada vielä nämä meidän ketjun viimeiset kokemukset ja vauvalit maailmaan :heart: Tsemppiä etenkin Laurulle jolla alkaa olla hetket ihan käsillä, kyllä se synnytys voi ihan hyvin lähteä käyntiin milloin tahansa vaikka vatsa ei olisi laskeutunutkaan!

Suloisia vauveleita muuten meidän kaikkien vauvat, tosiaan FB:ssa oon käynyt ihailemassa söpöläisiä :heart::heart:

Bubunen ja Vonkale 10 vrk.

 

bambina Kiitos! On kyllä aika tukala tuo nykyinen sänky kun saa nukkua toisen persiissä kiinni!

Me siis saatiin tänään se rokote, eikä ole vielä ainakaan ollu mitään vaivaa. Ei yhtään mitään. Mä oon myös kuullut paljon juttuja, että monilla tullut mahavaivoja ja ripulia yms. Neelalla ei ainakaan toistaiseksi mitään. Ainut mihin oon kiinnittäny huomiota, on tuo että nukkuu paljon enemmän kun normaalisti. En tiiä johtuuko rokotteesta, mutta niin oon nyt päätellyt.. Normaalisti kun on päivässä ainakin sen 7h hereillä, niin tänään ei ole ollut kuin ehkä 3 tuntia, nytkin taas nukkuu. Saa nähdä tuleeko yön tai huomisen aikana mitään, toivottavasti ei ja toivottavasti ei tule teidänkään pojalle sitten mitään kun rokotteen saa!

Mä oon ihan samaa mieltä tuon uudestaan raskaaksi tulemisen kanssa.. Ei todellakaan vielä, mutta kyllä sitä silti miettii kaikkea, että koska seuraava sitten sais tulla. Ja suunnittelee vähän kaikkea Kai se on tämä naisen mieli tämmöinen.. Mun mielestä ikäero täytyy olla vähintään se 2 vuotta. Mielellään 3, koska silloin isompi lapsi osaa justiinsa ite syödä ja pukea ym., kuten sanoitkin. Parin vuoden päästä sitten on varmaan viimesetkin huonot muistot synnytyksestä ja raskauden loppuvaiheesta kadonnut! Ainakin toivottavasti..

Hyvin kasvaa poika Aika samaa vauhtia kuin meilläkin kasvetaan.

Neelan kasvu mennyt tällälailla:

Syntyi siis 2960g ja 48cm
7.7, 3vrk ikäisenä kotiinlähtöpäivänä 2841g (5.7 oli 2700g)
12.7, 1 vkoa 3120g ja 49cm
21.7, 2,5 vkoa 3560g ja 51,5cm
4.8, 1kk 4240g ja 53,5cm
31.8, 2kk 4970g ja 55cm

Syntymä päänympärys oli 34,5 ja tänään neuvolassa 38cm.
Meillä vähän sama juttu tuon pituuden kanssa, että painoa tullut enemmän kuin pituutta. Paitsi, että alussa sitä pituuttakin tuli, mutta nyt kuukauden aikana oli tullut vain 1,5cm.

Pieniminä Hyvin kasvaa tyttö!

 

Koko/synnytystapa-arviossa käyty samalla karvaisella miehellä kuin NT-ultrassa. Hieman jänskätti ja juuri ennen sitten supistikin hetkellisesti. Turhaan jännitin. Pikkuriikkinen on tosiaankin arvion mukaan nimensa veroinen. Kokoarvioksi saatiin 2,8kg eli ei ole jättiläistä tulossa. Laskin, että jos 200g/vk tulee, niin täysaikaisena on semmoset 3,5kg. Toki arvio voi sitten heittää suuntaan taitoiseen. Napavirtaus ok ja syke 171/min. Liikkeet ok, tarjonta RT. Kohdunkaula kiinni ja 2 cm jäljellä, eli 1 cm pudonnut pois. Lantio tilava. Eli alakautta saadaan ainakin yrittää ja hyvin pitäis onnistuakin. Normaalit neuvolakäynnit ja synnytystä odottaessa. Mä oon niin onnessani. =) Liikelaskentaa lupasin tarvittaessa tehdä ja ensi viikolla sitten taas omaan neuvolaan. Taidan palkita itteni tänään jollakin hyvällä! Nyt shoppaamaan niitä vaunuja.

terp ja pikkuriikkinen 36+4

 

terp onnea hyvistä uutisista!! kyllä varmasti alatiesynnytys onnistuu! =) H-hetki sen kun lähenee...jänskiä aikoja elellään!

ON. huoh. nyt tiiän itekin et valitan tyhjästä, mut pitäähän sitä jostain valittaa... oon nyt saanu poikasen nukkumaan pihalle kolmena päivänä peräkkäin ilman mitään ongelmaa. mitä nyt pari kertaa käynyt tuttia korjaamassa. on nukkunut jopa 5h! eli ihan mahtavaa, on omaakin aikaa! noh, tosin en oo ite osannut nukkua, jotenkin en luota noihin itkuhälyttimiin, tyhmä minä! :kieh: mutta nuo pitkät päikkärit aiheuttaa sen, että iltarytmi on mennyt sekasin, ja tulee sellasia yliväsymys-itkukohtauksia, jotka on ihan lohduttomia. :'( rauhottuu sitten puolen tunnin jälkeen, nukkuu ehka 45min ja sit on taas ihan tyytyväinen ja ehditään tehdä iltahommat ja syödä ja taas nukkumaan. mutta unta ei riitä enää sitten kun sinne 6.30-7 asti, kun aikasemmin on menny tunti pidempään. on vaan itelle raskasta, kun ei osaa levätä päivällä!! ja ottaa päähän, kun ei osaa nyt rytmittää tuota iltapäivää/ -iltaa noiden pitkien unien jälkeen. noh, turhaa valitusta, koska meillä kuitenkin nukutaan yöt ihan hyvin, ja tulee sellanen pidempikin pätkä, kun saa ite nukkua, mutta silti... murheita ne on pienetkin murheet. tämä on just sellanen. kun ei oo mitään parempaa, mistä valittaa! mutta siis kaiken kaikkiaan meillä voidaan erinomaisesti, vauveli ainakin. mulla näitä juttuja nyt on ihan loputtomiin, mutta eipä niistä sen enempää...

ai niin, meneekö muilla koko kenkäarsenaali uusiksi??!! mulla menee, koska ei mahdu vanhat kengät jalkaan enää... kysyin asiaa neuvolasta ja sanoivat että joo, näin voi usein käydä, kun painoo tulee lisää niin jalan asento muuttuu pysyvästikin, vaikka turvotus poistuisikin. eli ihan kiva juttu sitten!!! :kieh:

heh, hyvä päivä tänään!

b & poikanen huomenna 8 vkoa!! :heart:

 

Heippa! Ja kiitos kaikille rintaruokinta tsempeistä!!! :hug: Nyt sitä alko sitten tuleen oikeen urakalla! Tai urakalla ja urakalla, mut yöllä oli kaikki paikat aivan märkinä, vaikka oli liivisuojuksetkin. kerralla tulee jotain 40ml tisseistä yhteensä maitoa.. joskus enempikin, riippuu miten tuota pikkumiestä jaksaa kiinnostaa imeä.

bambina oooh!! Onpas teillä siellä hyvin kans syöty! Hienosti on painoa tullu pojalle! Wau! :heart:

terp tsemppiä loppuun! Kuulostaa hyvältä siellä!

jendde hyvin on Neelalla paino noussu ja pituutta tullu. Toinen on niin iso tyttö jo!

bubunen saahan sitä valittaa! Mäkin valitan! Ja ymmärtäähän tuon.. :hug: ..Kenkäasiaan.. mulla menee omat kengät. Turvotus lähti tosi nopeeta laskuun (tosiaan 12päivää synnytyksestä vasta).. mut oon jatkanu magnessiumin lisäsyöntiä ja juon tosi paljon vettä. Et kai silläkin on jotain tekoa. Kai.. Mites sä? Tuleeko sun miten juotua vettä ja käytätkö sä mitään noita vitamiineja tai just magnessiumia joka poistaa turvotusta?

