Toukokuun toukat 2013 *toukokuussa* MEIDÄN KUU!

Meitä on jo 81 odottajaa ja 65 synnyttänyt! Tyttölupauksia on 12 ja Poikalupauksia on 8! Syntyneitä Tyttöjä on 30 ja Poikia on 34!

Mukana kevättä 2013 odottamassa:

Nimimerkki/ Ikä/ Monesko lapsi/ Sairaala/ Olo, lupaus

Laskettu aika tuntematon:

Maj2/ 35v./ 3./ ?
milli85/ ?/ 2./ SeKS/
ihanuutta88/ 24v./ 1./ JS/ Tyttöolo,
DiivaNeito/ ?/ 4./ ?

20.4.2013

Tuiku/ 30v./ 2./ TAYS/ Poikaolo, Poikalupaus

28.4.2013

nanni89/ 22v./ 2./ KOKS

1.5.2013

hiita/ 21v./ 1./ KAKS

2.5.2013

Tippinen/ 27v./ 1./ OAS/OYS
Sanzibar/ ?/ ?/ ?/

3.5.2013

Tiiti*/ 29v./ 1./ LS
Laalaa88/ 24v./ 3./ TAYS

4.5.2013

Ruby88_1/ 24v./ 1./ SatKS/ Tyttölupaus

5.5.2013

marilou/ 24v./ 1./ KYS/ Poikalupaus
sekundamamma/ 36v./ 2./ TYKS
Mi&Ma/ 26v./ 1./ TAYS/ Tyttöolo, Tyttölupaus

6.5.2013

iitahoo/ 25v./ ?/ KYS
Freundin/ 28v./ 2./ LS
Haave2/ 28v./ 2./ SatKS/ Poikaolo,
raitapaita81/ 31v./ 1./ JS/ Tyttölupaus

7.5.2013

esuli/ 20v./ 1./ JS/

8.5.2013

Akseliina/ ?/ 3./ KHKS
jeppis/ 29v./ 2./ PHKS

9.5.2013

panzkus/ 27v./ 1./ LKS/ Poikaolo, Tyttölupaus
puolukka_85/ 27v./ 2./ LPKS
Pygmi/ 34v./ 2./ KAKS
miiak75/ 36v./ 8./ VAS, TAYS/ Poikaolo,
janlind/ 25v./ 2./ SatKS

10.5.2013

Jenikk/ 20v./ 2./ KOKS
OnniIines/ 38v./ 4./ ?
RvaRuusu/ 35v./ 5./ KYS/ Tyttöolo,
Song/ ?/ 2./ TAYS
-Karpalo-/ 29v./ 1./ K-SKS/ Tyttölupaus
Milo84/ 28v./ 2./ ?/ Poikalupaus

12.5.2013

Mammselli/ 29v./ 1./ TYKS
Typy85/ 27v./ 1./ TYKS

13.5.2013

puputytto/
Miranna-/ 28v./ 2./ OYS
Finla/ 33v./ 2./ Ulkomaat
Kahdeksas kääpiö/ 21v./ 2./ NKL/ Tyttölupaus

14.5.2013

Vimpi/ 27v./2./ PKKS/ Poikaolo,
Kipukka/ 23v./ 1./ SKS

15.5.2013

Pikkumyy29/ 29v./ 3./ KOS/ Tyttöolo,
JOM/ 34v./ 3./ ?
Rakkausvauva89/ 23v./ 1./ K-HKS
attol-/ ?/ 1./ OAS/ Poikaolo, Poikalupaus
Henskula/ 29v./ 1./ HYS
haidiina/ 26v./ 2./ KOS

16.5.2013

PikkuinenTiikeri/ 27v./ 1./ KOS

17.5.2013

tiuhti2013/ 26v./ 2./ OYS/ Tyttöolo,
keijukaneli/ 22v./ 1./ OAS
bambiina24/ 24v./ 1./ ?/ Tyttölupaus

18.5.2013

miruh/ 21.v/ 1./ MKS
Perlita/ 38v./ 2./ JOS
Jii25/ 25v./ 1./ PHKS
riie/ 23v./ 1./ OYS

19.5.2013

miimimiimi/ 30v./ 3./ KOS

20.5.2013

pikkuhyrrä/ 25v./ 1./ TAYS
Varpuska/ 36v./ 1./ KOS

21.5.2013

Risella-85/ 27v./ 1./ KYS/ Tyttöolo, Poikalupaus

22.5.2013

formartha/ ?/ 4./ JS
Nomen est omen/ 33v./ 2./ JS
tinkacecilia/ 35v./ 3./ HYS/ Tyttölupaus
Jepatintti/ 21v./ 1./ ?/

24.5.2013

MariArvo/ 23v./ 1./ KSKS/ Tyttöolo, Poikalupaus
Noa/ 25v./ 4./ SAS/ Poikaolo,
VuokkoPumpuli/ 30v./ 2./ KOS/ Tyttölupaus
Elise1/ 27v./ 1./ TYKS

26.5.2013

Sanzu/ 32v./ 2./ hyks/ Poikaolo, Poikalupaus

27.5.2013

Kirsikkabanaani/ 29v./ 1./ NKL
emily90/ 22v./ 2./ VKS/ Poikaolo,
tiiteli/ ?/ ?/ ?

