YLI 35v. KUUMEILIJAT vol 10

Miltsu76: Onko sinulla ensimmäinen raskaustoive vai miten se menikään, kun en muista? Onko ylipainoa paljon? Minullakin on ylipainoa, mutta kohtuuden rajoissa.

Mitäs sinulle Pippurihäntä kuuluu? Saitko lapsen?

On se jännä, miten ajan kuluessa lopettaa kaikki testailut ja toiveet. Pettumyskin pienenee jotenkin kuukautisten alkaessa, kun ei mitään odotakaan. Ostelin vauvanvaatteita joskus ensimmäisen vuoden aikana, ne on kellarissa ja yhden vaatteen olen jo lahjoittanut poiskin tuttavan vauvalle. Luomuraskautumiseen täysin usko mennyt, IVF:ää kohtaan hento toive on vielä.

Jos täällä on vielä listoja, minutkin voi taas vaihteeksi ottaa tilastoja rumentamaan. Syystuli74 / ikä 39 / kp 7/28-30 / yv 2 1/2 / selittäm. / 2.lapsi, miehen ensimmäinen (esikoiseni on jo 22 vuotias).
 
Heipsis kaikille!

Joulu tuli ja vuosikin vaihtui. Onneksi mennään nyt vauhdilla kevättä kohti! Tämä jatkuva pimeys väsyttää ja tympii. Loppuviikolle onneksi luvassa edes vähän lunta, josko se toisi kaivattua valoisuutta, edes vähän..

Tämä kierto on kyllä turhaakin turhempi ollut.. :( Ovis oli ja meni,jos oli. Talletuksia ei ole tehty missään määrin sopivaan aikaan, mies empii nyt kuitenkin. Miehen empiminen on saanut omatkin ajatukset sekaisin..
Turhauttaa ja nyppii kun tätä asiaa on vatvottu jo hyvä tovi eikä päätös tunnu olevan kovin vakaalla pohjalla. Ketjua selatessani huomasin että muutamalla muullakin (anteeksi unhoittuneet nimet) on samankaltaisia pohdintoja menellään.

Töissä on ollut varsin hektistä tässä vuoden vaihteen molemmin puolin ja sinne olen onneksi saanut hautautua niin on vähän edes päässyt irti tästä "iltatähti"-pohdinnasta. Uusia tuulia on puhaltamassa alkuvuoden aikana työrintamalla ja sekin mutkistaa omia ajatuksia. Ärrin murrin..

Pahoittelen omanapaisuutta ja jupinaa, mutta kiitän samalla kun on paikka mihin voi vähän purkaa mieltään!

Rimpe kp 22/?
 
  • Tykkää
Reactions: Zuza
Syystuuli74 minulla on ennestään 17vuotias tytär, mutta miehelle olisi ensimmäinen. Nyt on vaan kyse ihan n2kg alussa oli jopa 8kg ;). Minulla kun huomattiin esikon syntymässä jo että minulla ns yksisarvinen kohtu jonka oikea puoli surkastunut eli munasarjakin sitä myöden oikealla puolella. Vasen munajohdin taas jouduttiin poistamaan ulkosen raskauden takia, sielä taas munasolut kypsyy mutta eivät pääse kohtuun kun multa puuttuu osia:p niin siksi se IVF on meille ainoastaan mahdollinen.
 
Syystuuli tervetuloa kuumeilemaan/ajatustenvaihtoon. Pitkä on teidän taival ollut, toivottavasti se päättyy pienen matkalaisen kiinnittymiseen piakkoin ;)

Miltsu mitenkäs teillä? Pari kiloa ja sittenkö hommat etenis?!! Olis jo aika sinunkin päästä eteenpäin !!

Täällä oli paljon tekstiä, mut mun päähän ei jäänyt mitään sen kummempaa kommentoitavaa. Pienin pyöriny ja hyöriny yöllä tapansa mukaan, eli mie oon vähän järki jäässä ;)

ON vuotohan loppui luojan kiitos ja samantien alkoi limat erittyä, pelästyin tietenkin lorahdusta, et JOKO TAAS ;D Ovis olis varmaan ihan hollilla. Eilen tein testin, joka osoitti ettei ihan vielä. Kaks on jäljellä ja sit saa rentoutua niiden osalta.

Plussapuhuria puhaltelee idästä tulevan pakkasrintaman kanssa rinta-rinnan ;)
 
Kuulumiset luettu, niitä olikin paljon.. Kommentoin ihan vaan viimeaikaisia..
Sitä ennen toivottelen uudet tervetulleeksi, lähetän onnittelut plussanneille ja pahoittelut negan testanneille :heart:

Blancita Juu, viime lokakuussa todettiin rv 7+4 tuulimuna, johon lääkkeellinen tyhjennys. Neljän viikon jälkeen kun vuoto ei alkanut loppumaan, vaan runsastui, kävin ultrassa ja todettiin, ettei lääkkeellinen ollut onnistunut, jouduin kaavintaan. Siinäpä se noin lyhykäisesti :)

Ei-no/ja Täällä samat tunnelmat, vauvauutisia satelee ympärillä ja raskautuminen on koko ajan mielessä :(

Syystuuli74 tsemppiä tulevaan ivf -hoitoon. Meillä kotosalla kohta 7 vuotias ivf-poika :) Me myös selittämättömästi lapsettomia.

Minut saa nostaa kuumeilijoihin takaisin. Nyt menossa siis kp 6/28-30 ja ultra lapsettomuusklinikalle varattu. Pelottaa aivan kamalasti, että kuinka tämän pas:in kanssa käy. Voiko ne muut alkiot selviytyä sulatuksesta, kun se eka selvisi, käykö enää niin "hyvää" tuuria, että alkio kiinnittyy ja jos raskaus alkaa, onko se tuulimuna. Jos ei mitään muuta, niin lopuksi pelottaa se, että jos onnistunut raskaus ja meneekin sitten kesken jostain muusta syystä :headwall:
 
Syystuuli: saatiin tyttö, joka on nyt 4,5kk. Kohtuullisen yrittämisen tuloksena luomuna, vaikkei se silloin kohtuulliselta meinannut tuntua. Mullahan oli ennestään '03 poika, miehelle tää tyttö oli nyt eka. Vuoden vaihteessa lens kortsut mäkeen, todettiin yksimielisesti, että jos vielä perhettä halutaan kasvattaa niin sen aika on nyt eikä joskus. Tyttöä jyystettiin sen verran tosissaan, että nyt annetaan mennä miten menee jos menee. