USKONNOSTA, KAIKKI MUKAAN

Kerronko mitä omien sanojensa mukaan uskossa oleva uskonnon maikka kerto meille yläasteella? =)

kerro, kerro =)

Maria oli vanha piika, jota joku oli vähän kuksassu sillä seurauksella, että tuli raskaaks. Suku naitti Marian nuorelle Joosef-pojalle, jotta suku välttyis häpeältä. Koska Maria oli raskautunut ennen häitä, selitettiin sen olevan neitseellinen raskaus jne.

Hyi

Aivan ja toiko sit oli uskonnon ope

Onpa hyvinkin. Mun mielestä vieläpä hyvä opettaja, koska selitti asiat sen sijaan, että olis vaan sanonu "Se nyt vaan on näin". Yks tykätyimmistä opettajista siinä koulussa.

Ja hänkö tuntee Jeesuksen marian jne ihan henk kohtasesti että voi tuollaisia sanoa

Hänen tapansa tulkita raamattua.

 

Kauhean kyynistä ja kylmää tekstiä siis kaikien pitäs vaan ajatella että mikään koskaan eikä missään ole totta ja että haista sinä halivilivoo jos itse uskot johonkin, siis antakaa kuitenkin muitten ajatella myös niinkuin haluavat älkääkä heti väittäkö että puhuu tai uskoo puppua ettehän tekään mitään pysty todistamaan

 

mä uskon ennemmin että ihmiset on polveutunut apinoista

Mie olen ihan samaa mieltä.. mm. luomisteoriassa ei ole mitään järkeä.. mistä ne dinosaurusten luut ovat sitten peräisin.. uskon kuitenkin jonkilaiseen Jumalaan, mutta sillä hengellä ei ole mitään tekemistä maailman luomisen kanssa..

minulla ja minun veljellä oli kerran mielenkiintoinen keskustelu tosta Älykkään suunnittelun teoriasta.. sehän on aika samanlainen kuin toi luomisteoria.. mie sain veljeni hiljaiseksi, kun sanoin uskovani kumpaankin teoriaan vasta sitten, kun tapaan tämän suunnittelija ja luojan.. veljeni on uskossa, mutta onneksi ei ole yrittänyt käännyttää, vaikka joskus on uskonnollisia kirjoja minulle antanut..

 

Ei se mahdollista olekaan. Jeesus oli vain ihminen, narsisti joka luuli itsestään liikoja. Samanlaisia paskanjauhajia on nähty maailmansivu.

??? What so funny?

Et kysynyt minulta, vastaan silti: you are. Olet lässyttämässä aina ja joka ikisessä uskontoa koskevassa asiassa, miksi osallistut keskusteluihin jos noin ärsyttää? Taitaa olla pelko persiin takana?

 

Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään, sitten yhtäkkiä tuli tosi kuuma ja tiheä "piste" (en keksinyt muutakaan nimitystä kuin piste, mikä lie se virallinen) joka sitten alkoi laajeta ja tästä tuli koko nykyinen universumi sen materia ja antimateria.

Raamatussa moni asia on kerrottu siten että se jää tyhmemmälläkin mieleen, mm. luomiskertomus. Jumala on rakkaus, ja rakkauteen minä uskon. Rakkautta monenlaista mutta kuitenkin uskon että se on olemassa vaikka en sitä silmin näe mutta tunnen. En usko että Jumalalle aikaa on olemassakaan, meille 100 vuotta on paljon ehkä hänelle vain silmänräpäys. Raamattu on mielestäni ohjekirja, kuitenkin sitä lukiessa pitää muistaa ettei keskity liikaa yksityiskohtiin vaan "näkee metsän puilta".

 

Minä itse suhtaudun hiukan varauksella Uuteen Testamenttiin. Lisäksi on syytä muistaa, että Raamattu on loppupelissä ihmisten kirjoittama teos, ei se Jumala ole sitä henk.koht. kirjoittanut. Lisäksi minun käsityksen mukaan Raamattua ei ehkä kannata lukea ihan kirjaimellisesti, monet asiat, kuten luomiskertomus jne. on varmasti enemmän kuvainnollisia. Loppupelissä kyse on kuitenkin uskosta, ei tiedosta, kuten joku tuolla jo mainitsikin.