28.5.2013

Carrere/ 35v./ 1./ TYKS/ Tyttölupaus
sebu08/ 33v./ 3./ NKL
Eulalie/ 35v./ 2./ ?

29.5.2013

nono87/ 25v./ 1./ NKL
mamsen/ 25v./ 2./ ?/ Tyttölupaus

30.5.2013

Tupasvilla/ 32v./ 2./ TAYS
ViolaAmanda/ 30v./ 3./ TAYS/ Poikalupaus
Sindes/ 20v./ 1./ OYS

31.5.2013

Hannika/ 33v./ 2./ ?
toukomamma2013/ ?/ 2./ LKS/ Tyttölupaus


:heart: SYNTYNEET :heart:

28.2.2013/ 29+6/ Blommor/ Tyttö, 1398g ja 37cm :heart:
8.3.2013/ 31+5/ sonjasusanna/ Tyttö, 2160g :heart:
11.3.2013/ 31+2/ Jen90/ Tyttö, 1500g ja 40,7cm päänympärys 29,3cm :heart:
2.4.2013/ 33+4/ Sol1/ Tyttö, 2050g ja 44cm päänympärys 31cm :heart:
4.4.2013/ 38+0/ Kristiin/ Tyttö, 3480g ja 49cm :heart:
5.4.2013/ 34+6/ Meejj/ Poika, 2140g ja 44cm :heart:
19.4.2013/ 38+2/ HaaveissaToinen/ Tyttö, 3880g ja 53cm päänympärys 36cm :heart:
19.4.2013/ 34+1/ ruppu/ Poika, 2475g ja 45,5cm :heart:
22.4.2013/ 36+2/ EMA19/05/ Tyttö, 2500g ja 45cm :heart:
24.4.3013/ 35+6/ citrus86/ 3297g ja 49cm :heart:
25.4.2013/ Bindi/ Tyttö, 4000g ja 50cm :heart:
25.4.2013/ 40+1/ Simppu/ Poika, 3630g ja 50cm :heart:
26.4.2013/ LillaVe<3/ Tyttö, 3960g ja 52,5cm päänympärys 35cm :heart:
28.4.2013/ 39+0/ affen/ Poika, 3230g ja 51cm :heart:
1.5.2013/ Amon/ Poika, 3350g ja 49cm päänympärys 33cm :heart:
2.5.2013/ jonna_82/ Poika, 3780g ja 51cm :heart:
2.5.2013/ Nuppunappi/ Tyttö, :heart:
3.5.2013/ Nomma/ Poika, 3230g ja 51cm :heart:
3.5.2013/ RouvaA/ Tyttö, 3130g ja 51,5cm päänympärys 35cm :heart:
4.5.2013/ ReVe/ Tyttö, 2930g ja 47cm :heart:
4.5.2013/ hymeli/ Poika, 3480g ja 50cm :heart:
6.5.2013/ 36+5/ AnnaPauliina/ Poika, 3300g ja 48cm :heart:
6.5.2013/ Ammi-liina/ Tyttö, 3570g ja 50cm :heart:
6.5.2013/ kakaravaara/ Poika, 3500g ja 50cm päänympärys 36cm :heart:
6.5.2013/ 37+4/ Tikimi/ Poika, 3340g ja 52cm päänympärys 34cm :heart:
7.5.2013/ Juulis/ Tyttö, 3055g ja 49cm :heart:
7.5.2013/ 38+0/ -Tipe-/ Poika, 3644g ja 49,5cm päänympärys 35cm :heart:
9.5.2013/ 37+6/ KeepGoing/ Poika, 3645g ja 49cm :heart:
9.5.2013/ 38+3/ ässämix/ Poika, 3335g ja 50cm päänympärys 35cm :heart:
9.5.2013/ 36+2/ Myy_76/ Tyttö, 2560g ja 49cm päänympärys 33cm :heart:
10.5.2013/ 39+3/ Dragonfly77/ Tyttö, 3400g ja 51cm päänympärys 33cm :heart:
11.5.2013/ 40+0/ A83/ Poika, 3935g ja 52cm päänympärys 34,5cm :heart:
13.5.2013/ Kaana/ Tyttö, 3100g ja 48cm :heart:
13.5.2013/ murona/ Poika, 4200g ja 54cm päänympärys 35cm :heart:
13.5.2013/ 40+4/ Tiivi-Taavi/ Poika, 3725g ja 51cm päänympärys 35,5cm :heart:
13.5.2013/ Uutukainen/ Tyttö, 3760g ja 51cm päänympärys 37cm :heart:
15.5.2013/ 41+1/ Manta81/ Tyttö, 3508g ja 50cm päänympärys 35,5cm :heart:
16.5.2013/ Chrissy72/ Poika, 3085g ja 50,5cm :heart:
18.5.2013/ tigrumamma/ Tyttö, 3040g ja 48,5cm :heart:
19.5.2013/ 39+5/ miuku82/ Tyttö, 3470g ja 51cm päänympärys 33cm :heart:
20.5.2013/ 39+5/ Lakka87/ Tyttö, 3385g ja 51cm päänympärys 35cm :heart:
20.5.2013/ -Lily-/ Poika, 3830g ja 50cm :heart:
20.5.2013/ Je/ Poika, 4000g ja 52cm :heart:
21.5.2013/ Juuliaaa/ Poika, 3390g ja 48,5cm :heart:
21.5.2013/ 39+1/ nibsu/ Poika, 3455g ja 50cm :heart:
22.5.2013/ 39+2/ Viivimamma/ Tyttö, 2585g ja 45cm :heart:
22.5.2013/ 40+6/ Rapunen/ Poika, 3360g ja 49,5cm päänympärys 33,5cm :heart:
23.5.2013/ valjakka/ Poika, 3574g ja 49cm :heart:
23.5.2013/ hetami/ Poika, 3525g ja 50cm:heart:
24.5.2013/ Farkkutyttö/ Tyttö, 3275g ja 50cm päänympärys 32,5cm :heart:
25.5.2013/ petronella09/ Poika, 4620g ja 53cm :heart:
25.5.2013/ 41+3/ pipsukka93/ Poika, 3860g ja 53cm päänympärys 37,5cm :heart:
26.5.2013/ JeVi13/ Poika, 3940g ja 51,5cm :heart:
27.5.2013/ TiukuTuikkunen/ Tyttö, 3200g ja 50cm päänympärys 34cm :heart:
28.5.2013/ 40+1/ Pähkinäsuklaa/ Tyttö, 3700g ja 51cm :heart:
29.5.2013/ 41+1/ Inkeri84/ Poika, :heart:
30.5.2013/ Usvaa/ Poika, 3315g ja 49cm :heart:
31.5.2013/ 40+6/ Olgamaria/ Tyttö, 4280g ja 54cm päänympärys 37cm :heart:
31.5.2013/ 42+0/ Armin/ Poika, 4050g ja 53cm :heart:
3.6.2013/ ElaineH/ Tyttö, 4020g ja 53cm :heart:
6.6.2013/ dublo83/ Poika, 4360g ja 53 cm päänympärys 36,5 :heart:
6.6.2013/ 41+2/ tryffeli89/ Tyttö, 3550g ja 50cm :heart:
14.6.2013/ 42+0/ Cherrie_/ Poika, 4250g ja 54cm päänympärys 37cm :heart:
?/ 41+0/ Huanita/ Poika, :heart:
?/ Luglio/

Osanotot:

Blommorille joka menetti pienen Helmi tytön 6.5.2013


SYNNYTYSSAIRAALAT

JS = Jorvin sairaala
SAS = Salon aluesairaala
KOS = Kätilöopisto
NKL = Naistenklinikka
PS = Porvoon sairaala
EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
K-PKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kymenlaakson keskussairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
OAS = Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala
VSAS = Vakka-Suomen aluesairaala
ÅCS = Ålands centralsjukhus

Toukan menettäneet: :hug:

karoliina87
Miwwi
suhveli
joulumamma11
Toivoliini
Tanita
mamuska7
May13
Nöhvi1
lauru
Ellia
Veluwe
rupeltaja
kukkanen2011
MimmienMamma
Hanttuliini84
Eleonoora86
Pilvilinna74
käpykäs

Aiemmat jorinat:
Syskuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2182352-toukokuun-toukat-2013-syksy/

Lokakuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2193101-toukokuun-toukat-2013-lokakuu/

Marraskuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2204038-toukokuun-toukat-2013-marraskuu/

Joulukuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2216290-toukokuun-toukat-2013-joulukuu/

Tammikuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2225510-toukokuun-toukat-2013-tammikuu/

Helmikuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2235690-toukokuun-toukat-2013-helmikuussa/

Maaliskuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2244011-toukokuun-toukat-2013-maaliskuussa/

Huhtikuu:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2253105-toukokuun-toukat-2013-huhtikuussa/


Päivityspyynnöt punaisella, kiitos!

 

No niin nyt on uusi pino aloitettu! Viimeinkin on MEIDÄN KUU! Tuntuu aika uskomattomalta! Täällä ei mitään tuntemuksia synnytyksestä. Ei niitä kyllä ole ollut aikaisemminkaan. Nyt on vain fiilis, että menee ainakin äitienpäivään.

Tiivi-Taavi & Hemuli 38+5

 

Merkkaan vain

 

Ihanaa, uusi pino ja meidän kuukausi.. Tänään oli neuvola 37+0, jossa kaikki ok paitsi protskut edelleen plussilla ja neuvolassa verenpaine koholla hieman, kotona ok. Sf nyt 32.5 cm.
Mies lähti vapun viettoon, vähän niinkuin viimeistä kertaa kavereiden kanssa ulos uskalsi.. No nyt sitten täällä jostain syystä vatsa toimii jatkuvasti ja supistelee. Onneksi ei kovin kivuliaasti että ehkä tämä nyt ei tästä vielä käynnisty..

 

Tätä toukokuuta olen todella odottanut, onkohan joku muukin teistä...