ON: Sori kun en oo käyny juttelemassa teille paljoakaan.. mutta: mä en ehdi! Tuo pikkumies vaatii niin ruokaa, ettei sitä koskaan ehdi ajattelekaan että kävis kirjottelemassa tai kommentoimassa jotakin. Kyllähän tämä tästä tasaantuu, mutta nyt on kyllä semmosta touhotusta, että huhheijaa! :heart:

Täällä ei tosiaan onneks paljon itkustella, öisinkään siis.. muuta kuin nälkää! Mutta maitoa menee yhteensä 1L päivässä... joskus vähän vähemmän mutta noin litra se on päivässä. Rinnoista tulee siis kerralla yhteensä noin 40ml ja usein pitää antaa vielä lisämaitoa. Aina ei rinta kelpaa, joten sitten sitä tuttelia vedellään se mitä ei saa tisseistä. JA koska meijän pikkumies oli siis syntyessään TASAN 4000g ja 52,5cm, niin tuommonen jässikkä tarvitseekin sitä maitoa jo heti enempi ja usein heti syntymästään lähtien lisämaito on tarpeen. (plus hän oli vielä yliaikainenkin.. sekin tekee sen että syö heti enempi.. näin hoitajat mua valaisi asiassa).

Oisin ilonen, jos sais joku yö nukuttua sen 4h kerrallaan.. mut saa nähdä koska se toteutuu... unettomat yöt vaan verottaa meidän jaksamista miehen kanssa, mutta muuten meillä menee hyvin. :heart: ..Eiköhän tämä tästä asetu.

Eilen käytiin neuvolassa. Syntymäpainoon oli tullu lisää 345g!! Eli 12 päivää myöhemmin meitin pikkumies painaa 4345g! :heart: ... pituutta ei katottu kun toi oli jostain syystä vielä vähän niinku äitiysneuvolakäynti??? :O Päänympäryshän meillä oli syntyessä 38cm. Johon neuvolatäti sanokin että "on kyllä huomattavan iso pää". Johon taas mies tuumas:"Isänsä poika. Niin oli mullakin." Mut muuten neuvolassa kehuttiin poikaa. Ja sitä kuinka me ollaan häntä hoidettu.

Mun tarvii ite vaan lopettaa toi rintamaidon stressaaminen, mutta jos sitä tosiaan nyt alkaa tuleen tuolleen että jo paidatkin kastuu niin sitten mua ei kyllä huoleta ollenkaan! Kunhan vaan poika myös suostuu syömään ja sen takaa taas se, että aina kun hän herää, tarjoaa ensin rintaa ja sitten jos ei meinaa kelvata tai ei maito sieltä riitä, niin sitten lisämaitoa.

Mä kävin tänään ekan kerran 3km:n vaunulenkillä (toissapäivänä oli alta 1km) ja huomas että tuo matka oli kyllä IHAN maximi tällä kertaa. 12päivää synnytyksestä, niin ei vissiin ihan paikat vielä tykänny lenkkeilystä. En mä siis kun ihan kävellen menny, mutta kuitenkin... episitomiat sun muut tehty tonne alapäähän ja vähän paikat repeskin... eniten mua kyllä kävellessä sattu alavattaan.

Sartsa ja äitin pikku jellonan poikanen 12 päivää :heart:

 

bambina Mulla on myös toi kenkäongelma! Mulle myös kerrottu toi, että jalan koko voi muuttua pysyvästi raskaana. Ja niin tais käydä mullakin Otin "talvi"kengät käyttöön tossa pari päivää sitten ja tuntuis vähän puristavan.. Jalan koko mulla ollut 36 mutta nyt varmaan menis 37. Tai sitten mun jalkani ei vaan enää tykkää kengistä! Kesällä ei tavallisia kenkiä tullut ikinä käytettyä kun ei mikään menny jalkaan. Ei kyllä pahemmin nytkään siis mene, joten kenkäkauppa kutsuu..

Saa valittaa kuule! Ihan rauhassa En tiiä mikä tohon sun ongelmaan auttais, muu kun että koittaa herätellä poikaa eli ei anna päivisin nukkua niin pitkiä aikoja. Mihin aikaan päivästä poika nukkuu nuo pitkät päiväunet? Kannattaa sinne aamupäivään tai vähän sen jälkeen ajoittaa se

terp Voi miten hyviä uutisia! Hieno homma että alatiesynnytys onnistuu ja ettei mitään jättivauvaa ole tulossa! Saman painoarvion olette saaneet kuin mekin saatiin 37. viikolla Meillä vaan tuo 200g/vko painonnousu vauvalla ei pitänyt paikkaansa, tai sitten painoarvio oli iiihan väärässä.. Meille myös lupailtiin 3,5kg vauvaa, mutta se arvio heitti puolikiloa alakanttiin Olikos se teillä muuten niin, että ette tiedä kumpi on tulossa?

Sartsa Ihana kuulla susta ja sun kuulumisia pitkästä aikaa! :heart: Ja ei haittaa vaikket ehdikään tänne kirjotella samanlailla kuin ennen, se on kuule ihan luonnollista ja ymmärrettävää! Eihän sitä kukaan ehdi kaiken uuden keskellä. Tulet aina kirjoittelemaan silloin kun ehdit ja jaksat FB:stä olen kuitenki sun kuulumisia lukenut, ja varmaan muutkin ovat, eli kyllä kai meillä joku aavitus on siitä kuinka sulla menee vaikket tänne kirjoittaisikaan

Ihan mahtava kuullu, että teillä siis menee hyvin! Tosi hyvin on poika lähtenyt kasvamaan ja hyvä sekin, että sulla alkoi maito virtaamaan! Hih, isopäinen poika :heart:
Kyllä noi nukkumiset vielä pitenee ajan kanssa. Olihan meilläkin alussa heräämistä 1-2h välein, mutta enää 7-8h! Ja tyttö alta 2kk.. Ei mee varmasti teilläkään kauaa! Ainahan toi alussa vähän tommosta hakemista.. Koittakaahan jaksaa vaikka univelkaa varmasti onkin :hug: Mutta siis, mä olisin ekoina viikkoina ollut niiiin onnellinen jos olis saanut nukkua EDES tuon 4h putkeen!!

Toi on hyvä asenne tuon rintamaito asian suhteen.. Ei sitä kannatakaan stressata, vaan kattoo miten ne asiat menee ja sen mukaan sitten toimii, kuten sanoitkin

Kiva että olette päässy vaunulemaankin jo! Toi 3km on kyllä hirveen pitkä matka tolleen alkuun! Että hieno homma on kyllä jos jaksat semmosen kävellä. Me käveltiin alussa suunnilleen 1km lenkki, kun ei yksinkertaisesti enempää pystynyt. Eikä sitä kannatakaan liikaa itteään rasittaa vaan menee sen minkä jaksaa

Omaa. Eilen oli hirveä päivä. Neelalla siis tuli siitä rokotteesta iha järkyttävät mahakivut. Huusi koko päivän ihan suoraa huutoa. Oli 14h putkeen hereillä, itki ja kitisi lähes koko ajan. Oli yhteensä ehkä tunnin tyytyväinen tuosta ajasta. Annoin sitten illalla tommosen Panadol 60mg peräpuikon sille ja kivut loppui melkeempä samantien. Onneksi! Se oli ihan hirveetä katsoa ja kuunnella kun toista sattui! :'( Nukuttiin sitten kaikki 23.00-07.30, eli 8,5 tuntia putkeen. Kunnes sitten Neela heräsi taas itkemään, itki jonkun 15min ja annoin taas kipulääkettä ja kivut loppui.
Ei kyllä paljoa mua itteäni auttanut, kun aamulla herätessä oli kurkku ihan perkuleen kipeenä ja kuumenhan se nosti (tai noh, pientä lämpöä vain) ja ihan sairaan paha olo! Yök.. Tää tästä vielä puuttui. Toivottavasti ei tartu Neelaan. Oltiin siinä aamulla joku puolituntia hereillä minkä jälkeen Neelan kanssa nukuttiin taas 7h putkeen, eli hyvin oon saanu ainakin levättyä

Nyt ollaan taas hereillä oltu pari tuntia ja mahakivut on toistaiseksi pysyny poissa!

jende & Neela :heart:

 

jendde kiva kun täällä on ootettu mun kuulumisia. :heart: Ja totta, onhan se varmasti ymmärrettävää että ei enää ehdi/pysty samalla tavalla tuleen kirjotteleen kun ennen. Haluis vaan ite jaksaa enempi käydä kommentoimassa ja kirjottelemassa itekin, mut kun ei jaksa niin ei jaksa. Pakko pistää ittensä välillä lepoon. Ja FB todella kertoo kaiken. Ne ketkä ei ole siellä kavereina, ei välttämättä näe mitä kuuluu, mutta ne ketkä on, niin vähän on selvillä toistensa kuulumisista sen kautta.