Olet mielestäni ihan oikeassa, että Raamattu on ihmisten kirjoittama opus. Siis myös se vanha testamentti, johon ainakin minä suhtaudun ihan yhtä suurella varauksella kuin uuteenkin testamenttiin. Raamuttu on siis kokonaan ihmisten kirjoittama ja tulkitsema ja taas uudelleenkirjoittama teos, joita ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti. Eli ei pidä lukea kuin piru raamattua.

Uskonnossa asiat ovat nimenomaan kuvainnollisia, aivan kuten Myy-80 selittikin, asiat ovat kuvainnollisia, eivät kirjaimellisia. Tuskin moni uskova uskoo raamatun olevan kirjaimellisesti totta. Eikä monikaan varmaan luule luomiskertomuksen olevan totta.

Uskomisessa ja uskovan elämässä tärkeintä mielestäni on hyvyys, pyrkimys ihmisten väliseen hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Uskomisessa lohdullista on ajatus (entistäkin) paremmasta tulevaisuudesta kuoleman jälkeen.

Monille, jotka ovat kokeneet esim. läheisten menetyksiä tai sairauksia elämässään ei riitä selitys, että kuoleman jälkeen ei olisi enää mitään. On lohdullista ajatella, että elämällä hyvän elämän eli pyrkimällä olemaan hyvä muille ihmiselle, voi saavuttaa ikuisen hyvyyden.

Eikai siinä ole mitään vikaa?

 

Eikö se sitten vaadi suurta ja lujaa uskoa, että uskoo evoluutioon? Että ensin ei ollut yhtään mitään ja sitten se räjähti. Ja siitä sitten alkoi muodostumaan älyllistä olentoa ja tarkoituskenmukaista elämää. Ja oikeidenmukaisuus, myötätunto, heikompien auttaminen. Nehän sotivat kehitysteoriaa vastaan. Sen mukaanhan vain vahvimmat pärjäävät ja jäävät eloon. Eihän niiden pitäisi niin toimia evoluutiossa.
Mutta luomiseen se sopii. Jumala kun loi ihmisen omaksi kuvakseen, joka heijastaa hänen ominaisuuksiaan, mm. rakkautta.

 

up

 

Ette vissiin ole ollut uskonnontunnilla peruskoulussa?
" Alussa Jumala loi taivaan ja maan...jne.jne."
sittenhän se on luonut Aatamin ja Eevan. No senhän tietää mitä ne on tehny...
Ja Jeesus on Marian ja Joosefin poika. Johan se kerrotaan jouluevankeliumissa.

 

Minun suosikki aineeni koulussa oli uskonto ja kävin jopa riparin, vaikka en kuulu kirkkoon.. mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä kriittisemmäksi olen tullut kristinuskoa kohtaan.. sitten kun joku voi tuoda minulle selvät todisteet luomisteoriasta, voin alkaa uskomaan siihen.. mikään raamatun teksti ei ole todiste, koska se on vain ihmisen kirjoittamaa..

 

Eikö se sitten vaadi suurta ja lujaa uskoa, että uskoo evoluutioon? Että ensin ei ollut yhtään mitään ja sitten se räjähti. Ja siitä sitten alkoi muodostumaan älyllistä olentoa ja tarkoituskenmukaista elämää. Ja oikeidenmukaisuus, myötätunto, heikompien auttaminen. Nehän sotivat kehitysteoriaa vastaan. Sen mukaanhan vain vahvimmat pärjäävät ja jäävät eloon. Eihän niiden pitäisi niin toimia evoluutiossa.
Mutta luomiseen se sopii. Jumala kun loi ihmisen omaksi kuvakseen, joka heijastaa hänen ominaisuuksiaan, mm. rakkautta.

Mitä uskoa se vaatii, kun puhe on evoluutiosta? Kyse ei ole uskonnollisesta uskosta, kun puhutaan tieteestä. Sillä ei ole mitään tekemistä yliluonnollisen kanssa. Kyse ei siis ole siitä, että uskoisin siihen lujasti vaan siitä, mihin järjellä, päättelyllä ja todisteilla päästään.

Mitä tulee Jumalaan ja ihmisten oikeudenmukaisuuteen, myötätuntoon ja heikompien auttamiseen. Onko tosiaan niin vaikeaa uskoa, että ilman Jumalaa sellaista ei voisi esiintyä. Emmekö me siis voi olla ajattelivia ja myötätuntoisia, järjellisiä, rakkauteen kykeneviä ja hyviä ihmisiä ilman yliluonnollista? Minusta tuo on äärimmäisen kylmä tapa ajatella.

Huomauttaisin myös, että Darwinin teoriasta olemme päässeet jo pitkälle...

 

Mitä uskoa se vaatii, kun puhe on evoluutiosta? Kyse ei ole uskonnollisesta uskosta, kun puhutaan tieteestä. [/quote

Niin mitä uskoa se vaatii, että uskoo eiminkään räjähtävän ja saamaan aikaiseksi koko maailmankaikeuden taivaankappeleineen ja elävine luomuksineen. Sitä minäkin ihmettelen, että mitä uskoa se vaatii! Suurta sellaista. kai..

 

Et kysynyt minulta, vastaan silti: you are. Olet lässyttämässä aina ja joka ikisessä uskontoa koskevassa asiassa, miksi osallistut keskusteluihin jos noin ärsyttää? Taitaa olla pelko persiin takana?

Herran pelkoa ei ole minulle suotu.
Ärsytys panee lässyttämään.

 

Minä itse suhtaudun hiukan varauksella Uuteen Testamenttiin. Lisäksi on syytä muistaa, että Raamattu on loppupelissä ihmisten kirjoittama teos, ei se Jumala ole sitä henk.koht. kirjoittanut. Lisäksi minun käsityksen mukaan Raamattua ei ehkä kannata lukea ihan kirjaimellisesti, monet asiat, kuten luomiskertomus jne. on varmasti enemmän kuvainnollisia. Loppupelissä kyse on kuitenkin uskosta, ei tiedosta, kuten joku tuolla jo mainitsikin.

Olet mielestäni ihan oikeassa, että Raamattu on ihmisten kirjoittama opus. Siis myös se vanha testamentti, johon ainakin minä suhtaudun ihan yhtä suurella varauksella kuin uuteenkin testamenttiin. Raamuttu on siis kokonaan ihmisten kirjoittama ja tulkitsema ja taas uudelleenkirjoittama teos, joita ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti. Eli ei pidä lukea kuin piru raamattua.

Uskonnossa asiat ovat nimenomaan kuvainnollisia, aivan kuten Myy-80 selittikin, asiat ovat kuvainnollisia, eivät kirjaimellisia. Tuskin moni uskova uskoo raamatun olevan kirjaimellisesti totta. Eikä monikaan varmaan luule luomiskertomuksen olevan totta.

Uskomisessa ja uskovan elämässä tärkeintä mielestäni on hyvyys, pyrkimys ihmisten väliseen hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Uskomisessa lohdullista on ajatus (entistäkin) paremmasta tulevaisuudesta kuoleman jälkeen.

Monille, jotka ovat kokeneet esim. läheisten menetyksiä tai sairauksia elämässään ei riitä selitys, että kuoleman jälkeen ei olisi enää mitään. On lohdullista ajatella, että elämällä hyvän elämän eli pyrkimällä olemaan hyvä muille ihmiselle, voi saavuttaa ikuisen hyvyyden.

Eikai siinä ole mitään vikaa?

Tässä mitä uskova kirjoitti, puuttuisin muutamaan pointtiin. Ekaksi uskomuisessa tärkeintä on uskon kohde: Jeesus. Hän on hyvä, emme me ihmiset. Ja sitten tuo Raamatun tulkinnallisuus...Raamattu on Jumalan Sanaa ja turhaa lähteä pilkkomaan siitä osia pois jne. Tärkein tulee esille, eli Jeesus yksin pelastaa. Sorkke, väsynä kirjoittelen.

 

Mitä uskoa se vaatii, kun puhe on evoluutiosta? Kyse ei ole uskonnollisesta uskosta, kun puhutaan tieteestä. [/quote

Niin mitä uskoa se vaatii, että uskoo eiminkään räjähtävän ja saamaan aikaiseksi koko maailmankaikeuden taivaankappeleineen ja elävine luomuksineen. Sitä minäkin ihmettelen, että mitä uskoa se vaatii! Suurta sellaista. kai..

Yhä edelleen. Todennäköisempää nykyisillä todisteilla kuin yliluonnollinen yliäly, joka on vain uskonasia. Miten sitten jumala syntyi. Tyhjästä räjähtämällä? Eikö sekin herätä yhtälailla kysymyksiä? Mistä jumala tuli. Sattumalta? Oliko hän oman suunnitelmansa nerokas tulos?

Kyse on siitä mihin pääsemme miettimällä asioita rationaalisesti. Ei siitä, miten näemme ne Jumalan selän takaa. Ei tästä enempää, joku voi jatkaa keskustelua. Voin tulla ehkä huomenna yöllä katsomaa mitä keskustelua tästä on syntynyt. Nyt on suljettava kone ja mentävä nukkumaan. Huomenna ehkä pääsen omaan kotiinikin.

 

Rakkauskin on yliluonnollinen asia, eikä sitäkään voi mitenkään todistaa. Sen vaan tuntee. Ihan niin kuin Jumalankin voi tuntea.

Jokainen uskoo niin kuin hänen elämässään on hyväksi. Joku uskoo, joku ei. Ja mihin uskoo...

Ihmisolemusta ei voi järjellä selittää (ainakaan itse en siihe kykene). Miksi me ollaan täälä, mistä me ollaan tänne tultu, ja minne me mennään kun kuollaan? Miten mikään tapahtuisi täysin sattumalta, ilman että kukaan/mikään aiheuttais sitä? (Viittaan siihe ns alkuräjähdykseen.) Mistä avaruus alkaa, ja mihin se loppuu? Mistä pallo alkaa ja mihin se loppuu?

Ihmnen ei vaan pysty käsittään (järjellisesti) ääretöntä eikä ajatonta tilaa. Rakkauskin on ääretön (ja suurin voima). Jumala on ääretön ja ajaton, on ollut aina, ja tulee aina olemaan.

 

Ei ole mitään todisteita siitä, etteikö Jumalaa olis. Ei mitään! (Ennemmin päinvastoin...) Vai onko minulta jäänyt jotain huomaamatta?

 

Rakkauskin on yliluonnollinen asia, eikä sitäkään voi mitenkään todistaa. Sen vaan tuntee. Ihan niin kuin Jumalankin voi tuntea.

Jokainen uskoo niin kuin hänen elämässään on hyväksi. Joku uskoo, joku ei. Ja mihin uskoo...

Ihmisolemusta ei voi järjellä selittää (ainakaan itse en siihe kykene). Miksi me ollaan täälä, mistä me ollaan tänne tultu, ja minne me mennään kun kuollaan? Miten mikään tapahtuisi täysin sattumalta, ilman että kukaan/mikään aiheuttais sitä? (Viittaan siihe ns alkuräjähdykseen.) Mistä avaruus alkaa, ja mihin se loppuu? Mistä pallo alkaa ja mihin se loppuu?

Ihmnen ei vaan pysty käsittään (järjellisesti) ääretöntä eikä ajatonta tilaa. Rakkauskin on ääretön (ja suurin voima). Jumala on ääretön ja ajaton, on ollut aina, ja tulee aina olemaan.

Vielä täällä. Unettomana pyörin ja aukaisin koneen.

Miten niin rakkaus on yliluonnollinen? Eikö suklaakin herätä aivoissa samoja toimintoja kuin rakkaus. Onko suklaa yliluonnollista? Eikö aivotoiminnassamme tapahdu jotain todistettavasti erilaista kun tunnemme rakkautta. Miksi sen tarvitsee olla jotain yliluonnollista. Vaikka tunnenkin syvää rakkautta mieheeni, ei se tarkoita, että rakkaus itsessään on yliluonnollista... Saati se, että osaisin sen selittää.

Se, että sinä tai minä emme ymmärrä jotain tai emme voi selittää jotain, ei todellakaan tarkoita, etteikö sitä voisi ymmärtää tai selittää (jälleen) rationaalisesti. Se että minä en voi ymmärtää jotain ei todellakaan tarkoita sitä, että se olisi ikuisesti sellainen asia joka ei ikinä tule ymmärretyksi. Sinä olet maallikko ja oppimaton, ihan kuten minäkin. Siihen uskon, että me voimme oppia. Tahdolla pääsee pitkälle.

Miksi ihmisen on niin hankala ja vaikea uskoa sattumaan. Miksi sattuma itsessään on paha ja asia, johon ei vain haluta uskoa. Joskus se 10 sekuntia on riittävä aika pelastamaan henki. Askel vasempaan saattaa olla ratkaisevampi tulevaisuutesi kannalta kuin askel oikeaan. Niin lohdullinen kuin ajatus siitä yliluonnollisesta voimasta voisi ollakin, sellaisesta joka suojelee ja varjelee, joka tietää kaiken, se on myös petollista. Se sulkee silmäsi kaikilta muilta mahdollisuuksilta, sillä silloin vain jumala on mahdollinen ja kaikki muu väärin ja vääräoppista.

Se, että emme ymmärrä miten jokin asia on tapahtunut, ei tarkoita, että meidän pitää kumartua uskomaan johonkin, jota ei varmasti ole. Mikä silloin sanoo, etteikö olisi keijuja, etteikö Liekkiöt itkisi lasten lailla metsässä öisin, etteikö jokin myyttinen olento vaanisi lapsiasi, etteikö oikeasti olisi noitia? Kuka voi vakuuttaa sinut olemaan uskomatta yhteenkään näistä? Koska niihin uskominen olisi suurimmasta osasta meistä lapsellista, eikö vain. Hauskoja satuja. Näkillä peloteltiin lapsia, tontuilla laiskoja emäntiä siivoamaan tupa ennen nukkumaan menoa ja kehoittamaan isännät ahkeriksi. Nyt kuitenkin olemme viisaampia, vai mitä. Näkkiä ei ole, vaikka siihen kovasti uskottiin. Tekeekö siis sokea usko asioista ihmiselle todellisia. Halu ymmärtää asioita, joita hän on kykenemätön ymmärtämään ja selittämään....

 

Mutta miten Jeesus voi olla Jumalan poika, kun tietää biologian?

Jeesus oli Jumalan ensimmäinen henkiluomus, joka asui Jumalan kanssa taivaassa pitkän aikaa ennen ihmiseksi tuloaan. Jumala siirsi poikansa, siis Jeesuksen elämän Marian kohtuun. Siinä ei tarvittu sukusoluja, siis munasolua ja siittiösolua sen enempää kuin ensimmäisen ihmisparin luomisessakaan. Siis Adamin ja Eevan.

Eikö tiede ole osoittanut, että evoluutio on totta?

eivät ne toisiaan sulje pois. Luomiskertomushan kertoo saman järjestyksen maailman syntyyn.
ja oikeasti mistä ne ekat sukusolut syntyi oli se laji sitten mikä vaan tai edes ne ekat yksisoluisten solut.

 

Minä itse suhtaudun hiukan varauksella Uuteen Testamenttiin. Lisäksi on syytä muistaa, että Raamattu on loppupelissä ihmisten kirjoittama teos, ei se Jumala ole sitä henk.koht. kirjoittanut. Lisäksi minun käsityksen mukaan Raamattua ei ehkä kannata lukea ihan kirjaimellisesti, monet asiat, kuten luomiskertomus jne. on varmasti enemmän kuvainnollisia. Loppupelissä kyse on kuitenkin uskosta, ei tiedosta, kuten joku tuolla jo mainitsikin.