Sain hyviä uutisia Oysista eilen, seuraava käynti on 13.5. jolloin sairaalakassi mukaan JEE!!! Käynnistys aloitetaan mitä todennäköisimmin silloin. Maksa- ja sappiarvot eivät olleet kohonneet viime labrasta, mutta riittävän koholla ovat ja siksi käynnistys. Silloin olisi öö 38+2 kai. Olin niin iloinen tuosta tiedosta. Ensi viikolla vielä yksi labra. Nlatädin kanssa sovittiin etten neuvolaan enää mene kun ä-poli käyntejä. Streptokokki oli + onneksi pyysin ottaan näytteen vaikken oireilekaan!

Nyt alan lukea huhtikuun ketjun lopun jutut

Tässä vielä masua 35+6 jaa no ne on tässäkin kuvassa kotilöhöilyhousut jalassa...

 

Ihanaa, vihdoin tulee toukokuu! :heart: Vastahan tässä laskin viikkoja rakenneultraan ja nyt voi alkaa tapahtua päivänä minä hyvänsä!

Nyt jään onnelliseen leijailevaan tilaan loppuillaksi, niin kiva on fiilistellä meidän kuukautta!

Rapunen ja Pt. 2, 37+5

 

Tosi paljon onnea kaikille vauvan saaneille :heart: Ihanaa! Monenlaisia tarinoita, erilaisia, niinkuin kuuluukin.

Sellainen vielä, että vauvan painoarvion sain eilen eka kertaa ja se oli 2670g. Jos käynnistys on 2 viikon kuluttua niin ei meille ainakaan kovin isoa vauvaa taida tulla! No sen näkee sitten, pääasia, että saadaan vauva kotiin ja äkkiä

Mukavaa vappua kaikille :wave:

 

Huomenta
Kaunis vauvamasu Kaanalla=)

Pääsiköhän hetami tositoimiin?

Tiivi-Taaville kiitos uudesta pinosta,ihanaa meidän KUU :heart:

Poksupäivä taas,viikko enää täysiaikaisuuteen

petronella ja toukotoukka 36+0:heart: Poksis

 

Supistukset rauhoittui kuten arvasinkin joten ei alkaneet tositoimet eilen.. Sitä odotellessa.

 

Kiitos uudesta pinosta! Olihan se nyt pakko tulla pitkästä aikaa päivittämään kuulumisia kun on kerta meidän kuu! Onhan tätä odotettu mut nopeesti on menny..

Kotona kaikki valmiina vaikka samantien läheä synnyttämään, srl-kassia tai kotiutumisaatteita en oo viel valinnu mut eihän niis kauaa mee ja mieskin osais ne tuoda..

Neuvolalääkäri oli viime viikolla, painoa tullu taas n.750g/ viikko ja yht.15kg. jos se imetys ei jostain syystä onnistukaan ku siihen jotenki niin luotan et se auttaa näiden kilojen kanssa niin sit ollaan pulassa.
Vauva RT:ssa ja hyvin pää tuntuu siel kohdunsuulla, kohdunsuu viel tosi takana mut pientä pehmenemistä kuitenki onneks jo tapahtunu mut kohdunkaulan pituus yhä se 3cm ja kiinni eli tuskin tässä alkukuussa viel saan beibeä syliin mut kunhan ei menis yli.
Häätötoimia jo koitettiin yks päivä eli siivouttu on, saunottu useesti, spicy foodia vedetty mut ei mitää, ainoastaan seksistä saa kyl supistuksia jotka vähä jopa sattuu mut ku ei sitä jaksa joka päivä.. ehkä siinä vaihees ku viel tukalampi olo.. Nyt on aamusin aina hyvä fiilis mut iltasin maha painaa ja vaikee olla kaikis asennois ja hengenahdistusta ym mukavaa ja öisin about tunnin-kahden välein pitää käydä vessassa vaikkei paljoa kerralla tuukaan. Kivuttomia suppareita yhä päivittäin jonki verran, ei niihin enää kiinnitä edes paljo huomiota..
Nyt painoarvio oli muuten vaan 2,5kg(36+4) käsikopelolla mut itestä tuntuu et olis vähä suurempi, no hyvä jos ei oo vaik herkkuja tullukin vedettyä viime aikoina melko reippaalla kädellä.
Josko sitä jaksais vapputorille käymään ku näin nätti sää.. Ihanaa Toukokuuta kaikille!
Ässämix 37+3

 

Hei vaan!

Täällä edelleen yhtenä kappaleena. Supistelee ajoittain tosi kovasti ja olo alkaa ollahirveän väsynyt. Toissayönä unta tunti, viime yönä kaksi parin tunnin pätkää. Eilen käytiin näytillä ja homma ihan alkutekijöissään. Viime yönä kipujen kanssa tuli pillitettyä suihkussa hyvä tovi tätä väsymystä. Kätilö ehdotti osastolla kipu+unilääkkeiden kanssa nukkumista jos ei muuten tilanne mihinkään suuntaan muutu. Katsellaan kuin käy.

Tsemppiä kaikille ja iloista vappua!