Hehe, juu, isopäinen poika tosiaankin. :heart: ...OHHOH!! :O Teillähän hyvin nukutaan!!! Waude! Valvooko Neela sitten päivisin vai kuinka neiti nukkuu noinkin pitkiä yöunia? Tuntuu hurjalta jos tosiaan alta 2kk:n päästä saatais itekin nukkua jo noin pitkät yöunet! Ja sit kun se onnistuis omassa sängyssä niin vielä hienompaa! Tuo kun ei oikein siellä vielä viihdy. On raasu niin läheisriippuvainen ja epäilen että siinä on taustalla se kun toinen oli erossa meistä sen muutaman päivän. Ottaa nyt takaisin kaiken. Juu, kyllä sitä iteki ois onnellinen jos tuon 4h sais kerralla nukuttua. Tosin, viime yö oli taas vähän parempi, miehen osalta ainakin.. meitsi päivysti pojan meuhkaamista ja hyssytteli tutin kanssa kun mies veteli unia. Mut pähkis veti kyllä hyvin unta silti. Pari 3tunnin välillä ja yks oli tunnin välillä ja sillonkin hän halus seurustella joten päätin käyttää sen hyödykseni ja vaihtaa vaipan. Sitten hän jatkokin kiltisti unia. Mut anto mies sitten taas mun nukkua parisen tuntia aamusta ja otti pojan kanssaan olohuoneeseen.

Joo, ei tuosta mitään tulis jos koko ajan masentelisin tuon rintamaidon suhteen. Parempi kun asennoituu rennoin ottein niin homma pelittääkin sitten paremmin.

Aih, mä luulin että sä teit jo heti alkuun kans aika pitkiä vaunulenkkejä! No hyvä tietää että sinäkin alotit ihan vaan kilometrin matkalla. Täytyy sanoo että mä oon ollu tuon eilisen 3km lenkin jälkeen KIPEE! Alavattaan on sattunu (kohtu supistellu ihan älyttömästi) ja alapäätä jomottanu. Ehkä kannattaa siis alottaa ihan rauhassa, omaan tahtiin. Jotenkin vaan oli tuntuvinaan hyvältä se kävely mut jälkeenpäin sit huomas ettei se tuntunukaan niin hyvältä.

Voi pientä! Noi rokotteet tekee kyllä toisille inhottavia oireita. Saas nähdä kun aletaan ite noita saamaan et miten vaikuttaa! Kun meillä nytkin jo vähän kitistään. Eilen mietin jo kipeesti että pitäs hommata sitä kuplatonia (miten se nyt sitten kirjotettiinkaan), kun tuntu että toisella ois ilmavaivoja ihan kamalasti ja sitä kitisi ja itki koko ajan.. sit huomasin kun illalla alettiin pesulle laittaa ja vaippaa vaihtaan, että mies oli laittanu vaipan pikkasen liian kireelle ja kun pojalla on samanlainen maha kuin isälläänkin, että turpoo syömisestä ja kaasujen päästöt sitten laskee mahan turvotusta, niin ei älynny sitä että se vaippa sitten painaa siihen mahaan ja se tekee kipeetä. Laitoin ite sitten löysemmälle, joten voi olla että senkin takia nukkui sitten yönsä paremmin. :heart:

Tarvii hommata tännekin noita panadolin peräpuikkoja valmiiks. Ihan vaan siltä varalta jos alkaa tulla kipuja ja muita ja etenkin kun rokotteet alkaa.

Voi sua! Toivottavasti et enempää sairastu! Paranemisia kovasti! :hug: :heart: Hyvä että saitte kuitenkin levättyä sitten viimein, vaikka alku olikin hankalaa. :heart:

Mahakivuille heihei, niin kuin meijän kummipoika Anton sanoo aina pipille. Opetin sille kun kaverin muksulle opetettiin joskus kun tulee pipi tai jollain on pipi niin ensin puhalletaan ja sitten sanotaan pipille "heihei" ja pipi lentää sitten pois eikä satu enää. Niin nytpä toivotan sitten Neelan mahakivuille heihei. :heart:

Omaa. Täällä pitäs alkaa siivoileen. Saattaa tulla vloppuna miehen kummitäti Itä-Suomesta kylään ja kämppä on kun hävityksen kauhu! Samoin mun kummityttö ja miehen kummipoika vanhempineen tulee käväseen tossa iltapäivällä niin ois kiva saada kämppää vähän siistimmäks sitä ennen. Väsyttäiskin tosin, mutta eiköhän se väsymys taas tästä kun alkaa touhuileen.

Sartsa ja äidin rakas pikku jellona 13 päivää :heart:

Ps. Tekis mieli paljastaa teille pojan tuleva nimi, mut kun ollaan päätetty ettei kerrota kun vasta ristiäisissä ne ketkä sinne tulee ja muille (kuten FB:hen) sitten ristiäisten jälkeen. Niin joo ja tuli kauheen hyvä mieli kun saatiin viimein toisen henkilöllisyystunnus kokonaisuudessaan. Nyt on pienimies virallisesti olemassa joka paikassa. :heart:

 

Enpä ole minäkään ehtinyt kirjoitella pariin päivään... Edellispäivänä käytiin isovanhemmilla ja eilen hankkimassa mulle syksyksi vähän lämmintä vaatetta, ja jos on jotain menoa niin tuntuu että loppupäivä hujahtaa ihan hetkessä. Mä olen aika ylpeä itsestäni, oon imettänyt nyt jo liikenteessä ollessa useampaan otteeseen ja on sujunut tosi hyvin Ansio on kyllä ehkä enemmän Elsin :heart: kuin mun...

Ja tuosta ylempää saattoi bongata, mekin ollaan päätetty neidin nimi. Hänestä tulee siis Elsi :heart: Nimi tuli ihan uutena, mies oli sitä miettinyt jonkun aikaa itsekseen ja eilen ehdotti sitä mulle. Ja se tuntui heti niin oikealta, että mulle tuli vedet silmiin Sartsa mekin mietittiin, että kerrottaisiin se vasta ristiäisissä, mutta sitten päätettiin alkaa kutsua häntä heti Elsiksi, ja ajateltiin että olisi ehkä hankala muistaa vaihtaa kutsumanimeä aina kun on joku muu paikalla (jos siis ei heti haluaisi paljastaa sit muille)... Joten hän on ihan julkisesti Elsi, tosin FB:n kirjoitamme sen vasta ristiäisten jälkeen.

Pieniminälle isot onnittelut! :heart: :flower: Ihanaa, että "peikkolapsi" saapui onnellisesti maailmaan!

Sartsa älä tunne pahaa mieltä siitä, ettet ehdi enää kommentoida/kirjoitella niin usein! Me kaikki varmasti ymmärretään, ja samassa veneessä jo nyt tai ihan hetken päästä kaikki tämän ketjun kirjoittajat! Aika hujahtaa pienten kanssa niin nopiaan, ainakin meidän perheessä Hienoa, että sulla on maito alkanut nousta ja pidä tosiaan tuo rento asenne imetyksen suhteen. Pienelle miehelle ei tosiaankaan ole mitään haittaa, vaikka sitten joutuisitkin antamaan vastiketta lisäksi! Aina ovat vauvat sillä hyvin kasvaneet, ja onnellisesti, jos imetys ei syystä tai toisesta ole sujunut :hug: Meillä on myös tuttuja nuo maidon nostatusvaiheet, eli välillä tuntuu että rintaa imetään 0,5-1 h välein ja kai se on sitä kätilön mainitsemaa lisämaidon nostatusta. Viime yö meni juuri siten, Elsi tuntui kasvaneen tissiin kiinni... Eikä meinaa meilläkään millään oma sänky kelvata, hänet saa sinne vain jos nukahtaa jossain muualla oikein sikeään uneen. Muuten käy vain äitin ja isän sänky, tai syli.

Älkääs nyt naiset riehuko siellä (Jendde ja Sartsa)... Jendde mä sain ainakin kätilöltä tiukan ohjeen ottaa rauhallisesti jälkitarkastukseen asti, siis kävelylenkit vain sallittuja, ja sulla oli kuitenkin 3. asteen repeämät! Ihan hienoa, että olet jaksanut juosta sillä crosstrainerilla, mutta jos kovin kipeytyy niin ota rauhallisesti! Eikös sulla kuitenkin kohta ollut se tarkastus? Ja Sartsa kanssa, 3 km on aika pitkä matka tuosta kylmiltään synnytyksen jälkeen. Mutta hienoa kun jaksoit, nyt sitten vaan lepoa vastapainoksi...

Mä jouduin kanssa rauhoittamaan tahtia, kun lähdin vissiin liian vauhdilla liikkeelle. Alkuviikosta kipeytyi alapää tosi paljon ja tuntui sellaista paineen tunnetta koko ajan. Sain ohjeeksi pysyä niin paljon vaakatasossa kuin suinkin pari päivää, ja nyt on helpottanut. Eilen käveltiin siellä vaateostoksilla useampi tunti, eikä enää kipeytynyt ollenkaan! Eli lepo auttoi. Ällö intiimikysymys, sori... Onko muilla alapään kipeytymisen yhteydessä ollut sellaista, että pissaaminen ei sujuisi, vaikka olisi hätäkin? Siis ei vaan tule, vaikka on hätä?