nimenomaan noin käsitän tuon luomiskertomuksen. Seitsemän päivää ei ole 7 x 20 tuntia vaan tietty ajanjakso jossa tietyt asiat tulee tietyssä järjestyksessä, niin Raamattukin kertoo elämän syntyneen vedessä ja niin se menee ihan "tieteenkin" mukaan. Ensin ne yksisoluiset, sitten siitä kehitystä hiljalleen ja viimein ihminen.
ei silloin kun Raamattua kirjoitettiin, voitu "käskeä" kirjoittamaan sitä mitä tänään tiedetään koska sen ajan ihmiset ei tienneet sellaisia asioita ja heidän kuitenkin piti ymmärtää Raamattua kuten tämän päivän tai huomisen ihmisen.
ihmiselle ei annettua maan päälle ilmestyessään sitä kaikkea tietoa ja osaamista vaan ihminen on kehittynyt ja "viisastunut" ajan mittaan.

 

Miksei voisi olla siinnyt pýhästä hengestä? Tuskimpa vaikka Lasaruksen kuolleista herättämiseenkään on mitään tieteellistä syytä. Ja miksi pitäisi olla syy joka asiaan? Sillä 'tutkimattomat ovat Herran tiet'.Luulen ettei ole tarkoituksenmukaista edes etsiä selityksiä jokaiseen raamatun kohtaan.

Onhan niitä ihmeitä tapahtunut noiden aikojen jälkeenkin

 

Kertokaa te uskovaiset (muutkin) minulle teoria siitä että miksi ihmeessä Jumala joka loi ihmisen omaksi kuvakseen on "istuttanut" joihinkin ihmisiin sellaisen pahuuden siemenen että se kykenee kiduttamaan, tappamaan,raiskaamaan lajitovereitaan, muita luontokappaleita ja ennenkaikkea lapsia? Koska jumalahan on kaikkivoipa, eikö näin. Mieluumin joku muu selitys kuin se ainainen valinnanvapaus teoria.
En ole uskovaisia vastaan, tunnen henkilökohtaisesti useampaan eri kristilliseen yhteisöön kuuluvia mukavia ihmisiä ja kunnioitan heidän vakaumustaan ja uskoaan.
Uskon itsekin jossain määrin johonkin korkeampaan voimaan,mutta tämä asia minua syvästi kaivelee.

 

kaikki hyvä ihmisessä on tullu Jumalasta, mut kyl Jumalakin suuttuu, mut tekee sen rakkaudesta meihin. ja se et ihmisessä on niin paljon pahaa, et voi tehdä hirvityksiä niin se on se vapaa tahto mikä meille on annettu ja saatana ottaa siitä kaiken irti ja yrittää saada meitä Jumalan luota pois ja uskomaan siihen et Jumalaa ei ole tai Hän ei ole niin hyvä kuin luullaan.

 

Kertokaa te uskovaiset (muutkin) minulle teoria siitä että miksi ihmeessä Jumala joka loi ihmisen omaksi kuvakseen on "istuttanut" joihinkin ihmisiin sellaisen pahuuden siemenen että se kykenee kiduttamaan, tappamaan,raiskaamaan lajitovereitaan, muita luontokappaleita ja ennenkaikkea lapsia? Koska jumalahan on kaikkivoipa, eikö näin. Mieluumin joku muu selitys kuin se ainainen valinnanvapaus teoria.
En ole uskovaisia vastaan, tunnen henkilökohtaisesti useampaan eri kristilliseen yhteisöön kuuluvia mukavia ihmisiä ja kunnioitan heidän vakaumustaan ja uskoaan.
Uskon itsekin jossain määrin johonkin korkeampaan voimaan,mutta tämä asia minua syvästi kaivelee.

tuo pahuus..... Onko se kuitenkin ihmisen oma valinta. Jumala ei ole pakottanut kaikkia ihmisiä uskomaan ja siksi sitä pahuuttakin esiintyy. Kuuluuko se jollakin tapaa vaan elämään, valintoihin elämässä, uskomiseen, uskoontulemiseen ja katumiseen, syntien anteeksisaamiseen tuo pahuuden oleminen maailmassa?
mietin että millaine olisi maailma jossa ei olisi mitään erimielisyyttä, ei ihmisten kesken eikä eläinmaailmassa myöskään mikään laji tappaisi toista lajia jne. millainen maailma se olisi ja voisiko se edes toteutua? pahuus, sodat ja muut kai sitten jollakin tapaa kontrolloi elämän määrää tällä pallolla niin kuin nälänhädät ja tulvat tänäkin päivänä eli siis kaikenlaiset luonnonmullistukset.