Nomma

 

Kivaa ja kiitos taas uusi pino! :-D
Tänään lorahti jotakin läpi kaikkien housujen. Mutta maltoin mieleni sillä ensimmäisessä raskaudessani kävi sama ja menin tarkistamaan polille tilanteen ultralla ja sisätutkimuksella. Se oli vain ollut jotakin muuta kuin lapsivettä.
Alkaa olemaan niin tiukat paikat että rauhasetkin voivat "purskahdella" nesteitä.
2 puolikivuliasta supistustakin on tullut tänään mutta, mutta... Maltan taas mieleni koska muistelen edellisiä raskauksia.
Kun synnytys alkaa niin sitä ei mieti onko se alkanut. Se on aika selkeää ollut ainakin minulla. Kipu, KIPU :-D Sitä se vaatii. Kun kipu on jatkuvaa niin sitten äkkiä autoon ja synnärille soiton kera. Niin ja kuulun siihen 10%:iin jolla synnytykset ovat alkaneet lapsivesien menolla. Kuulemma se on vain 10%:lla joilla alkaa näin. Sitten alkaa kivut.

-Vielä ei ole minun aikani synnyttää -

Pikkasen pelottaa synnytys... Vaikka 2 jo synnyttänyt. Tai ehkä juuri siksi pelottaakin;-D

Dragonfly77 ja tyttönen rv 38+1

 

Supistukset rauhoittui kuten arvasinkin joten ei alkaneet tositoimet eilen.. Sitä odotellessa.

* Myötätuntoni *
Niin tuttua ensimmäisestä raskaudesta.,..Petyin ehkä hiukan. Riippuu tosin viikoistakin miten paljon petytyttää
Vähän joudut pettymään.

 

Kiitos Tiivi-taavi uudesta pinosta! Ihana meidän TOUKOKUU :heart:

Tänään on POKSUPÄIVÄ rv 36+0, ja sen kunniaaksi tuli pakattua sairaalakassi valmiiksi apukeittiöön odottamaan :wave: Jospa sille kohta olisi käyttöä...

Nommalle tsemppiä! Toivottavasti ei tarvitse enään kauaa kärvistellä!

Dragonfly täällä myös kuulutaan niihin 10%, ensin lapsivesi ja sen jälkeen kunnon kivuliaat supparit

 

Jotenkin tässä toisessa raskaudessa odottaa kovemmin sitä synnytyksen alkamista, esikoisesta en niinkään ehtinyt odotella kun vietin rentouttavaa äitiyslomaa =)
Mäkin kuulun esikoisen osalta siihen 10 %, eli synnytys alkoi lapsiveden menolla.

 

JEE, toukokuu!!! Tässä aivan eeppisen pitkä synnytyskertomukseni, kirjoitin sitä monessa pätkässä itselleni muistiin ja kopioin nyt tähän. En todellakaan loukkaannu, jos ette tätä jaksa lukea läpi.

Lauantaina ei mentykään syömään miehen kanssa, vaan katsomaan alkuillan näytökseen Django Unchained. Tykkäsin kovasti, vauva oli aika levottomana kaikki perusTarantino-ampumävälikohtaukset. Illalla syötiin myöhään ja hyvin, jäätiin vielä katsomaan telkusta Alienia (kyllä!) vaikka väsytti aika paljon. Puoli kahdelta tajusin, että nyt jotain lorottaa housuissa, ja todellakin suuria määriä. Katottiin toisiamme aivan pöllämystyneinä "HÄH, ai nyt jo, WHAAAT?!" Juoksin vessaan ja lorotin pönttöön arviolta sata litraa vaaleanpunertavaa vettä. Ei epäselvyyksiä. Aiemmin viikolla neuvolassa oli sanottu, että vauva ei ole laskeutunut, joten jos vedet sattuisivat menemään, pitää mennä vasemmalle kyljelle pötköttämään ja odottaa ambulanssia. Näin tein ja soitin samalla Naistenklinikalle. Siellä toistettiin ohje ja vannotettiin tulemaan kyljellään maaten, vaikka ambulanssimiehet yrittäisivät mitä. Sit odotettiin puoli tuntia ambulanssia, jonka aikana mies pakkasi aivan päättömänä kanana sairaalakassia. Onneksi olin kirjoittanut listan valmiiksi, muuten kassista olis saattanut löytyä aivan mitä tahansa, mies oli niin sekaisin.

Kaksi nuorta ambulanssikuskia tuli, ja eivät tajunneet ollenkaan, miksi edes olin soittanut ambulanssin, saati vaadin kylkikyyditystä. Me asutaan kolmannessa vailla hissiä, joten aikamoinen säätö oli saada mut alas. Kaiken kaikkiaan säätämisessä ja paareilla kantamisessa meni noin tunti. Roikuin paarien poikkipuomista kaikin voimin, etten olisi liukunut portaissa alas, hihna ei jotenkin toiminut ollenkaan. Ja valuin lapsivettä.

