Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Viestiketju alueella 'Lapsettomuus' , aloittaja Rapulainen, 14.02.2008.

  1. zz85

    zz85 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2014
    Viestejä:
    12
    Saadut tykkäykset:
    7
    @Ulde Sulla on aivan samanlainen tausta kun mullakin. Ennestään yksi lapsi, jonka kanssa olen ollut aivan alusta asti yksin ja nyt sitten olin hedelmöityshoidossa, tosin siis on jo tärpännyt (30+2). Koska vedän puoleeni vain tietynlaisia miehiä, olen niin onnellinen tällä hetkellä elämästäni. En kaipaa tällä hetkellä yhtään mitään enempää!
     
    • Tykkään Tykkään x 2
    • List
    #2401
  2. Susanna38

    Susanna38 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.01.2015
    Viestejä:
    152
    Saadut tykkäykset:
    22
    Minulle lääkäri sanoi, että punktioista saa sairauslomaa, ja se kirjoitetaan esim. vatsakivusta, joten työnantajalle ei tule merkintää hoidoista.
     
    #2402
  3. maisali

    maisali Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    15.04.2016
    Viestejä:
    8
    Saadut tykkäykset:
    5
    Kiva, kun on tullut näin paljon kommentteja! Kuulostaa lohdulliselta, että yksinkin pärjää kyllä vaikka vaikuttaakin vähän siltä, että oma aika tulee kyllä olemaan kortilla...

    Mulla vanhemmat ja sisarus asuu lähellä, joten sinänsä tukiverkkoja jonkin verran on olemassa. Työpaikkakin on vakituinen.

    Pitää edelleen mietiskellä mitä haluan. Välillä olen varma, että rupean tähän yksin, ja sitten taas seuraavana päivänä mietin, että jos kuitenkin jatkan ilman yritystä ja lasta... Pitää oma päätös saada varmaksi ennen kuin alan mihinkään yritykseen, koska sitten onkin myöhäistä muuttaa mieltä, jos onnistuukin...! :D
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2403
  4. Susanna38

    Susanna38 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.01.2015
    Viestejä:
    152
    Saadut tykkäykset:
    22
    Sinänsä kannattaa myös pitää se mielessä, että moni naimisissakin oleva äiti hoitaa lapsensa tasan itse, ja kerää miehensä likapyykit lattialta ja korjaa miehensä astiat tiskikoneeseen, jne. Heille se yksinhuoltajuus avioliitossa tulee täysin yllätyksenä, koska mies saattaa kuvitella tekevänsä puolet kotitöistä siten, että hän kerran viikossa hoitaa lasta illalla (jos vaimo sopii asiasta riittävän monta päivää aikaisemmin) ja imuroi kerran viikossa jos vaimo sattuu pyytämään.

    Minusta on ainakin huomattavasti helpompaa huolehtia pelkästään lapsesta kuin lapsesta ja laiskasta miehestä, eikä mistään tarvitse riidelläkään.
     
    #2404
  5. Ulde

    Ulde Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    08.08.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    2
    Mua harmittaa... Sillä pakitin viime metreillä enkä uskaltanutkaan mennä. Rupesin miettimään liikaa sitä, että miten pystyn hoitamaan nykyistä lastani paremmin kun on vain yksi lapsi. Nyt sitten on tosi ristiriitaiset olot, että teinkö oikein vai väärin jne. Miten sinä päädyit siihen ratkaisuun että kyllä niitä kaksi on oltava? :) Itselläni selvästi prosessi vielä kesken päässä. Selvää on se, että jos toinen lapsi tulee, niin se tulee hoitojen kautta ei kenenkään miehen kanssa, koska en halua tulevaisuudessa mitään huoltajuuskiistoja yms. Tällä hetkellä on vaan se fiilis että pystyn tarjoamaan tolle olemassa olevalle lapselle paremmat puitteet jos en tee toista. Samaa aikaa surettaa, että en tule sitten kokemaan enää tuota koko ihanuutta uudelleen. Vaikka se on myös rankkaa. Ihan kamalan vaikea päätös!!!! Minkä ikäinen sinulla on se sinun esikoinen?
     
