Uskon, että suurinpiirtein jokainen nainen voi imettää lastansa, jos vain halua ja tietotaitoa on riittävästi.

Hmm Kahtako lasta olet imettänyt? Itse olen imettänyt viittä ja voin kertoa että samat tissit minulla on mutta vauvat ovat hyvinkin erilaisia "imijöitä". Toisen kanssa kaikki sujuu ok, eikä niin välitä vaikka siitä pompahtelisi välillä pelastamaan taaperon pöydältä tai käy kakkapyllyn pyyhikimässä (mun vauvat kun ei ole syöneet sitä 5min tissillä vaan 30min tunninkin, niin en viitsi taaperoa istuttaa kakkapyllyllä sen aikaa jne. näitä tilanteita on.)

Mutta kaikki vauvat eivät ole yhtä "helppoja imetettäviä" (tosin siihenkin löytyi syitä, mutta näin juuri joku voi siitä äitiä syyllistää ennen kuin syitä löytyy, en ala meidän vauvojen sairauksia ym. tässä puimaan) Niinkuin joku jo kirjoitti kaikki lapset eivät ole yhtä terveitä.

Ja siis sinäkö pakottaisit lapsen joka ei kantoliinassa viihdy siinä olemaan, minä ymmärrän taas sen että vauvoja on erilaisia, kaikki eivät pidä siitä mistä toinen vauva.

Ja niinkuin jo totesin aikaisemmin, kaikkia viittä lastani olen imettänyt, että siihen on turha tulla mitään sanomaan

Ahaa, sinä siis olet parempi sanomaan, koska sinulla on enemmän omia lapsia kuin minulla? Tiedän kyllä, mitä on vaikea imetys ja sairas lapsi. Luitko ensimmäistä viestiäni?

Jos vauvan laittaa synnytyssalissa jo siihen kantoliinaan, on aivan takuuvarmaa ettei hän protestoi. Sehän on kuin kohtu mahan ulkopuolella. Kenenkäänhän ei lastaan ole pakko kantaa, mutta jos niin haluaa tehdä, kannattaa asiaan perehtyä etukäteen.

Tottakai löytyy tilanteita joissa imetys ei onnistu. Se ei tarkoita etteikö äiti siihen olisi pystynyt, jos vauva syntyy keskosena ja on teholla. Se kun ei äidistä silloin ole kiinni.

Miksi oletetaan, että vain sellainen, jolla elämä/imetys on ollut ruusuilla tanssia, voisi uskoa imetyksen olevan (lähes) kaikille mahdollista? Itse ainakin olen päässyt ns vaikeuksien kautta voittoon, oppinut virheistäni ja kantapään kautta.

Tein tämän avauksen, koska toivoin, että se herättäisi ajatuksia. En haastaakseni riitaa, vaikka toki tiedän palstan luonteen. Itse olen jälkikäteen kiitellyt sitä palstailijaa, joka minua neuvoi, kun olin esikoiseni kanssa pulassa. Nimiä en mainitse. Toivottavasti jollekin oli tästä hyötyäkin.

 

Minulla oli heti synnytyksen jälkeen vaikea munuaisaltaan tulehdus johon söin pitkään antibiootteja ja TODELLAKIN voin sanoa ettei maito riittänyt. Neuvollassakin minulle sanottiin että antibiootit voivat tyrehdyttää maidontulon. Minullekkin monet sanoivat että se on vain itsestä kiinni riittääkö maito!!!!! Passaa sitä alkaa kokeilemaan!!! Ja ihmisille en todellakaan alkanu selittämään syitä koska tuommoinen asenne oli..

 

Samaa mieltä aloittajan kanssa,uskon minäkin että suurinosa naisista pystyy imettämään jos tietoa,taitoa ja halua on riittävästi.Aina ei tilanne kuitenkaan ole otollinen onnistuvan imetyksen aloittamiseen,juuri esim vauvan tai äidin sairaus tms.
Oma kokemukseni oli tällainen: Lapsemme syntyi vähän yli kilon painoisena keskosena.Synnytyksen jälkeen hänet vietiin samantien teholle.Sain hänet syliin ensimmäisen kerran vähän alle viikon kuluttua.Hän on esikoisemme.Kätilö opasti minulle pumppaamisen ja oman kotiutumiseni jälkeen vauvan vielä jäätyä sairaalahoitoon,lypsin säännöllisesti,öisin heräsin 2 krt.
Lapsemme sai ensimaitoja nenämahaletkuun,vielä silloinkin kun oppi hieman pullosta syömään minun lypsämiäni maitoja,sai kuitenkin suurimman osan ruoastaan suoraan letkuun.
Sairaalassa vauva silloin tällöin hieman kasvettuaan pääsi käymään rinnalla,mutta edelleen pullo ja letku olivat "pääruokintatavat". Koko tänä aikana lypsin edelleen säännöllisesti, ja omaa maitoani annettiin pikkuiselle.
Kun viimein vauva saatiin kotiin 2kk sairaalassaolon jälkeen, minulta tuli maitoa reilusti,kiitos säännöllisen lypsämisen.Vauva pikkuhiljaa oppi syömään rinnalta ja pullosta ei tarvinut enää antaa jonkin ajan kuluttua.
Nyt lapsi on yli vuoden ja edelleen imetän.