Naikkarilla päivystyksessä mut laitettiin käyrille, olin kaksi senttiä auki, mut supistuksia ei ollut eikä vauva ollut alhaalla. Vauva myös nukkui täysillä, eikä saatu hyviä vauvakäyriä aikaiseksi. Kätilö sanoi, että katsellaan, lähdetäänkö me vielä kotiin vai mennäänkö osastolle. Olin tosi pettynyt ajatukseen, että lähdettäiskin vaan maitojunalla kotiin kaiken draaman jälkeen. Parin tunnin tsekkailun jälkeen, noin puoli viideltä käsky kävi, että miehen piti lähteä kotiin ja mun mennä liikkumattomana osastolle pötköttämään. Oli ihan kauheeta. Kumpikin vaan itki hysteerisenä, ja mut kärrättiin yksin pimeään neljän hengen huoneeseen, jossa oli yksi nainen lisäkseni. Aikani itkettyäni ja peittoon niisteltyäni (en pimeässä ja liikkumiskiellossa saanut nenäliinoja laukusta) nukahdin muutamaksi tunniksi. Heräsin seiskan jälkeen suht kivuliaisiin supistuksiin (nämä olivat siis ekat kipeät supistukset koko raskausaikana), ja oli kauheeta vasemmalla kyljellä ottaa niitä vastaan. Pyysin tutkimusta, jossa onneksi selvisi vauvan laskeutuneen sen verran, että sain lähteä liikenteeseen. Kävin syömässä viilin ja kahvikupillisen.

Mies tuli osastolle, ja supistukset alkoivat olla säännöllisiä ja kipeitä. Supistukset saivat aikaan kauhean pahoinvoinnin, mikä kuulemma on yleistä pahoinvointiin taipuvaisilla (ja mähän olen juuri semmoinen, jee), oksentelin pusseihin ja yritin keksiä, miten supistuksista parhaiten selviäisin. Uupumuksen ja juuri pahoinvoinnin takia en jaksanut tai pystynyt mihinkään jalkeilla oloon, tanssimiseen tai muuhun ehkä järkevään. Vähän sain istuttua jumppapallon päällä, ja se selkeästi oli paljon parempi kuin makaaminen, mutta ei musta ollut siihen. Menin kuumaan suihkuun tunniksi, mikä oli ihan tosi hyvä. Sain torkuttuakin hitusen, ja kivut pysyivät hyvin poissa, kunnes eivät enää pysyneet. Raahustin sänkyyni takaisin, olin neljä senttiä auki, tehokas edistyminen helpotti vähän henkisesti. Olin lähes koko ajan silmät kiinni jossain omassa tilassani, silitin otsaani ja hengittelin ja voivottelin supistusten aikaan. Taustalla kuului verhojen takaa kahden muun naisen voivottelua. Jonkin ajan kuluttua pyysin apua, ja sain annoksen nestemäistä Oxynormia (?). Tunnin verran odottelin vaikutusta, jota ei tullut. Sitten pyysin lisäapua, ja mua lähdettiin viemään saliin tehokkaampien lääkkeiden ääreen.

Synnärillä oli juuri kätilöiden vuorovaihto, yksi ehti ottaa mut vastaan ja neuvoa ilokaasun ottamisessa, sitten paikalle tuli maailman ihanin kätilö Laura, jota ilman kaikki olisi varmasti ollut aivan kaameeta. Olin kuusi senttiä auki, ja kätilö kehui ihan kauheasti pärjäämistäni ja rauhallisuuttani, se auttoi koko homman kestämisessä. Ilokaasusta ei ollut mitään hyötyä, supistukset tulivat lähes tauotta, ja kaasun ajoitus oli aivan mahdotonta. Pyysin epiduraalia, ja sitä alettiinkin valmistella. Kätilö laittoi kaiken valmiiksi ja laittoi lääkärin hakuun. Mulle laitettiin käteen kanyyli, ja sitten alkoi tapahtua kaikkea outoa. Vauvan sydänäänet huononivat, ja mun piti mennä kontilleen, jotta vauvan päähän saatiin anturi. Ne anturit eivät jotenkin toimineet, kätilö laittoi useamman. Olin kontillani ja supistuksia tuli koko ajan, helvetillisen kovia, jotenkin siinä asennossa ne olivat totaalisen tuskaisia. Anestesialääkäri ehti paikalle, mutta juuri silloin tunsin aivan törkeän kovaa painetta takapuolessa, ja peppuni teki sellaista ihmeellistä vatkausta (jonka ystäväni mies on nimennyt salsaperseeksi, tästä syystä osasin tunnistaa olotilan) sanoin, etten voi olla ponnistamatta. Kätilö tarkasti tilanteen, ja sanoi paikkojen olevan täysin auki ja vauvan tulevan jos niin haluamme. Voisin itse valita, alkaisinko ponnistaa vai otettaisiinko epiduraali. Epiduraalin kanssa pitäisi olla paikallaan puoli tuntia ja sitten vasta pääsisi ponnistamaan, ja jos silloinkaan, jos tilanne hidastuisi lääkkeen takia. Oli aivan mahdoton ajatus taistella sitä ponnistamista vastaan minuuttiakaan, joten sit alettiin tositoimiin.

Aluksi en tajunnut ollenkaan koko hommaa, mut kätilön ohjeiden ja mielettömän kannustuksen avulla homma lähti käyntiin. Paikalle tuli toinenkin kätilö, ja yhdessä nämä mielettömät naiset tsemppasivat mua. Supistukset ja ponnistaminen eivät sattuneet yhtään, mutta fyysisenä suorituksena se oli todella rankkaa. Luulin monta kertaa voimieni jo ehtyneen. Lopulta kätilö sanoi tiukasti vauvan olevan ahdingossa ja että tällä supistuksella olisi tultava. Sit pinnistin, tunsin jonkin antavan periksi (kätilö leikkasi välilihan) ja pää solahti ulos. Kaulan ympärillä oli kahdesti kietoutuneena friikin pitkä napanuora. Seuraavalla supistuksella tuli koko vauva, ja sitten purskahdinkin hillittömään itkuun. Kello oli siis 16.05. Ponnistusvaihe kesti 20 minuuttia. Poika onneksi parkui heti, joten ei tarvinnut huolestua siitä. Vauva tuli hengaamaan yökkärini sisään ja oli maailman söpöin ja aktiivisin.