    #2405
  6. Susanna38

    Susanna38 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.01.2015
    Viestejä:
    152
    Saadut tykkäykset:
    22
    Minulla tarve saada toinen johtuu ihan siitä, että silloin lapsilla on edes toisensa olemassa kun minusta aika jättää, toivottavasti siihen on vielä monta vuosikymmentä.
     
    • Tykkään Tykkään x 2
    • List
    #2406
  7. zz85

    zz85 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2014
    Viestejä:
    12
    Saadut tykkäykset:
    7
    Huomasin vasta nyt viestin. :unsure: Mulla on ollu oikeestaan koko ajan tunne, että haluan lisää lapsia. Jo ekan raskauden loppuvaiheessa itkin, että jos en saa koskaan kokea tätä enää uudelleen. Esikoinen on nyt neljävuotias. Tietenkin sitä miettii esikoisen kannalta, että hän on saanut kaiken huomioni tähän asti ja nyt tilanne muuttuu, odotettavissa siis mustasukkasuutta. Koen kuitenkin, että pääasiassa tämä tuo esikoisen elämään lisää. Vaikka isä puuttuukin, niin on sitten äidin lisäksi sisarus. Jostain syystä pärjäämisestä en ole ollut huolissani ollenkaan. Esikoinen oli kaksivuotiaaksi todella huono nukkuja eikä siihen auttanut mikään muu kuin aika. Siitäkin selvittiin!

    Väärin et varmasti tehnyt mitään, koska mitään peruuttamatonta ei ole tapahtunut. Voit koska vaan päättää toisin tai olla päättämättä. Voi kun voisin auttaa enemmän! Toivon todella, että saat asiat oman pään sisällä selväksi oli lopputulos kumpi tahansa!
     
    #2407
  8. lullaby

    lullaby Tunnettu jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2013
    Viestejä:
    1 007
    Saadut tykkäykset:
    280
    Mullakin paitsi tuo että sisaruksilla ois seuraa ja turvaa toisistaan koko elämäksi, oon aina toivonu useempaa kun yhtä lasta. Lisäksi kiva jos nuoremmat sisarukset ois samaa ikäluokkaa, kun esikoisen ja toisen välillä on ikäeroo lähes 20v. Hyvä puoli tässä tietty se että aikuisesta lapsestakin on nyt apua nuorempien hoidossa.
    Päätin jo aikoja sitten että jollei ketään miestä ehtis löytyä määräaikaan mennessä (kuten ei löytynykään), niin sitten vien asiaa eteenpäin vaikka yksin. Olen lähiviikkoina synnyttämässä kolmannen lapsen, eikä ois mitään sitäkään vastaan vaikka vielä siitä yhdestäkin jäljelle jääneestä pakkasalkiosta tulis jotakin. En ole halunnu liikaa miettiä etukäteen pärjäämisiä ym. vaan luotan siihen että asiat järjestyy aina jotenkin sitä mukaa kun ne tulee eteen, päivä ja viikko kerrallaan. Parasta tässä on se kun saa itse pidellä langat käsissään, eikä tarvi lasten asioissa kysellä keltään muulta sopiiko nyt näin, ja tehdä kompromisseja. Jos haluan esim. kasvatuksellisia neuvoja, voin kysyä sukulaisilta. Tukiverkkopiiri on pienehkö mutta sitäkin tiiviimpi.