Täytyy käydä vilkaisemassa edelliseltä sivulta Jendden kysymys... palaan!

 

Höh, mä olen kai käymässä tosi lahopäiseksi... En mä mitään Jendden kysymystä löytänyt, vaikka olin ihan varma että ajattelin eilen että pitää muistaa vastata sulle johonkin kysymykseen.

Sartsa kun ehdit niin munkin tiedot voi päivittää tuonne listaan (ja jos oot sen jo tehnyt enkä vaan höperyyksissäni löytänyt sitä niin tällaista tää nyt on, mikään ei pysy päässä ):
Bubunen.........31v.......tyttö........ .....21.8.2010...............TYKS

Bambina toivottavasti saat rytmin taas siirrettyä vähän sopivammaksi! Vaikka tosi ihailtavaa, että teille on jo noin hyvä rytmi muodostunut, saat olla tyytyväinen itseesi Kyllä tuo kenkäongelma vähän vaikuttaisi tulleen tännekin, tuntuis että turvotus olisi jo kaikki poistunut, mutta osa kengistä puristaa silti. Äh, ärsyttävää, mutta saapahan tekosyyn ostaa uusia kenkiä Ihan kuin rahanmenoa ei olisi muutenkin...

Jaaha, maitoauton kutsu kävi. Palataan :wave:

Hajamielinen bubunen ja Elsi 13 vrk. :heart: :heart:

 

Moikka moi! Täällä ei mitään uutta, masukki on vieläkin kyydissä eikä ole mitään oireita lähestyvästä synnytyksestäkään tiedossa. Neuvola oli keskiviikkona, mutta sielläkään ei ollut mitään uutta. Kaikki arvot edelleen ok ja paino oli laskenut 400g. Juteltiin sit vaan yleisiä asioita imetyksestä ja muusta. Nyt oon sit touhunnut kamalasti kotona kun on vielä aikaa Huovutin joululahjaksi semmoisia sydämiä, joihin ompelin heijastinkangasta keskelle. Eli siis huovutettuja sydänheijastimia. Sit virkkasin muutaman patalapun, jotka huovutetaan ja niihin kiinnitetään sitten vielä huovutettuja kuvioita. Saa nähdä kuin kamalia niistä tulee En oo tota koneessa huovuttamista koskaan kokeillut ja kuviot tein ihan neulahuovuttamalla. Sit eilen ompelin vielä muutaman kankaisen kauppakassin mahdollisesti joulupukin konttiin Se Sartsan (vai kenen se olikaan?) idea niistä painetuista vauvan jäljistä pyyhkeissä oli tosi kiva, mutta mietin että pitäskö niistä tulla sit käsipyyhkeitä ja sen kankaan pitäs sit olla jotain kovaa puuvillakangasta. Niin päädyin sit että en toteuta sitä. Vaan sen sijaan ajattelin ostaa muutaman niitä kipsipakkauksia joilla saa tehtyä vauvan käden tai jalan jäljistä semmoisen taulun ja sit antaa ne isovanhemmille lahjaksi. Ilmeisesti muhun on iskenyt joku joululahjakärpänen No hyvä puuhata vähän etukäteen kun kohta sitä aikaa ei ole.

Kävin tänään tuolla kauneushoitolassa yhdistetyssä intialaisessa päähieronnassa ja jalkojen vyöhyketerapiassa. Taisinkin kertoa aiemmin että sain sinne lahjakortin kavereilta. NO oli aivan ihana kokemus, suosittelen kyllä kaikille jos joskun on mahdollista käydä! Sit se vielä kyseli, että saako painella jaloista semmoisia pisteitä, jotka saattaa auttaa synnytyksen käynnistymistä ja kuulemmas tuo saattas useammassa erässä myös helpottaa synnytystä. Tuo kesti yhteensä 1,5h ja se hoitaja meinas sen jälkeen kun nousin ylös, että mun maha on laskeutunut siitä mitä se oli ennen hoitoa! joten jospa se auttais, peukut pystyyn! Tässä kun on enää kaks päivää laskettuun aikaan!

 

bubunen ihan ekana: KYLLÄ, mulla oli ihan samanlainen tunne pissaamisen suhteen sairaalassa. Vaikka pissatti, ei pystyny pissaamaan. Nyt mulla on vaan sitä kipuilua kun istuu ja välillä vessassa käydessä (kun joka kerta pesen käsisuihkulla haavaa, kun kätilöt kehoitti paranemisen takia niin tekemään) kirvelee kun pesee. Mut noi nyt on ihan normaaleja tuntemuksia.

Kyllähän mä tiiän että te ymmärrätte vaikke täällä ehtis käydä kirjotteleen, mutta itellä on semmonen olo et haluis tulla kommentoimaan ja sit jos ei pääse/ehdi niin tulee huono omatunto siitä. :ashamed:

Joo, kehuin "liian aikasin" tota rintatouhua. Muuten siis on lähteny parempaan suuntaan, mut poitsu raivoaa tisseille lähestulkoon AINA. Ei mukamas saa otettua kunnon otetta rinnasta ja raivoaa sitten siinä pää punaisena. Tosin yleensä näin käy silloin kun hänelle on ennättänyt tulla jo kova nälkä, jolloin ei riitä enää mielenkiinto ja kärsivällisyys edes yrittää imeä rintaa vaan pullo on helpompi. (Mennään sieltä mistä aita on matalin! ) .. mut koska tota cuplatonia joutuu nyt antamaan, niin tuntuu ettei siinä edes ehdi sitten ajoissa alkaa antamaan rintaa, kun nälkä ennättää jo kasvaa liian suureks. Noh, pumppausta ja sitten aina välillä rintaa. Ton cuplatonin kanssa vaan on se, et pitää antaa se 4tippaa joka ateriaa ennen. Eli vaikka se ois sitten rintaa tai pulloa ja vaikka siinä ois välissä puol tuntii tai tunti, niin se ne tipat on hyvä antaa jotta vatta pysyy hyvänä.

Juu ja tottakai tuttelilla yms. lisämaidoillakin hyvin kasvaa, en mä sitä epäile ollenkaan ja hyvin ne on muutkin lapset kasvaneet, kun joillakin äideillä ei oo vaan lähteny maito nousee ollenkaan synnytyksen jälkeen ja joutuu heti antamaan korviketta. Mut kun tossa imetyksessä on toi läheisyyshommakin. Sillä saa luotua sitä tietynlaista suhdetta lapseen. Ja sen takia mä haluisin imettää + siitä saa paremmin ja enemmän ravinteita kun korvikkeesta.

Ootteko päättäneet antaa toiselle nimeksi Elsi? Kuulostaa hirmu nätiltä nimeltä. :heart: Meillä oli justii toi, isän tai äidin syli ja isän ja äidin sänky kelpas.. mut viime yönä nukkui omassa sängyssään koko yön heräten vain 3krt syömään.

No joo, tottahan tuo on, ei mun tarvi jaksaa yhtää sen enempää kuin mitä ite jaksan ja etenkään yrittää mitään maratonia!

laurulle tsemppiääää!!!!!!!!!

..Täällä mennään NYT koko perhe ekaa kertaa päikkäreille. Katotaan kui käypi.

Sartsa ja äidin pieni jellonanpoikanen 14päivää :heart:

 

Sain kirjoiteltua synnytyskertomuksen ja tässä alla nyt se. Palailen taas kommentoimaan kun Elsin hoidolta ehdin, tänään neiti muuten tasan kaksi viikkoa :heart:

SYNNYTYSKERTOMUS

Perjantai 20.8.2010

klo 04.00. torstain ja perjantain välisenä aamuyönä alkavat kivuliaat supistukset. Supistuksia tulee 3-4 tunnissa, ja yksi supistus kestää minuutista 2-3 minuuttiin.
klo 08.30. Supistusväli tihenee. Supistuksia tulee 4-7 minuutin välein. Yksittäinen supistus kestää edelleen melko pitkään, 1-3 minuuttia. Annan miehen lähteä töihin sanomatta mitään, koska vääriä hälytyksiä on ollut jo useampi tässä raskaudessa.
klo 10.30. Supistusten väli tihenee edelleen ja supistuksia tulee nyt puoli tuntia 2 minuutin väleillä. Klo 11 väli pitenee kuitenkin uudelleen 7-10 minuuttiin.
Klo 12.30. tulee neljä kivultaan niin kovaa supistusta, että tipun polvilleni niiden voimasta ja mietin, että pitääkö soittaa ambulanssi, ehtiikö sairaalaan enää muuten. Päätän lopulta yhden jälkeen soittaa miehelle töihin, että nyt taitaa olla tosi kyseessä. Sanon miehelle vielä, että voi kaikessa rauhassa odotella sijaisen tuloa ennen kuin lähtee, mutta kun minulle tulee supistus puhelun aikana, hän päättää lähteä heti. Ääni oli kuulemma niin tuskainen ja outo, ja olo on kyllä samoin ?
Klo 13.45. mies tulee ja lähdemme sairaalaan. Tyksin parkkipaikalla tulee vielä niin kipeä supistus, että huohotan autoa vasten kippurassa, mutta sitten supistukset loppuvat. Käyrälle ei piirry puolessa tunnissa yhtään supistusta, eikä niitä myöskään tunnu. Sisätutkimuksessa tulee hirveä pettymys; kauheista kivuista huolimatta tilanne on aivan ennallaan, kohdunkaulaa jäljellä 0,5-1 cm ja sormelle auki. Kätilö ehdottaa, että tulisin osastolle nukkumaan kipu- ja unilääkkeiden kanssa. En halua, joten lähdemme kotiin.
Klo 14.45 supistukset alkavat uudestaan heti autossa kotimatkalla. Supistuksia tulee 7-10 minuutin välein, jokainen supistus kestää 1-4 minuuttia ja sattuu todella paljon. Kotona yritän sohvalla levätä supistusten välillä, katsoa tv:ta, surffailla netissä, mutta keskittymiskyky on nollissa. Supistuksen aikaan käperryn sohvan kulman päälle ja rutistan kangasta täysillä, jotta kestäisin kivun. Meillä ei ole panadolia, joten ilman lievityksiä mennään. En halua miehen sitä myöskään apteekista hakevan, koska mielessä kaikuvat kätilön sanat: ”Nämä ovat vain harjoitussupistuksia, eivät vielä oikeita synnytyssupistuksia”. Ajattelen, että kaikki kivunlievitykset on säästettävä synnytykseen, kun en kerta meinaa kestää näitä ”harjoitussupistuksiakaan”…
Klo 19.30. on pakko luovuttaa. En kestä enää, päätän lähteä osastolle yöksi niiden kipu- ja unilääkkeiden kanssa lepäämään. Klo 20.00. olemme Tyksissä, ja yllätys yllätys supistukset loppuvat jälleen heti kun pääsemme sisään! Käyrälle ei taaskaan piirry yhtään supistusta, eikä minullakaan ole yhtään kipuja. Kätilö ei aio edes tutkia minua, vaan aikoo laittaa suoraan osastolle lepäämään. Vaadin sisätutkimusta, ja hän suostuu. Helpotus on valtava, kun hän on tutkimuksensa tehnyt: Olenkin jo 8 cm auki, ja lähdemme vauhdilla synnytyssaliin. Olen siis auennut 8 cm n. kuudessa tunnissa kotona ilman kivunlievityksiä! Kivut eivät siis olleetkaan turhia! Purskahdan itkuun helpotuksesta, ja supistuksia alkaa taas tulla n. 7 minuutin välein (yhden supistuksen kesto 1-4 minuuttia) reilu puolen tunnin tauon jälkeen.
Klo n. 22.00. koska olen jo 8 cm auki, epiduraalipuudutus on (kai) mahdoton saada. Vai päätinköhän olla ottamatta sitä, koska se voi vähentää supistuksia ja niitä tulee edelleen harvakseltaan (7-10 minuutin välein)? En halua sitä, enkä oksitoonitippaa. Jokainen supistus kyllä sitten edelleenkin kestää sen 3-4 minuuttia ja sattuu kovasti. Saan paikallisen kohdunkaulan puudutteen (paraservikaalipuudute), joka lievittää supistuskipua jonkin verran. Vaikutus kestää tunnin. Haluaisin koittaa keinutuolissa istumista ja jumppapalloa, mutta vauvan sydänäänet laskevat kun istun, joten makaaminen ja jalkeilla olo jäävät ainoiksi vaihtoehdoiksi. Näin sydänäänet pysyvätkin hyvinä koko synnytyksen ajan.
Klo 23.30. Saan toisen kohdunkaulan puudutteen. Vaikutus kestää edelleen tunnin ja helpottaa jonkun verran kipuja. Kävelemme käytävällä lenkkejä aina kun saan olla ilman sydänääniä mittavaa laitetta.

Lauantai 21.8.2010

Klo 00.30. Supistuksia yritetään vauhdittaa puhkaisemalla kalvot. Vauvan pää on tulppana, joten lapsivettä valuu vielä pitkään supistusten aikana. Saan vielä yhden kohdunkaulan puudutteen. Vaikutus kestää jälleen tunnin verran. Jatkamme kävelyjä ja käymme välillä ottamassa käyrällä sydänääniä. Avautuminen tuntuu pysähtyneen, olen ollut 8-9 cm auki siitä asti kun tulin eikä edistystä tapahdu pitkistä ja kipeistä supistuksista huolimatta.
Klo 01.30. En saa enää kohdunkaulan puudutteita. Lääkäri kysyy haluanko spinaalipuudutuksen. En halua, päätän mennä luomusti loppuun. Jatkamme kävelyjä käytävällä, en ole edelleenkään avautunut enempää. Kivut ovat kovat ja välillä käyn sängyssä maaten puristamassa sängyn laitaa supistusten aikana. Syön mehukeittoa ja jogurttia ja oksennan ne hetken päästä. Syön saman annoksen uudelleen, jotta saisin voimia.
Klo 03.20. Lopultakin, olen auennut 10 cm:n! Saan alkaa ponnistamaan. Koska en voi istua vauvan sydänäänien heikentyessä kun istun, päädyn sängylle siihen perinteiseen puolimakaavaan asentoon. Olin suunnitellut koittavani synnytysjakkaraa. Olen kuulemma loistava ponnistaja, jokainen ponnistus alusta asti menee oikeaan suuntaan ja työntää vauvaa ulos. Supistukset kestävät yhä sen 3-4 minuuttia jokainen, joten ehdin tehdä monta ponnistusta supistuksen aikana. Valitettavasti vain supistuksia tulee niin harvoin edelleen (7 minuutin välein), että vauva liukuu aina taaksepäin väleissä. Ajattelin aina etukäteen, että minä en sitten ainakaan huuda synnyttäessäni, mutta huudan kuin eläin jokaisen ponnistusvaiheen ajan. Kipu on sen verran kovaa ilman kivunlievityksiä, ainakin minä koen sen niin. Ponnistan myös kaiken muunkin kuin vauvan ulos itsestäni… suoli siis toimii myös ponnistaessani, valitettavasti. Vauvan sydänäänet pysyvät hyvinä koko pitkän ponnistusvaiheen, joten supistuksia ei vauhditeta lääkkeellisesti.
Klo 04.52 Vauva syntyy hitaasti ja rauhallisesti, ihan lopussa en saa enää ponnistaa ilmeisesti repeämien välttämiseksi? Hän alkaa itkeä heti ja kovaa maailmaan tullessaan. Tyttö nostetaan rinnalleni ja hän alkaa imeä rintaa kovalla imulla saman tien kun rinnalle pääsee. Tyttö saa täydet 10 Apgar-pistettä, ja on selvinnyt pitkästä synnytyksestä loistavasti. Äiti ja isä ovat helpottuneita ja onnellisia, ja muutama kyynel vuotaa onnesta.
Istukkaa odotellaan ulos. Kätilöt (meillä oli aivan ihana kätilöopiskelija mukana synnytyksessä, ja hän oli suurena apuna koko synnytyksen ajan. Myös varsinainen kätilömme oli tosi mukava, mutta hän kävi paikalla harvakseltaan. Koko ponnistusvaiheen ja istukan synnytyksen hän oli kyllä paikalla) yrittävät auttaa napanuorasta vetämällä ja minä ponnistamalla, mutta istukka on kiinni edelleen. Saan jossain vaiheessa oksitoonitipan supistuksia luomaan, ja akupunktioneuloja samaan tarkoitukseen. Vauva on rinnallani, isä tsemppaa ja pitää huolta vauvasta, ja minä yritän ponnistaa istukkaa ulos samalla kun kätilöt painelevat kohtua ja vetävät napanuorasta.
Klo n. 06.00. napanuora katkeaa. Jatkan istukan synnyttämistä ponnistamalla, mutta se ei tunnu auttavan.
Klo n. 06.30. Olen vuotanut niin paljon verta, että kätilö sanoo viimeisten yritysten olevan käsillä ennen kaavintaan joutumista. Minun pitää vetää ilokaasulla itseni aivan tiedottomaksi, kun kaksi kätilöä painaa istukkaa kohdustani kaksin käsin. Ensimmäinen yritys epäonnistuu, ja kätilö kysyy uskallanko yrittää vielä? Kyseessä on siis viimeinen mahdollisuus, ja päätän että sen on pakko onnistua. Päässäni kaikuvat kätilön sanat, että kaavinta voi hankaloittaa tulevia raskauksia. Vedän ilokaasua niin paljon, että olen täydellisessä pilvessä, näen kummallisia ”harhoja” ja luulen itse asiassa kuolevani. Kun palaan takaisin maanpinnalle rutistan vauvaa rinnallani kuin hengen hädässä, näen miehen kasvot ja kysyn onnistuiko. Onnistui! Alan itkeä hysteerisesti, ja kestää hetken ennen kuin pystyn rauhoittumaan. Istukka on tosin syntynyt repaleisena, joten tilannetta tarkkaillaan jotta se on tullut ulos kokonaan.
Lastenhoitaja tulee punnitsemaan vauvan. Pituus 50 cm ja paino 3170 g ja kaikki hyvin!
Kätilöt ja anestesialääkäri tutkivat minua ja alkavat tikata. Olen vuotanut 1,5 l verta, ja minuun tiputetaan suolaliuosta. Lisäverta en vielä saa, se riippuu hemoglobiinista ja verenpaineesta. Ne pitäisi kuulemma mitata tunnin välein, mutta lopulta ne mitataan vain kerran ja vasta osastolle pääsyn jälkeen aamu kymmeneltä. Ehkä siksi, että kätilöiden vuoro on vaihtunut 7.00., ja sen jälkeen meillä ei paljon henkilökuntaa näy tikkauksen tekijää lukuun ottamatta. Tikkailu kestää pari tuntia ja vauva on sillä aikaa isän paidan alla. Kysyn lopuksi paljonko tikkejä tuli, mutta en saa vastausta. Minulla on 2. asteen repeämät.
Klo 8.30. Tikkaus on vihdoin valmis. Pyydämme jotain syötävää, mitä parin pyynnön jälkeen saa lopulta joskus ennen puoli kymmentä. Vuotamistani käy tarkistamassa silloin tällöin kätilö, ja aamupalaa tuodessaan hän ilmoittaa, että pääsemme siirtymään osastolle. Perhehuone odottaa!
10.00. Pääsemme vihdoin osastolle. Ystävällinen kätilö kuljettaa minua vähän väliä vessaan miehen hoitaessa vauvaa, suihkuun en saa lupaa koko päivänä koska meinaan pyörtyä pyörätuolissa istuessanikin. Saamme koko perhe levättyä iltapäivällä neljään asti, mitä nyt välillä imetän vauvaa ja kätilö käy vähän väliä tutkimassa vuotoa ja kohdun supistumista. Kohtu näyttää supistuvan hyvin ja vuoto on normaalia, joten näyttää siltä että istukka syntyi kokonaisuudessaan. Hemoglobiini on 100 runsaasta verenvuodosta huolimatta, joten en tarvitse lisäverta. Verenpainekin on hyvä. Vihdoin voimme alkaa nauttia vauva-arjesta ja olemme ikionnellisia perhehuoneesta, jossa voimme koko perhe yhdessä tutustua toisiimme.

Bubunen ja Elsi :heart:

 

Palasin vielä kommentoimaan, kun Elsi jatkoi sikeiden vetämistä Ja nyt varmaan kun aloin kirjoittaa, niin neiti herää alta aikayksikön

Lauru voi miten paljon oletkaan jaksanut tehdä!!! Ihanan kuuloisia joululahjoja :xmas: Saat olla tosi tyytyväinen itseesi, kun olet saanut lahjat jo hyvään malliin ja joulun aikaan saatkin sitten vaan keskittyä nauttimaan Tsemppiä sulle nyt viime odotushetkiin, vähiin käy väkisin ennen kuin loppuu... :hug:

Sartsa toivottavasti päikkärit koko perheen voimin onnistui Onko noista Cuplatoneista ollut sun mielestä apua? Me otetaan nyt relatipat käyttöön, mietin että pitäisikö koittaa niitä cuplatonejakin samaan aikaan. Toivottavasti pojan rintaraivarit helpottaa, ja jaksaisi sitten sen kautta keskittyä syömään rinnasta useammin. Kuitenkin olet päässyt pienistä hankaluuksista huolimatta eteenpäin imetysasiassa! ja joo, ollaan päätetty että Vonkaleesta tulee Elsi :heart:

Voi Siili kuinka kurjaa, että jouduit ensiapuun! Kuulostaa tosi ikävältä tuo sun vaiva, oli se sitten mikä tulehdus tahansa. Toivotaan että tällä yhdellä antibioottikuurilla talttuisi! :hug: :hug: Oletko sä sitä mieltä, että rautatableteista tulee pienelle vatsavaivoja? Mä kun olen niitä myös joutunut syömään, ja sen jälkeen kun aloitin niin vatsavaivat on kyllä Elsillä lisääntynyt! Taidanpa lopettaa ja pyytää vaikka maanantain neuvolassa että jos mittaisivat mun hemoglobiinin et onko pakko jatkaa...

Sitten sun kysymykseen imetystahdista... Meillä on mennyt nyt tämä viikko pääasiassa niin, että yöllä Elsi syö 1-2 h välein. Imetän n. yhdeltätoista illalla ennen omaa nukkumaan menoa, ja toivon että nukkuisi mahdollisimman pitkään. Yleensä unta on riittänyt 01-02 asti yöllä, ja sitten loppuyö menee noilla tunnin, kahden imetysväleillä. Saadaan kyllä nukkua 10 asti aamulla ne välit, jolloin oikeastaan joka päivä herää ja sit tehdään aamupesut. Sitten on aktiivinen pari tuntia, ja sen jälkeen syö ja itkeskelee melkein koko ajan kolmeen asti. Kolmen aikoihin on nyt joka päivä nukahtanut, nukkuu pari kolme tuntia, ja sit taas imetystä ilta n. 1,5 tunnin välein. Loppuillasta on tuntunut tankkaavan, eli ollut tosi paljon rinnalla ja imeekin voimakkaasti, mutta silti yöllä herää noin usein syömään. Eli näin meillä on nyt suunnilleen mennyt tämä viikko. Ja omaan sänkyyn ei yöllä haluaisi millään, viime yönä onnistuin tainnuttamaan hänet kolme kertaa sinne ja se taisikin olla ihan alun jälkeen ennätys!

Onko teillä ideoita miten tuon 3 h päiväunipätkän saisi siirrettyä yöhön?

Nyt Elsi heräsi ja kutsu kävi! Halauksia,

Bubunen ja ihanainen Elsi 14 vrk. :heart:

 

bubunen no juuuuu, pikkasen kauan kesti sun tikkailut! Mullakin kesti 1,5h, mutta toi sun 2h alkaa mennä kyllä pitkäks! :/ Ja muutenkin.. aika täti oot kanssa ollu kun selvinny synnytyksestä! :heart:

Eipä onnistunu päikyt. Mies teki matikantehtäviä (koululainen kun on töiden ohella) ja mä imetin jätkää sängyssä.. torkahdin kyllä imetyksen ajaks mut muuten sitten taas valvoinkin.

Joo toivotaan että toi imetys alkais sujuu paremmin.. jos ei, ei voi mitään. Se on sitten voi voi.. ei jaksa ressata tai poikakin ressaantuu.

Ihana kun te uskallatte paljastaa jo noita nimiä. Mäkin haluisin mut en viitti kun mies ei halua että kukaan saa tietää ennen ristiäisiä....

Jahans.. taas tarvii mennä... jatkan toiste!!

 

bubunen on kyllä melkoinen synnytystarina sullakin!!!! :O mutta nyt se on ohi, ja kaikki hyvin! on kyllä mielenkiintoista kuinka erilaiset synnytykset meilläkin kaikilla on ollut!!!

sartsa varmaan jo kyllästymiseen asti oon selittäny näistä imetysjutuista, mutta piti vielä sanoo, että mulle sanottiin neuvolassa, että se on yhtä lailla psykologinen kuin fysiologinen juttu, eli jos siitä stressaa tai sitä pohtii koko ajan, niin siitä menee aivoihin viestiä, eikä se sitten ainakaan toimi. eli just niin, ole stressaamatta, ota päivä kerrallaan ja katso mihin suuntaan lähtee. lapsi vaistoo, jos sä jännität sitä asiaa. tsemii!

ja siis hey, tää on "vaan" nettiyhteisö, ei siitä pidä tuntea huonoo omaatuntoo, jos ei täällä ehdi jatkuvasti kirjotella! samoin kävi mulla ja jenddellä sillon alkuvaiheessa. siellä toisessa pinossa valiteltiin kun ei tunnu ehtivän koneelle tai kommentoimaan...nyt alkaa jotain rytmiä muodostua ja arki sujuu paremmin niin aikaakin on enemmän.

siili voi ei, kuulostaa aika järkyltä sunkin tilanne!!! :hug: tervetuloa kerhoon, jossa on ne mammat, ketkä ei tunnu parantuvan synnytyksestä millään... : / ootko jaksanu vielä miettiä yhtään ristiäisia?

jendde onnea 2kk täyttäneelle Neelalle!!!