 

Vielä täällä. Unettomana pyörin ja aukaisin koneen.

Miten niin rakkaus on yliluonnollinen? Eikö suklaakin herätä aivoissa samoja toimintoja kuin rakkaus. Onko suklaa yliluonnollista? Eikö aivotoiminnassamme tapahdu jotain todistettavasti erilaista kun tunnemme rakkautta. Miksi sen tarvitsee olla jotain yliluonnollista. Vaikka tunnenkin syvää rakkautta mieheeni, ei se tarkoita, että rakkaus itsessään on yliluonnollista... Saati se, että osaisin sen selittää.

Se, että sinä tai minä emme ymmärrä jotain tai emme voi selittää jotain, ei todellakaan tarkoita, etteikö sitä voisi ymmärtää tai selittää (jälleen) rationaalisesti. Se että minä en voi ymmärtää jotain ei todellakaan tarkoita sitä, että se olisi ikuisesti sellainen asia joka ei ikinä tule ymmärretyksi. Sinä olet maallikko ja oppimaton, ihan kuten minäkin. Siihen uskon, että me voimme oppia. Tahdolla pääsee pitkälle.

Miksi ihmisen on niin hankala ja vaikea uskoa sattumaan. Miksi sattuma itsessään on paha ja asia, johon ei vain haluta uskoa. Joskus se 10 sekuntia on riittävä aika pelastamaan henki. Askel vasempaan saattaa olla ratkaisevampi tulevaisuutesi kannalta kuin askel oikeaan. Niin lohdullinen kuin ajatus siitä yliluonnollisesta voimasta voisi ollakin, sellaisesta joka suojelee ja varjelee, joka tietää kaiken, se on myös petollista. Se sulkee silmäsi kaikilta muilta mahdollisuuksilta, sillä silloin vain jumala on mahdollinen ja kaikki muu väärin ja vääräoppista.

Se, että emme ymmärrä miten jokin asia on tapahtunut, ei tarkoita, että meidän pitää kumartua uskomaan johonkin, jota ei varmasti ole. Mikä silloin sanoo, etteikö olisi keijuja, etteikö Liekkiöt itkisi lasten lailla metsässä öisin, etteikö jokin myyttinen olento vaanisi lapsiasi, etteikö oikeasti olisi noitia? Kuka voi vakuuttaa sinut olemaan uskomatta yhteenkään näistä? Koska niihin uskominen olisi suurimmasta osasta meistä lapsellista, eikö vain. Hauskoja satuja. Näkillä peloteltiin lapsia, tontuilla laiskoja emäntiä siivoamaan tupa ennen nukkumaan menoa ja kehoittamaan isännät ahkeriksi. Nyt kuitenkin olemme viisaampia, vai mitä. Näkkiä ei ole, vaikka siihen kovasti uskottiin. Tekeekö siis sokea usko asioista ihmiselle todellisia. Halu ymmärtää asioita, joita hän on kykenemätön ymmärtämään ja selittämään....

Voihan sitä tietenkin noinkin ajatella. Loppupeleissähän kaikki on uskoa, rationaalinen ajattelu sekä puhdas usko.

Eikö sokeutta ole sekin, ettei näe jotain? Sulkee kolmannen silmänsä, ja katsoo vain kahdella, ei silloin näekään kaikkea. Näin ajattelisin...

Minä muuten uskon sekä Jumalaan, että noitiin, metsänhenkiin, telepatiaan, henkiparantajiin, ynnä muuhun mitä kristinusko ei tunnusta. En usko Jumalaan niin kuin kirkko opettaa, vaan omalla tavallani, ja oikeastaan on harhaanjohtavaa sanoa sitä Jumalaksi, koska se on minulle niin erilainen kuin kirkon oppien mukaan uskoville.