    Tätä oon alkanu miettiin viime aikoina, kun ei tässä ihan nuori enää ole, että miten kävis jos musta aika jättäis tai tapahtus jotain muuta etten vois mitenkään huolehtia lapsista enää ennenkun ne on 18v. Ois ahdistava ajatus että ne joutus vaan jonnekin täysin vieraille sijotukseen/adoptioon. Oon lueskellu mm. huoltotestamentista ja että vois tehdä jo etukäteen jonkinlaisen osahuoltosopimuksen sellasen kans jolle huoltajuuden siinä tapauksessa toivois. En oo vielä tutkinu kovin tarkkaan näitä mahdollisuuksia. Tosiaan, lähipiiri on melko pieni, eli vaihtoehdot on myös rajalliset. Vanhempani ovat jo itsekin suht iäkkäitä, enkä tiedä onko siinä joku ikärajakin, ketä voidaan hyväksyä varahuoltajiksi.
    No tietenkin toivon mukaan tällänen tilanne ei koskaan konkretisoidu eikä joutus miettiinkään. Mutta jotenkin tuntuu että kaikkeen ikäväänkin kuitenkin pitäs jollain tapaa varautua.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2408
  9. zz85

    zz85 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2014
    Viestejä:
    12
    Saadut tykkäykset:
    7
    @lullaby Meillä esikoisesta tehtiin huoltotestamentti ja nyt pitää myös tehdä. Ostin netistä juristin tekemän pohjan, joka täytettiin ja jonka todistajat allekirjoittivat. Tietenkään lapsia ei voi testamentata siten kuin omaisuutta, mutta asiakirja on kuitenkin tärkeä dokumentti huoltajan tahdosta. Itselle tuli rauhallinen mieli kun se tehtiin.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2409
  10. Ulde

    Ulde Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    08.08.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    2
    Voi ei nyt vasta huomasin tän sun aivan ihanan viestin. Kiitos :) Tulin tänne, koska täysin samoista syistä kuin sinä päätin lähteä prosessiin uudestaan. Mä pelkäsin ehkä eniten just sitä, että tuleeko se olemaan täysi katastrofi tälle mun esikoiselle, kun pieni vauva putkahtaa meidän elämään mutta koen kanssa että sisarus tulee antamaan enemmän hänelle kun ottamaan. Tätä kannattaa ehkä just ajatella vähän pidemmällä tähtäimellä. Mun esikoinen tulee muuten myös olemaan luultavasti 4 vuotias jos nyt näillä ensi yrittämillä onnistuu. Pidetään peukkuja :)
     
    #2410
  11. brave

    brave Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    25.05.2018
    Viestejä:
    17
    Saadut tykkäykset:
    9
    Hei kaikki, kirjoittelin tänne ketjuun viimeksi kesäkuussa ja olen pitänyt hoitotaukoa klinikan ollessa kiinni. Eli mulle tehtiin ennen kesätaukoa kaksi inseminaatiota ja elokuussa piti tehdä kolmas. Mutta elokuussa löytyikin ultrassa polyyppi joka harmillisesti sitten lykkäsi hoitojen jatkumista. Samoihin aikoihin valmistui amh verikokeen tulokset ja selvisi ettei mulla ole paljon enää munasoluja jäljellä vaikka ikää onkin vasta 30+. Eli vähän takaiskuja projektissa. Mutta nyt on polyyppi hoideltu pois päiväjärjestyksestä ja inssit unohdettu. Olen menossa ivf suunnitteluun ensi viikolla.

    Pitää tästä lueskella paremmin taas ketjua taaksepäin, onko tänne tullut tärppejä!
     
    #2411
  12. Tii_tu

    Tii_tu Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.04.2018
    Viestejä:
    12
    Saadut tykkäykset:
    1
    Moi!
    Kirjoittelen pitkästä aikaa. Toukokuun ekan yrityksen jälkeen tuli pitkä kesätauko ja sen jälkeen onkin kierto mennyt niin, että tärppipäivä osunut lauantaille.

    Toisaalta tuntuu siltä, että kohtalon ivaa. Toisaalta taas oon alusta asti ollut hyvin vahvasti tunteeseen luottaen. Eli uskon, että asiat menee niin kuin ne on tarkoitettu. Tää odotusaika on ollut välillä kurjistelua, mutta toisaalta oon myös miettinyt (taas) oonko valmis luopumaan kaikesta vapaudesta..