 

Edelleen olen kannalla: hopo hopo. 2 lasta imetin, 3 syntyi ja kertakaikkiaan KIELTAYTYI koko hommasta. Maitoa tuli, oli aikaa, rauhaa, kaikki poppakonstit koitettiin - mutta poika KIELTAYTYI kerta kaikkiaan. Neljannen lapsen kanssa imetys onnistui taas taysin. Etta se siita tahdosta, tiedosta ja taidosta!

 

Aloituksessa lukee että "suurinpiirtein jokainen nainen". Ei jokainen nainen, ei kaikki naiset, vaan suurinpiirtein jokainen = enemmistö = ei kaikki vaan lähes kaikki.

Ja paikalle ryntää lauma naisia kertomaan, miten heillä ei kyllä onnistunut imetys.

Arvasin sen tosin jo eilen otsikon luettuani että näin tässä käy

 

Aloituksessa lukee että "suurinpiirtein jokainen nainen". Ei jokainen nainen, ei kaikki naiset, vaan suurinpiirtein jokainen = enemmistö = ei kaikki vaan lähes kaikki.

Ja paikalle ryntää lauma naisia kertomaan, miten heillä ei kyllä onnistunut imetys.

Arvasin sen tosin jo eilen otsikon luettuani että näin tässä käy

en ole laskenut etta kuinka monta vastaajaa jassa ketjussa on kertonut etta imetys ei onnistunut - mutta jos vastaajia on 100 ja heista 'lauma' kertoo ettei se ihan nain ole niin eiko se ole tammoinen satunnainen otos siita etta 'suurinpiirtein jokainen nainen' ei ehka ole niin osuva vaittama...

 

Esikoisen kohdalla imetin vähintään 2h välein, yleensä tiuhempaankin. Imetin ja imetin. Tai yritin. Vauva huusi suoraa huutoa aina kun vain nostinkin rinnalle. Imi hetken ja suoraa huutamista taas. Röyhtäytettiin ja taas vauva rinnalle. Sama juttu.
Kätilö tuli kotikäynnille toistamiseen, totesi painonnousun olevan heikkoa ja aukile liian kuopalla eli vauva sai liian vähän maitoa. Antoi neuvoksi ottaa pullon avuksi.
Maitoa ei koskaan tullut oikein kunnolla eikä vauva koskaan nauttinut rintaruokinnasta. Syyksi paljastui allergia äidinmaidolle, vaikka välttelin jo kaikkia ruokia.
Muita viittä lasta olen imettänyt kauemmin ja maitoakin on tullut riittävästi.

 

nää on aina niin hauskoja.

entäs kun vauva ei Pysty imemään rintaa? auttaaks siihenkin tietotaito?

Silikoniläpyköitä on sitä varten jopa ruokakaupassa ja joskus kun suu kasvaa, pystyy imemään rintaakin

 

joillakin se imetys ja maidontulo tyssää siihen, kun vauva pitää opettamalla opettaa pullolle että isäkin "saa" sitä syöttää. Ja sitten ihmetellään, kun maidontulo ehtyy ja korviketta menee koko ajan enemmän ja enemmän. Joten jos oikeasti haluatte imettää, niin maidon pumppaaminen ja juottaminen pullosta on fiksumpaa...

 

Onneksi käytit sanaa suurinpiirtein jokainen. Itse tiedän tehneeni kaikkeni molempien lasteni kohdalla ja maitoa ei vaan tullut juuri yhtään. Tottakai toivoisin nyt kolmatta loppusuoralla odottaessani, että imetys onnistuisi tällä kertaa, mutta en ota siitä paineita.

 

ei ap millään pahalla, mutta ainakin minulle saat pahan mielen, kun vaan osaat neuvoa niin hyvin. Nämä on todella henkilökohtaisia asioita, joissa loukkaa helposti tahtomattaankin. Onko sinun lapsesi ollut nenämahaletkussa elämänsä alkuajat? Tai onko sinulla ollut kolme alle 2 ja puolivuotiasta yhtaikaa? Ei siinä oikein voi pesiä pikkareillaan koko päivää vaikka kuinka haluaisi ja olisi jo yhden täysimettänytkin onnistuneesti. Kaikki ei ole asenteesta kiinni