ON: meillä arki sujuu tosi hienosti. edelleenkään ei poikasella ole mitään ongelmia. on niin ihana katsoa hyvinvoivaa vauvaa, kun kaikki on hyvin, niin ei tarvitse valittaa mistään. =) :heart: saa nähdä mitä tapahtuu torstaina, kun mekin saadaan se rokote... : / meillä on vakiintunut tosi hyvin kyllä sellanen rytmi, että kerran yössä herätään syömään. ja myös se, että aamutouhujen jälkeen vähän seurustellaan ja leikitään ja sitten mennään vaunuihin nukkumaan. siellä nukkuu n. 3h, välillä lyhyemmät unet ja välillä pidemmät. eilen käytiin ideaparkissa miehen kanssa, ja pikkuinen nukkui koko ajan vaunuissa mun vanhemmilla, noin 4h.
eilen ja tänään on kyllä huomannut selvää eroa "entiseen": vauveli juttelee ihan hirveesti!!! onhan se aikasemminkin jokellellut sillee vähän, mutta nyt ihan selvästi juttelee, välillä hiljempaa ja välillä oikeen kovalla äänellä, mutta se ei siis kuitenkaan ole huutoa, vaan naureskelee ja juttelee. ihanaa! välillä meinaa sydän pakahtua kun häntä pitelee sylissä, tekis mieli rutistaa niin kovasti ja suukotella, mutta kun toinen on vielä vähän hento, niin ei voi...
no mutta nyt taitaa heräillä vaunuistaan... nukkuikin taas reilu 3h ulkona. on se mahtava tapaus!!! :heart: :heart:

b & poikanen 8,5vko, kohta 2kk!!!

 

bambina KIIITOS tsempeistä!!! :heart: :heart: :hug: Tuli hyvä mieli... tarvii oikeasti olla joka kerta rentoutunu ku alkaa imettää.. jotenkin vaan välillä kun toinen ei ole kärsivällinen alkaa imeä rintaa kun pullosta tulee niin paljon paremmin, niin meinaa ja välillä menettääkin hermot ja alkaa sitten hermostuksissaan yrittää väkiste tunkee sitä tissiä suuhun ja hetken päästä luovuttaa ja hakee pullon. :/ Et pitäs siis vaan olla kärsivällinen, olla rentona ja vaikka toinen siinä huutaa niin odottaa että hän vähän rauhoittuisi ja tajuaisi tarttua tissiin kiinni.

Kyllähän mä tuon tiiän, mutta kun teistä on niin kauan ollu jo korvaamaton apu henkisesti täällä, niin haluis kovasti aina käydä jutteleen täällä teille. :hug:

Oiii kuulostaa ihanalta tuo teidän arki! Voi miten toinen on seurustelevaa sorttia!! IHANA!!! :heart: Varmasti on semmonen olo et tekis mieli rutistaa toinen ihan pakahduksiin kun toinen on niin ihana! :heart:

Omaa. Meillä taas on vattavaivoja. Ja ikäviä sellasia onkin.. toivon että ne tästä helpottaa.. ja muutenkin tää arki tästä tasaantuun.. jotenkin on kaikki vielä niin hakusessa ja välillä on olo etten osais mitään ja mikä äiti mä muka olen ja ... en tiiä. Ei varsinaisesti masenna tai mitään, mutta tosi epätodellinen olo. Sitä liikkuu robottimaisesti ja tekee kaiken kuin vanhasta muistista, mutta välillä huomaa että on "tunteeton"???? :O :'( En mä semmonen halua olla kun mä rakastan tuota pientä ihmistä eniten maailmassa!!! :'( :heart: ... Oonko mä ihan pimeä? Kuulostanko mä huonolta äidiltä??.. Mua hävettää ja jotenkin on vähän avutonkin olo.. ?? :O Etenkin kun toisen masuun koskee.. cuplaton ja rela-tipat on kyllä auttaneet, mutta välillä tuntuu vääntävän siltikin ikävästi vattaa.. kuten tälläkin hetkellä.

Sartsa ja äitin rakas jellonanpoikanen 16päivää :heart:

 

En olekaan taas hetkeen täällä ehtinyt käydä, kun tuosta Neelasta on nyt tullut oikein kunnolla sylivauva. Mitään ei ehdi eikä pääse tekemään jos yksin neidin kanssa kotona olen! Koko ajan pitää kantaa/heilutella/kävellä/keinuttaa sitä sylissä, missään ei siis ole hyvä paitsi sylissä, eikä siinäkään ellei tapahdu jotain liikettä. Voi mun pientä Nukutakaan ei päivisin muualla kuin sylissä. Tissille/syliin nukahtaa ja nukkuu oikeen sikeesti suu ammosen auki ja kuorsaakin D), mutta sit kun pois siirtää niin se on 5 minuuttia että johan taas ollaan hereillä. Perkele!

bubunen Hurjalta kuulostaa sun synnytyskertomus! Tuo istukan synnyttäminen varmasti ollut tosi rankkaa/pelottavaa. Mulla meni ihan kylmät väreet kun luin sitä! Hienoa että selvisit siitä :heart: On meillä kaikilla kyllä aikamoiset synnytykset ollut.. Huh! Jospa Laurulla ja Terpillä sitten menis vaikka ihan putkeen?

Niin ja aivan ihana nimi Elsi! Kaunis nimi :heart:

Kyselit tuossa aiemmin, että onko ollut pissaamisvaikeuksia jos alapää kipeytynyt. Niin mulla oli alussa sitä paljonkin, varsinkin ne ekat päivät sairaalassa. Silloin ei meinannut mitenkään saada pissattua ja jälkeenpäin myös kun oli niitä kipeitä kausia, oli se pissaaminen aika vaikeeta :/ Inhottava vaiva, enkä oikeen tiedä mistä edes johtuu? :O

Siili Hui! Ensiapuun vielä olet joutunut.. Toivottavasti hemoglobiinin saat äkkiä nousuun ja ettei tytölle tulis kauheesti mahavaivoja rautatableteista :hug:

Kiva kuulla, että olette tyytyväisiä kestovaippoihin! Pitäis itekin ruveta niitä käyttämään, mutta nyt ollaan vieläkin noiden "tavallisten" vaippojen kanssa elelty :ashamed: Jotenkin sitä kuvittelee, että ne kertakäyttöset on niiiiin paljon helpompia, mutta kaipa se on sama heittääkö sen vaipan roskikseen vai pesukoneeseen. Nyt täytyy tsempata itteni ottamaan ne kestot käyttöön kun sellaset on kerta hankitukin!

imetysväleistä Meillä syödään päivisin 2-3h välein, välillä jopa 1h välein. Normaalisti neiti viihtyy tissillä noin. 15min, eli siis sen aikaa kun saa tarpeeksi syötyä. Joskus sitten viihtyy pidempäänkin, mutta se on yleensä sitä, että käyttää mua tuttinaan, eli imeskelee muttei enää edes halua syödä. Nukahtaa, mutta pitää otteen tiukassa Öisin sitten nukutaan 6,5-8,5h välejä, eli öisin ei toisinsanoen syö kertaakaan. Kun ennen omaa nukkumaan menoa herätän tytön syömään siinä 12 aikaan illalla ja heräilee sitten yleensä 7-9

Sartsa Voi Sartsa.. Et sä ole mikään huono äiti! Et todellakaan! Varmasti tommoset pistää mielen maahan, tiedä sen. Tuossa alussa kaikki on niin uutta ja ihmeellistä että välillä tulee tollasia vaiheita kun kaikki tuntuu just tollaselta, että osaanko mä mitään edes. Väsymys ja siihen uuteen totuttelu se on just tota. Ja ihan normaalia kaikki noi tunteet ja ajatukset mitä sulla on! Mulla oli ihan samoja, ja on välillä vieläkin. Niitä vaiheita siis, kun kaikki tuntuu kaatuvaan niskoille ja miettii vain miten en osaa sitten mitään. Noita tulee just silloin jos asiat ei mene ihan nappiin, vaan vauvan kanssa on vaikeempaa ja sehän on ihan luonnollista. Sitten kun menee hyvin ja vauva on rauhallinen, on myös oma mieli sitä.. Älä mieti tommosia, että olet muka huono äiti! Sä et ole :hug: Noita vaikeita aikoja tulee ja menee, mutta niitä enemmän on aina hyviä aikoja. Muistahan se :heart:

Noi pojan mahavaivat ja tissille raivoamiset kuulostaa tosi rankoilta vielä noin heti alkuun :hug: Mä tiedän kyllä tasan tarkkaan tuon tunteen, kun hakee mielummin sen pullon tissin sijasta. Meillä tyttö ei kyllä noita raivareita ole tehnyt, mutta tuntuu vain ettei saa tissistä ikinä tarpeeksi, toisin kuin sitten pullosta. Sulla varsinkin, kun pojalla tulee noita raivateita, niin on varmaan turhauttavaa sitten katsoa sitä ja mielummin antaa sitten pullosta. Älä nyt kuitenkaan ala stressaamaan tuota liikaa, joillan se imetys vaan ei onnistu ja sille ei voi mitään. Ja niinkuin sä olet jo todennutkin, niin ei ole korvikkeella ruokittu lapsi sen huonompi kuin rintaruokitukaan!

Hyvä homma, että cuplatonit ja rela-tipat auttaa pojan mahavaivoihin. Jos kuitenkin sitä mahaa silti vääntää, niin oletko kokeillut vaihtaa korvikemerkkiä? Meillä tutteli on herkemmin vääntäny tytöllä mahaa, mutta tuo Nan sopii paremmin. Ja tuttelista puklu haisee ihan hirveeltä, mutta nanista ei, eli senkin vuoks tykkään enempi käyttää tota nania. Ja sitten kannattaa kokeilla niitä "koliikkipulloja", jotka on sunniteltu just mahavaivohin sillälailla, ettei ilmaa pääsee maidon mukana menemään niin paljoa. Jos sitten kaikkien kokeilujen jälkeen tulee vielä siihen pisteeseen, ettei mikään auta, niin ihan viimeinen vaihtoehtohan on maidoton linja, jos vaikka olis maitoallergiasta kyse. Mutta tuskin ja toivottavasti sitä teijän pojalla ei ole! Mahavaivojahan niitä on vauvoilla varmaan jokaisella jossain vaiheessa, ja ne menee onneksi ohi. Koita jaksaa! :heart:

Niin ja Sartsa, kyselit noista neijän yöunista.. Tyttö siis on päivisin tosi paljon hereillä ja sen ansiosta sitten nukkuu yöt noin hyvin. Meillä on jo niin selkeä rytmi, että päivät menee oikestaan aina samanlailla. Herätään 7-9 aikaan, ollaan pari-kolme tuntia hereillä, sitten Neela nukkuu parin tunnin päikkärit. Niiden jälkeen on sitten jotain 4-5 tuntia hereillä jonka jälkeen nukkuu ehkä tunnin unet. Tämän jälkeen on sitten hereillä ilta 10-11 asti jolloin nukahtaa yöunille ja nukkuu sinne 6-7 asti aamulla.

Missä on lauru? Synnyttämässä?

bambina Kiitos!
Hienolta kuulostaa teidän arki! Ihana kuulla että teillä menee noin hyvin Voi että kun meilläkin tyttö nukkuis päivisin joskus noin pitkiä unia! Sais itekin jotain aikaseks.. Mutta ei kun ei

Omaa. Mulla on nyt ihan typerä huoli päällä tässä. Mä pelkään ihan hulluna että tulen nyt heti uudestaan raskaaksi! Me ollaan kyllä ehkäsyä käytetty, tai no.. ei ihan joka kerralla. Vaikka pitäis kyllä, tiedän.. :ashamed: Ja tyhmää on olla käyttämättä jos ei raskaaksi halua. Nyt mua siis vähän jännittää tässä, että jos oon nyt tullut raskaaksi. En viitti edes testiä tehdä, en todellakaan miehelle puhua tästä mitään. Hän ei todellakaan halua vielä toista lasta, enkä halua minäkään. Jotain oireita mulle on nyt tullut, kuten tommosta alavatsan vihlomista ja pahaa oloa, kahvi ei enää maistu.. Eikä ruoka. Menkat siis tuli 3 viikkoa sitten eli viikon päästä pitäis alkaa, jos ei ala niin ei h*lvetti. En mä aborttia pysty tehdä ja se on selvä etten semmosta ikinä enää tee vaikka miten iso vahinko kävisi. Mutta silti.. Voi ei :ashamed: Nyt vaan peukut pystyyn, että ne menkat viikon päästä tulee, tai josei silloin, niin edes joskus!

jende & Neela 2kk ja 2pvää :heart:

 

Täällä ollaan edelleen kotona yhdessä koossa. Eli ei edelleenkään synnyttämässä. Laskettu aika oli siis sunnuntaina, että ei tässä vielä paljon onneksi yliajalla olla. Mutta hieman alkaa kyllä tuntuun siltä, että sais tulla jo ulos että ei tarttis koko ajan odotella. Kun tuntuu että päivällä kun mies on töissä niin ei viitti lähteä mihinkään esim autolla. Siis kauppaankaan kun pelottaa että lapsivedet menee jossain kaupassa ja sitten oon siellä ihan paniikissa. Joten vietän päivät kiltisti kotona ja sitten illalla käydään yhdessä kaupassa ja lenkillä että pääsee vähän ulos täältä.

Käytiin eilen neuvolassa ja kaikki arvot edelleen kunnossa, ei sii mitään häikkää ja sydänäänet oli tosi hyvät. Pää oli hyvin kiinnittynyt, ihan pientä heilumista kuulemma ja terkkarin mielestä maha oli kyllä laskeutunut. Nyt tuo masukki onkin alkanut jotenkin liikkua enemmän tuolla alapään kohdalla. Tuntuu niinkuin se porais päällään sinne ja se sitten sattuu mua. Mutta luulisin, että se on ihan hyvä juttu niin laskeutuu alemmas ja ettii tietä pois

jendde Toivotaan nyt, että et olis raskaana jos se ei ole se mitä nyt tähän hätään haluat. Mutta kannattas kyllä todellakin harkita sitten sitä ehkäisyn käyttämistä, kun vahinkojahan tunnetusti sattuu. Se kertakin riittää. Vaikka etköhän sen tiedä itsekin, mutta paasataan tässä vähän lisää niin jospa se ensi kerralla muistuu mieleen

Sartsa Sä olet varmasti maailman paras äiti sille teidän pikkumiehelle, joten älä yhtään siellä mieti että et olis hyvä äiti! Tuommoiset ongelmat on varmasti maailman yleisimpiä! Me puhuttiin just toissa kerralla neuvolassa imettämisestä ja siellä sanottiin, että on tosi tärkeetä tunnistaa sen vauvan nälkä ennen kuin se menee liian nälkäiseksi koska muuten se vauva just sillon hermostuu eikä suostu enää syömään ollenkaan tissiä. Että tuossahan sitä teilläkin kai on kyse. PItäs vaan ehtiä aikaisemmin ennen raivoa lykätä se tissi suuhun! Tosin hyvähän se on täällä sanoa, kun oma vauveli on vielä tuolla mahassa.

Alkaa muuten tutut ja sukulaiset odottaan masukkia maailmaan kun ne laittelee viestiä ja äiti soittelee joka päivä että joko. Ehkä jossain määrin ärsyttävää. Kyllä me sitten ilmoitetaan kun se syntyy! Tosin äidin nyt vielä ymmärrän kun tää on sen eka lapsenlapsi. Mä oon kohta virkannut vauvalle talveksi vaunupeitonkin valmiiksi kun oli tarkoitus että se ois semmoinen työ, mitä olisin voinut sairaalassa tehdä silloin kun vauva nukkuu eikä oo muuta tekemistä. Höh. Pitää keksiä sit jotain muuta.

Mua on alkanut mietityttään synnytyksessä tuo suolen tyhjennys. Tehtiinkö teille muille sitä kuin jenddelle ja pitikö se itse pyytää vai ehdottivatko sieltä? Tiedän että se on normaalia, että se kakka saattaa kyllä tulla siltikin siihen synnytyspöydälle mutta silti jotenkin nolottaa etukäteen ja ois kiva jos ei tarttis tommosta miettiä. Ja oliko se tyhjennys sen arvosta että kannatti ottaa? Netistä kun lueskelin niin suurin osa oli sen kannalla että olis sit myös mukavamman oloinen olo itellä kun ei mikään yimääräinen paina tuolla suolessa eikä tartte lähteä seuraavana päivänä heti vessaan punnaamaan kun on muutenkin kipeänä. Tosi ihanat keskustelunaiheet täällä tänään, sori!