    Noh. Kaiken lisäksi tapasin pari kuukautta sitten miehen, jonka kanssa synkkaa tosi hyvin. Eli sinänsä ollut "hyvää tuuria" ettei ole tullut mahdollisuutta inseminaatioon, niin oon saanut mietintäaikaa parisuhderintamalla. Hänelle kerroin suunnitelmistani ja oli hieman järkyttynyt aluksi. Kuitenkin jotenkin tosi kivasti tuki sitä, että mun pitää kuunnella itseäni - ja olla valmis kantamaan vastuu valinnoista.

    Olen 31 vuotias, joten täyspaniikki ei ole, mutta toki ei tästä nuorruta..
    Vaikeaa! Elämä heittää aina jonkun uuden käänteen, kun on saanut jonkun asian lyötyä lukkoon omassa päässään :geek:

    Mitä muille kuuluu? Oletteko malttaneet pysyä kaukana seurustelumahdollisuuksista, jos projekti käynnissä?
     
    #2412
  13. kaisuli87

    kaisuli87 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2011
    Viestejä:
    9
    Saadut tykkäykset:
    2
    Palstaa taustalla seuranneena päätin nyt minäkin ottaa itseäni nsikasta kiinni ja varata ajan ensikäynnille. Paikka valikoitui sen mukaan mistä sai itselle parhaimman ajan :) Ensi viikolla pitäisi lääkärin pakeille mennä.

    Viimeksi mietin painoasioita ja kymmenisen kiloa on vuodessa saanut painoa alas, joten siltä osalta asiat ovat paremmalla tolalla. Asia, joka mietityttää on se, että eilen klinikalta soitettiin ja varmsitettiin, että onko ok mikäli lääkäri vaihtuu ja kerrottiin, että ensimmäinen käynti pitää maksaa paikan päällä. Syynä tähän vielä näkyvä maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriömerkinnän pitäisi paperien mukaan poistua 6.10 ja aika on vasta ensi viikolla. En tiennyt, että etukteen tarkastaisivat luottotiedot enkä edes mitään luottohakemusta ollut tehnyt. Nyt en osaa muuta ajatella kuin sitä, että tuo pian poistuva ja nuoruuden yhdestä hölmöilystä johtunut ja jo 3v sitten maksettu maksuhäiriömerkintä pilaa mahdollisuuteni aloittaa hoidot. Voiko tosiaan niin olla, etten saa lupaa hoitoihin johtuen tuosta vanhenevasta merkinnästä? Hoidot ajattelin maksaa omista säästöistäni enkä ottaa klinikalta luottolainaa sitä varten.
     
    #2413
  14. KuusiO

    KuusiO Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    07.10.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei Kaisuli87, eikö tuo kuulosta vain, että pyytävät maksun heti, eikä laskulla. Jos merkintä tämän jälkeen poistuu, niin jatkossa ei pitäisi samaa ongelmaa enää olla :) Maksoin myös itse hoidot säästöistä ja siirsin sitten kortilliselle tilille vain rahat ennen käyntiä (koin helpoimmaksi vain maksaa aina heti käynnin jälkeen). Ja merkinnästä ja muutoin, ei tarvitse olla täydellinen, että saa haluta äidiksi!

    Odotan nyt esikoistani, LA keväällä. Kokonaisuutena hoitoprosessi oli mielestäni hyvä ja vaikka se tuntui pitkältä, niin eivät monet ”luonnollisesti” lasta yrittäneet tuttavani yhtään sen nopeammin raskautuneet. Vielä ei ole yksin odottaminen mielestäni eronnut yhdessä odottamisesta. Ehkä eniten mietin niitä myöhempiä ratkaisun hetkiä, jolloin pitää toimia yksin: liikkuuko se tarpeeksi ja pitääkö ottaa yhteyttä sairaalaan, pitääkö jo lähteä synnyttämään, syökö tai nukkuuko se tarpeeksi, onko tämä normaalia vai pitääkö soittaa johonkin jne. Niissä olisi kiva olla joku, jonka kanssa pohtia, mutta silloin pitää kai vain rohkeasti soittaa äidille tai ystävälle tai sitten vain johonkin päivystykseen tai vastaavaan. Ajattelin myös kysyä neuvolasta, jos alueellani on muita yksin odottavia, että meitä voisi saattaa yhteen!
     
