Vielä pohdintaa sieluista

.Ihmiselämä tarjoaa optimaaliset olosuhteet vapaan tahdon ilmenemiselle. Tätä vapautta voivat kuitenkin rajoittaa aiempien tekojen - aiemmin tehtyjen valintojen - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jotain? Vastaus on karma, syyn ja seurauksen laki.
...
... kuinka monimutkainen karman laki onkaan toiminnassa! Varsinkin kun otetaan huomioon, että siinä otetaan huomioon paitsi teot myös sanat. Silloin jo ennestään monimutkainen syy-seuraus-suhteiden kuvio näyttää ratkaisemattomalta sekamelskalta.
...

Jotkut yrittävät tasapainottaa väärät teot hyvien tekojen, velvollisuuksien tai tieteellisen teknologian kanssa. Tämä todennäköisesti viivästyttää takaisinmaksua jonkin aikaa, mutta lopulta se osoittautuu kuitenkin turhaksi. Karman lakien toimintaa ei ole helppo ennustaa tai estää.

Menneisyyden tekoja verrataan siemeniin, joista osa on lepotilassa, osa on juuri puhjennut, osa itää ja osa kantaa hedelmää. Näin tehdessämme käytämme vapaata tahtoamme uusiin tekoihin ja luomme tulevia karmallisia seurauksia. Kaikki on uskomattoman monimutkaista. Eikä ole yllättävää, ettemme useinkaan pysty yhdistämään seurauksia tässä elämässä tekemiimme tekoihin - karmalliset yhteydet eivät rajoitu vain yhteen elämään.

Kaikki tämä tarkoittaa, että emme synny sattumanvaraisiin olosuhteisiin - ne ovat omien menneiden tekojemme luomia. Vapaan tahdon avulla me itse luomme olosuhteet (sekä yksilöllisesti että kollektiivisesti). Jos tätä ei tunnusteta, se merkitsee tavallaan yksilöllisyyden kieltämistä.

Sielu on todellakin elävä olento, tietoisuus, jolle on annettu tämä fyysinen ruumis, jotta hän voisi toimia aineellisessa maailmassa. Keho itsessään on eloton, mutta koska sielu on myös energiaa, se elävöittää koko kehon. Kun tietoisuus poistuu ruumiista kuoleman yhteydessä, jäljelle jää vain materiaa, eloton ruumis jne.

 

Sielu on todellakin elävä olento, tietoisuus, jolle on annettu tämä fyysinen ruumis, jotta hän voisi toimia aineellisessa maailmassa. Keho itsessään on eloton, mutta koska sielu on myös energiaa, se elävöittää koko kehon. Kun tietoisuus poistuu ruumiista kuoleman yhteydessä, jäljelle jää vain materiaa, eloton ruumis jne.

Sielu on kuolematon.

 

JOS MINÄ EN OLE TÄMÄ KEHONI, NIIN MIKSI SITTEN OLEN TÄSSÄ KEHOSSA?

Nämä ovat kysymyksiä, jotka aloittavat ihmisen henkisen kehityksen.

Puhdas sielu pysyy tässä maailmassa vain siksi, että hänen mielensä on väärän egon vaikutuksen alaisena, joka pyrkii hallitsemaan aineellista luontoa.

OLEN SIELU, JOLLA ON TÄMÄ KEHO.







Lähes kaikki ihmiset tässä maailmassa ovat siinä harhakuvitelmassa, että he samaistuvat kehoonsa, ja kaikki ihmisen toiminta tähtää ruumiillisten tarpeiden tyydyttämiseen. Ensimmäinen asia, jonka Krishna opettaa meille Bhagavad-gitassa, on se, että me emme ole kehoja, vaan sieluja.

_________

Kun ihminen kuolee, sanomme: "Hän on poissa." Mutta kuka on poissa? Loppujen lopuksi ruumis on jäänyt tähän maailmaan. Sielu, elämän lähde, on poistunut ruumiista, ja siksi henkilöä pidetään kuolleena.

Elävällä olennolla on TIETOISUUS. Aivan kuten aurinko levittää lämpöä ja valoa kaikkialle, sielu levittää tietoisuutta kaikkialle kehoon.

Kliinisen kuoleman kokemukseen kuuluu niin sanottu ruumiista poistumisen kokemus. Ihmiset, joilla on ollut kehon ulkopuolinen kokemus, kertovat meille, kuinka he ovat nähneet fyysisen kehonsa ja kaiken, mitä on tapahtunut...







Sielu on tuhoutumaton.

Jokainen sielu on yksilö, jolla on erillinen tietoisuus.

Sielulla on muoto. Sielu ei ole persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, jonka keho koostuu ikuisuudesta, tiedosta ja autuudesta. Sielu ei ole pelkkää energiaa: sielu on persoona.







JOS YMMÄRRÄTTE TÄMÄN, NIIN TÄSTÄ ETEENPÄIN MATKANNE TIETOON ALKAA...

Sielu on sydämen alueella. Sielu täyttää kehon tietoisuudella samalla tavalla kuin lamppu täyttää huoneen valolla. Kun lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samoin sielu on ihmisen sydämen alueella ja täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska sielu on henkinen.







Sielu ja Ylisielu.

Sielu saapuu aineelliseen maailmaan Korkeimman Jumalan, Paramatman (Ylisielun) ekspansion
saattelemana, joka kulkee sen mukana kehosta toiseen ja pitää siitä huolta. Tämä Krishnan ekspansio on jokaisen elävän olennon sydämessä ja jokaisessa atomissa. Ero sielun ja Ylisielun välillä on se, että sielu on yhdessä tietyssä paikassa, kun taas Ylisielu on läsnä kaikkialla.




JOS MINÄ EN OLE TÄMÄ KEHONI, NIIN MIKSI SITTEN OLEN TÄSSÄ KEHOSSA?

Nämä ovat kysymyksiä, jotka aloittavat ihmisen henkisen kehityksen.

Puhdas sielu pysyy tässä maailmassa vain siksi, että hänen mielensä on väärän egon vaikutuksen alaisena, joka pyrkii hallitsemaan aineellista luontoa.

OLEN SIELU, JOLLA ON TÄMÄ KEHO.







Lähes kaikki ihmiset tässä maailmassa ovat siinä harhakuvitelmassa, että he samaistuvat kehoonsa, ja kaikki ihmisen toiminta tähtää ruumiillisten tarpeiden tyydyttämiseen. Ensimmäinen asia, jonka Krishna opettaa meille Bhagavad-gitassa, on se, että me emme ole kehoja, vaan sieluja.

_________

Kun ihminen kuolee, sanomme: "Hän on poissa." Mutta kuka on poissa? Loppujen lopuksi ruumis on jäänyt tähän maailmaan. Sielu, elämän lähde, on poistunut ruumiista, ja siksi henkilöä pidetään kuolleena.

Elävällä olennolla on TIETOISUUS. Aivan kuten aurinko levittää lämpöä ja valoa kaikkialle, sielu levittää tietoisuutta kaikkialle kehoon.

Kliinisen kuoleman kokemukseen kuuluu niin sanottu ruumiista poistumisen kokemus. Ihmiset, joilla on ollut kehon ulkopuolinen kokemus, kertovat meille, kuinka he ovat nähneet fyysisen kehonsa ja kaiken, mitä on tapahtunut...







Sielu on tuhoutumaton.

Jokainen sielu on yksilö, jolla on erillinen tietoisuus.

Sielulla on muoto. Sielu ei ole persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, jonka keho koostuu ikuisuudesta, tiedosta ja autuudesta. Sielu ei ole pelkkää energiaa: sielu on persoona.







JOS YMMÄRRÄTTE TÄMÄN, NIIN TÄSTÄ ETEENPÄIN MATKANNE TIETOON ALKAA...

Sielu on sydämen alueella. Sielu täyttää kehon tietoisuudella samalla tavalla kuin lamppu täyttää huoneen valolla. Kun lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samoin sielu on ihmisen sydämen alueella ja täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska sielu on henkinen.







Sielu ja Ylisielu.

Sielu saapuu aineelliseen maailmaan Korkeimman Jumalan, Paramatman (Ylisielun) ekspansion
saattelemana, joka kulkee sen mukana kehosta toiseen ja pitää siitä huolta. Tämä Krishnan ekspansio on jokaisen elävän olennon sydämessä ja jokaisessa atomissa. Ero sielun ja Ylisielun välillä on se, että sielu on yhdessä tietyssä paikassa, kun taas Ylisielu on läsnä kaikkialla.

 

Tässä on hyviä juttuja sielusta.

 

Edellä olevat viestit ovat todellla hyviä.