Pari tuntia hengattiin synnärissä, mua paikkailtiin, juteltiin synnytyksen kulusta ja vauva pääsi imemään. Mä kävin suihkussa, mies haki ruokaa (kaikki maistui taivaalliselta, koska olin syönyt vain sen aamuviilin ja oksennellut senkin pois). Naikkarilla oli joku maailman suurin vauvaruuhka, Kättäri ja Jorvi olivat sulussa ja kaikki maailman vauvat olivat päättäneet syntyä juuri tuolloin. Emme siis saaneet ekana päivänä perhehuonetta, mutta sekin harmitti etukäteen ajateltua vähemmän. Toisena päivänä saimmekin perhehuoneen ja toisiaan vain muhimme siellä keskenämme.

Nyt olemme olleet kaksi päivää kotona, totaalisessa vauvarakkauskuplassa. Oon niin onnellinen. Synnytys meni superhyvin, vaikka supistukset olivat todella dramaattisesti pahempia kuin olin osannut kuvitella. Oon tyytyväinen, että kaikki eteni niin hyvin itsestään. Kaikki kohtaamani henkilökunta oli mahtavaa, ambulanssikuskeja lukuunottamatta. Miehestä oli korvaamaton apu, vaikka suurimman osan ajasta olinkin täysin omassa keskittyneisyydessäni. Ei todellakaan jäänyt synnytystraumoja, suosittelen! Hahhah!

Ai niin ja strategiset mitat: 3230g ja 51 cm. Hassua, meidän poika ei olekaan toukokuinen, eikä mikään tanakka jässikkä, vaan siro rimppakinttu. Niin sitä kuvitelmat osuu väärään.

Tsemppiä kaikille vuoroaan odottaville!

 

Tiivi-Taaville kiitokset uudesta pinosta. Tää aika on mennyt kamalaa vauhtia, juurihan raskaus oli aivan alussa ja nyt jo pitäis vauvan kohta syntyä.

Kiitokset Affenelle synnytyskertomuksesta.
Hassua kuinka tosta kyydityksestä vesien menon jälkeen on niin erilaisia näkemyksiä, kysyin just viimeviikolla neuvolantädiltä että jos nyt menee vedet niin pitääkö mennä ambulanssilla niin oli sitä mieltä että autolla vaan, mutta ei kauheen kauaa kannata odottaa kun voi tulla sit nopeastikin. Mullakin lapsi heiluu vielä kohtuullisen ylhäällä.

Tsemppiä niille jotka odottelevat synnytyksen kunnolla käynnistymistä, toivottavasti pian lähtee kunnolla käyntiin.

Mun piti jo eilen paistaa munkkeja, voi oli loppu ja odottelin että mies tulee kotiin ja tuo voita tullessaan, tuli niin myöhään etten sit enää viitsinyt ruveta tekemään. Päätin tehdä niitä tänään, mutta jotenkin koko päivä ollaan oltu liikkeellä, äsken tultiin kotiin enkä nyt enään viitti mitään ruveta tekeen. Ehkäpä huomenna sitten :headwall:. Ne kun olis niiiiiiin hyviä.

Armin 37+5

 

Affenin synnytyskertomus oli kuin elokuva opcorn:
Olipa viihdyttävää lukea. Varsinkin kun k-... ( enpäs sanokkaan jos muut lukee ).

Muiden kaikkia tarinoita en ole kerennyt lukea mutta katsotaan nyt...

 

Ihanaa, meidän kuu <3 Malttamattomana ootan jo et koska pääsee itekin tositoimiin tänään 38+0

 

Heippa.

Oli mukava lukea affenin synnytyskertomus

Minulla alkaa synnytykset aina supistuksilla,lapsivedet menneet vasta kalvot puhkaisemalla sairaalassa.

Tänään kiire päivä,koettanut siivoilla huomisia tytön synttäreitä varten,päivällä tytöllä puheterapia ja itsellä kampaaja illalla,samalla vielä ruokakauppaan ja hankkimaan ne loput vauvatarvikkeet Alapäätä tuikkii välillä inhottavasti ja viime yökin meni levottomasti nukkuen....

petronella ja toukotoukka 36+1:heart:

 

Rakkausvauvalle täytyi tulla pikaisesti kommentoimaan.

Itse en tiedä mitään synnytyspelosta, mutta kyllä mun mielestä sun vaan kannattaa purkaa tota pahaa oloa, vaikka sitten puhumalla ja itkemällä. Se on hyvä että oot valmis siitä tänään puhuun ja uskon kyllä että ottavat ton sun ajatuksen ihan vakavasti että tahdot synnytyksen jo käynnistyvän.
Mulla on ensimmäinen synnytys käynnistetty, ne supistukset toki oli erilaisia mutta toisaalta mulla ainakin on epiduraali tehonnut tosi hyvin, eli siitäkään ei kannata olla huolissaan. Musta on jotenkin kiva että oot kuitenkin pelosta huolimatta valmis alatiesynnytykseen (vai ymmärsinkö väärin?), luulisin että jos joskus tulee lisää lapsia niin toi tän vauvan synnyttäminen saattaisi sitten auttaa siihen ettei seuraavasta synnytyksestä tulis samanlaista mörköä. Musta ei varmaan mitään hyötyä ole, koitan vaan sanoa että ymmärrän kyllä noi sun ajatukset ja koitin hieman tulla tsemppaamaan. Toivottavasti saat vauvan pian syliin. :hug:

 

Kiitos Armin. Aika vähän oon puhunut edes miehellekään, mutta nyt tosiaan tuntuu että on pakko... eilen mies ihmettelikin kun oon ollu vaisu ja myös vähän kiukkunen ja mä vaan rupesin itkemään ja sanoin että kun on niin paha olo koko ajan. Ymmärsi onneksi ja on tukena niin paljon ku pystyy ja osaa.

Ja oon alusta asti kyllä ollu alatiesynnytyksen kannalla, kun oikeestaan pelotti tuo sektio yhtä lailla, lähinnä siitä toipuminen ja tulevaisuus kun kuitenkin enemmänkin lapsia haluaisin. Ja hienosti oon siihen ajatukseen kasvanu tässä matkan varrella mut nyt tosiaan ihan viime päivien aikana on tullut tää kamala ahdistus.

Kiitos tsempeistä <3, tuun kertomaan sitten mitä lääkäri sanoi...

 

Pikaisesti poksumaan ennen kaupoille lähtöä: 39+0!
Viime yö meni huonosti nukkuen ja nyt on kyllä olo sen mukainen.. Jotenkin vähän huono olokin, toivottavasti ei ole mitään tarttuvaa kun tuo yksi koululainen jäi tänään kotiin juuri huonon olon takia :/
Supisteluja ollut jonkun verran, mutta ei tarpeeksi kipeitä ja nämä nyt muutenkin ovat jatkuneet jo yli viikon vähän väliä..

 

Hei,
Piiitkästä aikaa!
Pakko olit tulla kommentoimaan Rakkausvauva 89 kirjoitusta. Mä olen myöskin pelkopolin asiakkaana, johtuen siitä, että se eka synnytys meni aika kurjasti, käynnistettiin viikoilla 42+2. Mua ei käynnistys pelota, se menee miten menee, mutta se hermostuttaa että jos tämä taas menee yhtä paljon yli niin mikäli ne eivät suostu millään käynnistämään...viimeksi juostiin joka toinen pv synnärillä ja aina laitettiin kotiin takaisin, kun vauva ja minä oltiin niin hyvässä kunnossa että käynnistämistä ei haluttu tehdä. Samalla tavalla mulla alkanut nyt yhä enemmän ahdistaa tää tilanne. Pelkopolille on vielä aika ja siellä täytyneet taas asiasta jutella. Mutta itse käynnistämiselle ei mitään mahda ja musta sitä on turha pelätä, vaikka ne supistukset rajumpia voi ollakin. Joka tapauksessa siis; Rakkausvauva89, on täällä muitakin jotka jännittää ja ahdistaa...jaksamista!! Kerro sitten mitä lääkäri sanoi!
Sanzu 36+4

 

Rakkausvauvalle;
Mä olen myös todella ahdistunut. Ei riitä että se, että vauva on perätilassa ja odotan kauhulla sitä tulevaa, en voi oikein lähteä kotoa mihinkään esim koiran kanssa ulkoilemaan koska jos ne lapsivedet menee niin mun on heitettävä sitten kyljelleen jonnekin tienposkeen ja odotettava ambulanssia. Todella ahdistavaa.
Nukun öisin huonosti ja itku on tosi herkässä. Ja vielä se nuoren koiran äkillinen kuolema on vienyt voimat ihan täysin. Tuntuu että en vaan jaksa ja miten mulla riittää voimia synnyttää kun olen näin lopussa ja palasina?!!
En jaksa olla oma itseni, olen ihan omissa maailmoissani hiljaisena.
Suru on iso sotkuinen möykky ja totuttelu tähän uuteen elämään ilman kahta koiraa on hankalaa. Ja samalla pitäisi olla niin iloinen tulevasta.... EN VAAN JAKSA!!! :headwall:

Vielä pitäisi pariin tenttiinkin ehtiä ennen synnytystä.... laskettuun aikaan tasan viikko ja yksi päivä. Toisaalta toivon että vauva syntyisi nyt, että tilanne ratkeaisi edes johonkin suuntaan. illat on kamalia kun vauva puskee joka suuntaan ja ne liikkeet koskee ihan v*****i!! Vauva tuntuu ihan jättiläiselle.

Pakko vaan mennä tunteiden mukana, en halua tätä surumöykkyä kasata koska tiedän että jos se koteloituu niin myöhemmin ollaan pahoissa ongelmissa.
Jos itkettää niin sitten itketään. Vaikka sen kolme tuntia.