@Unimaa: Hieno plussa tuo ylempi! Tuliko ollenkaan sellainen karmiva tunne missään vaiheessa plussan jälkeen, että hitto tätäkö mä nyt halusin? Vai oliko pelkkää onnea ja ihanuutta?
Me vaikka pitkään tuota miehen ekaa yritettiin, niin silti tuli välillä niitä negatiivisiakin oloja. En tiedä, onko ne kuinka "sallittuja", ei niistä ainakaan hirveesti tullut puhuttua. Ja jotenkin aattelen, että se puhuminen kuitenkin olisi auttanut niihin. Ihana ja iloinen asia, mutta muutos on muutos
@Lumi87: Kiitos ihanista sanoista
Onhan se niinkin, että aina sitä jotain lisää haluaa ja haaveistahan se ihminen elääkin. Ne voi lohduttaa ja kantaa vaikeina aikoina. Mäkin aattelin tuosta nuorimmiasesta, että jos mulle tää vielä jotenkin suodaan, niin en pyydä universumilta enää ikinä mitään. Eikä aikaakaan kun oli höhhöö käsi ojossa taas, että talo olis ihana ja vielä yksi lapsi ja SITTEN en varmasti enää mitään toivo. Sitä miettiessä jo ajattelee, että eihän tä kyllä pidä paikkaansa. Aina on elämällä kaikkea ihanaa tarjolla
@tänttähäärää: Sähän olet sitten melkein yhtä vanha kun minä.
Ovulaation metsästyksestä sen verran, että mulle tää on ollut ihan uusi juttu ja nyt vasta tässä kierrossa asiaan aloin tutustumaan. Sain kp 13 vahvan viivan, joka alkoi häviämään ja sitten kp 18 pärähti joku ihme yberovis kai päälle, kun viiva oli tummaakin tummempi. Tiedä sitten näistä. Ihan hävettää tää oman pissan tutkiminen, aikuinen ihminen
Mutta käytetty on täälläkin hyväksi "molemmat" ovikset
Käsitin niin, että kun viiva on tumma niin sitten seuraava päivä olis se ovis. Korjatkaa muut jos oon ihan hakoteillä.
@Thalassatar: Jos pitäis arvailemaan lähteä niin tulkitsisin limat ovispäiväksi. Mutta empä lähde. Tai taisin arvailla kuitenkin..
Rentouttava vaihe kiertoa on aika jees kuitenkin. Vaikka itsehän en juuri syömisiä ja juomisia silleen tarkkaile, kun en kauheesti "kiellettyjä" ainakaan juo. Mutta tuo tupakointi varsinkin tän työn suhteen on niiiiiin vaikea lopettaa. Mielisairaalassa yöt käy pitkäksi ja tupakalle pitää ainakin yövuoroissa päästä. Onneksi olen kuitenkin siinä roolissa, että on avaimet taskussa ja sairaanhoitajan titteli tuossa rintapielessä.
@Idina: Oi, miten ihanan positiivinen suhtautuminen tähän yrittämiseen sulla.
Voihan se olla, että se plussa pärähtää heti ruudulle, pidän kovasti peukkuja! Mulla oli ehkäisynä kuparikierukka ja vuodot väheni ja kierto jotnekin rauhoittui poiston jälkeen. Mutta toki varmasti eri asia kun kyseessä on hormonikierukka.
@Rivaa: Kyllä nyt vaan kuljet vaaleanpunaiset lasit silmillä ja nauti joka hetkestä
Elämästä ei ikinä tiedä ja vaikka kuinka olis varovaisesti onnensa kanssa ja miettis, että saattaahan tää loppua ja nyt en kyllä vielä iloitse, niin voin kertoa, että se pessimistikin pettyy ihan yhtä lujaa. Parempi on nauttia sillon kun elämä antaa siihen tilaisuuden
@mincha: Meilläkin nyt yk4. Toivotaan, että vuoden alkuun saat sitten heti sen ihmeen.
Tänne ei kuulu niin mitään. Varmaan testailisin hullun lailla, jos vaan en olisi yövuoroissa. Oireista ei pysty päättelemään mitään, yövuoroissa mulla menee joka tapauksessa kroppa ja pää sekaisin ja mitä vaan oireita on huimauksesta (koska ei syö kunnolla) pahoinvointiin (pitäis muistaa yölläkin syödä kun päivät kerran nukkuu!) ja nippailuihin ja repäisyihin. Siellä se keltarauhanen vaan rutistuu olemattomiin, koska raskaus ei ole alkanut. Ja siitä nämä kivut. Näin selitän itselleni ja samalla mietin, että joo, raskaana ollaan
Mutta tuskin. Ihan samat oireet kuin jokainen negakiertokin. Mies sanoi, että viimeisen raskaustestin saan tehdä ens viikolla, se on kyllästynyt niitä mulle kantamaan.
Odottaa reppana tottakai innolla hänkin, mutta ei jaksa sitä negaa hänkään tuijotella enää. Sanoi kyllä että pettyy kyllä taas kovasti, mutta että onneksi tää tekemisvaihekin on niin kivaa. Meillä nyt muutenkin on suhteellisen vilkas tuo makuukammarielämä ilman tätä yritystäkin, mutta nyt siinä on joku "lisämauste"