    #2414
  15. kaisuli87

    kaisuli87 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2011
    Viestejä:
    9
    Saadut tykkäykset:
    2
    Kiitos järjen äänestä Kuusi0. Niinhän se varmasti on, että ensikäynti pitää maksaa paikan päällä. Huomenna on ensikäynti ja jännittää aika kovasti, vaikkakin hyvällä tavalla.

    Itse ajattelin tukeutua tulevaisuudessa lapsellisiin ystäviin, mikäli hoidot tuottaa toivottua tulosta. Aika paljon mietin asiaa ennen hoitoihin lähtöä, mutta yli kymmenen vuotta jo yksin asuneena on oppinut kysymään apua muilta.
     
    #2415
  16. Ellariina

    Ellariina Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.10.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    1
    Kyllä tuo maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa mahdollisuuteesi saada hedelmöityshoitoja. Riippuu ihan psykologista. Minä kävin läpi kahden psykologin tenttaukset. Kummastakaan en päässyt läpi, joten päädyin hoitoihin ulkomaille. En ymmärrä, miten ihmeessä tuon psykologitestin pääsee läpi! Varsinkin, kun en ole ensimmäistä lastani hankkimassa.
     
    #2416
  17. lullaby

    lullaby Tunnettu jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2013
    Viestejä:
    1 007
    Saadut tykkäykset:
    280
    Mullekin tuli hylkäys ekalta psykologilta, se riippuu tosi paljon miten kemiat toimii kenenkin kanssa. Oli kuulema liian vähän aikaa erosta, vaikka ite olin täysin valmis jatkaan yksin hoitoja, tiedän ehkä ite paremmin mitä oikeesti haluan ja mihin oon valmis... Käski vaan tulla puolen vuoden päästä yrittään uudestaan.. hohhoijaa. Menin vasta 3,5 vuoden päästä, kun v*tutti niin raskaasti ja yritin vielä epätoivosesti löytää uutta miestä ettei ois tarvinnu mennä aneleen sieltä enää mitään.. heikolla menestyksellä. Onneks niillä oli toinenkin psykologi (tai psykoterapeutti), joka oli paljo mukavampi ja jopa empaattisenkin olonen. Kuulema sille klinikalle kun ei sekään ois käyny että ois hankkinu puoltolausunnon muualta. Pelkäsin että seuraavaks voi tulla hylsy työttömyyden takia, mut onneks ei vaikuttanu, kysy vaan miten aion rahottaa hoidot. Olin mm. säästäny jo hyvin nuoresta lähtien juuri tällästen "pahojen päivien varalle", ja nyt ne totisesti oli tullu. Ehkä se kerto sillekin pidemmän ajan suunnittelusta, että olin jo kauan sitten varautunu ja pitäny tätä eräänä vaihtoehtona.
    Nykysin kun oon joskus joutunu ottaan lapsia mukaan klinikalle, istun lääkäriä odotellessa ihan piruuttani just sen hapannaamaisen hylsy-psykologin oven edessä ja kun se joskus menee ohi (ei edes tervehdi koskaan :eek:), niin tulee mieleen ilkikurisesti että "hahhahhaa, katoppa nyt tarkkaan, tämän sinä oisit halunnu multa evätä..!" :devil: >;D
     
    #2417
  18. Ellariina

    Ellariina Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.10.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    1
    No mulla ei ole noin kauaa aikaa odottaa, ihan viimeiset mahdollisuudet saada omilla munasoluilla lapsi. Niin ja itseasiassa ei ollut kummallakaan kerralla lopulta psykologista kiinni. Ensimmäisessä asian torppasi minua näkemättä lääkäri ja toisella kerralla jätin asian sikseen, kun koin niin nöyryyttäväksi todistella hyvää äitiyttäni, varsinkin kun olen jo äiti.

    Toivottavasti lullaby hän muistaa sinut! Ja tuntee piston sydämessään :D

    Miten kaisuli87 sinun käyntisi meni?
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2418
  19. kaisuli87

    kaisuli87 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2011
    Viestejä:
    9
    Saadut tykkäykset:
    2
    Ensikäynti kesti 30 minuuttia ja sinä aikana juteltiin lääkärin kanssa, otettiin verikokeet, varattiin psykologin aika ja käytiin läpi tulevat käynnit. Aika paljon tapahtui lyhyen käynnin aikana. Lääkäriltä tuli ainakin vihreää valoa projektille sen verran nopeasti, etten usko vanhentuneen merkinnän olevan este. Kun ei siitä kukaan puhunut ja psykologin kanssakin tuntui lyhyesti juttu luistavan.

    Psykologin käynti piti olla tällä viikolla, mutta peruivat sen tänään psykologin sairasloman vuoksi.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2419
  20. kirma82

    kirma82 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.10.2018
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Täällä uusi itsellinen ilmoittautuu. Kahlasin tämän ketjun kesän aikana läpi, ja nyt syksyllä hakeuduin itse hoitoihin. Ensimmäinen inseminaatio oli lokakuun alussa, ja tänään sain tehdä raskaustestin, joka osoittautui heti positiiviseksi:)! Osasin sitä jo ennakoida, kun rinnat on tuntuneet aroilta jo puolitoista viikkoa, ja kuukautisten aikana vastaavaa on ollut vain parin päivän aikana. Etovaa oloakin on alkanut jo ilmaantua, toivottavasti pysyisi aisoissa...

    Olin varautunut selvästi pidempään prosessiin, ja nyt tuntuu, että vaatii varmasti aikansa sopeutua siihen, miten nopeasti kaikki tapahtuikin, niin ihanalta kuin plussa tuntuukin. En ollut vielä monille läheisillekään kertonut tästä "projektistani", joten sekin on vielä edessä. Olisi kiva tavata vaikka livenäkin muita prosessissa olevia, ja minulle voi laittaa tästä myös yksityisviestiä. Olen pk-seudulta itse. Vertaistuki olisi varmasti kullanarvoista matkan varrella!
     
    #2420
  21. KuusiO

    KuusiO Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    07.10.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Paljon onnea kirma82! Todella hieno uutinen :) Ja kiva kuulla, että ensikäynti meni hyvin kaisuli87!

    Mielestäni on täysin väärin, että prosessiin pitää saada psykoterapeutin lupa, ja toivottavastia lakia ja käytäntöjä korjattaisiin tältä osin. Itselleni itse käynnit olivat kyllä ihan hyödyllisiä, keskustelussa tuli esiin hyviä näkökohtia terapeutilta. Olin jo etukäteen lukenut itsellisestä äitiydestä ja lahjasolujen käyttämisestä aika paljon, joten minulla oli näkemys mm. siitä, miten (ja miksi) lapselle kertoa hänen taustastaan. Luulen, että se auttoi, jos tarkoitus on selvittää, onko minkälaiset valmiudet lähteä prosessiin. Voi tietysti olla, että kävi myös hyvä tuuri terapeutin kanssa :)
     
    #2421
  22. Susanna38

    Susanna38 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.01.2015
    Viestejä:
    152
    Saadut tykkäykset:
    22
    Riippuu ihan tuurista tuo psykologin arvio.

    Yksi psykologi paasasi minulle, kuinka yksin lapsen tekeminen on väärin lasta kohtaan ja minun tulisi pyydellä päätöstäni anteeksi ja surra sitä, ja sitten riideltiin YK:n lasten oikeuksien julistuksen sanamuodoista (tietämätön psykologi oli vieläpä väärässä, tarkistin jälkikäteen englanninkielisestä alkuperäiset sanamuodotkin). Toisella klinikalla taas oli fiksu psykologi, joka oli kaikesta kanssani samaa mieltä. Ihan siis riippuu klinikan asenteesta. Erityisesti ainakin Helsingin Väestöliitossa oli tällaista itsellisten naistenklinikan syyllistämistä paljon, ja siellä oli töissä myös lääkäreitä, jotka kieltäytyivät hoitamasta itsellisiä naisia, joten jos inssipäivänä oli vapaana vain heitä, meni se kierto itselliseltä naiselta hukkaan. Harmi etten ottanut heidän nimiään ylös, olisin estänyt heidät kaikista IT-järjestelmistäni samalla perusteella, että vakaumukseni estää minua palvelemasta heitä. :D Kyllähän heille tuosta kiusanteostaan jokin rangaistus kuuluisi.

    Eli jos psykologi käyttäytyy huonosti, niin klinikka vain vaihtoon ja sillä siisti. Ja sitten heidän nimensä ja klinikka nimi esiin, jotta muut osaavat boikotoida heitä. Kyllä tässä sen verran rahaa liikkuu, ettei klinikalla ole varaa mitä tahansa kiusantekijöitä palkkalistoillaan pitää.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2422
  23. Ellariina

    Ellariina Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    16.10.2018
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    1
    Kiva kuulla, etten ole ainut, jolla huonoja kokemuksia.
    Mutta kyllä kirpaisee, kun tuntuu kuitenkin, että muut saa hoitoja vain pyytämällä :unsure:
     
    #2423
    Viimeksi muokattu: 02.11.2018
  24. zz85

    zz85 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.04.2014
    Viestejä:
    12
    Saadut tykkäykset:
    7
    Meille syntyi viikko sitten pieni prinsessa. Olen niin onnellinen! ❤️

    Sitten kysymys sellasilla, jotka ovat jo lapsen saaneet. Oliko niin, että klinikalta saa lastenvalvojalle jonkinlaisen todistuksen? Tästä ei puhuttu mitään klinikalla eikä silloin ajatukset yltäneet näin pitkälle.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
    • List
    #2424
  25. BB81

    BB81 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    02.08.2016
    Viestejä:
    59
    Saadut tykkäykset:
    17
    Onnea prinsessasta!

    Itse soitin klinikalle ja sanoivat hoitosopimuksen (eli voimassa niin ja niin pitkään) riittävän... ja niinhän se sitten riitti :) Eli se todistus, joka tehdään hoitojen aloituksessa. Ei siinä puhuttu muistaakseni mitään millä tavalla ja tarkoista päivämääristä... joten periaatteessa lapsi olisi voinut saada alun muutenkin kuin klinikalla ;) Oli ihan todella nopea juttu, tosin ruuhkaa siellä on ja ensimmäinen aika meni parin kuukauden päähän... elatustuet sai sitten takautuvasti. Oli muuten ensimmäinen paikka, joka käski niitä elatustukia hakea (neuvolasta kukaan ei sanonut mitään) ja kyseli kuinka kauan projekti kesti ja toivotteli kovasti onnea...

    Täällä haave pikku kakkosesta elää... parin viikon päästä klinikalle pakkaspullista puhumaan vaikka nämä edelliset raskauskilot edelleen vyötäröllä roikkuvat eikä ajoituskaan ole täydellinen... mutta tuskin sitä täydellistä hetkeä koskaan tulee... ei ollut edelliselläkään kerralla ja niin vain sitä asiat paikoilleen loksahtivat (tuolla se suihkussa leikkii ja höpöttelee omiaan omalla kiellä) :)
     
    #2425
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti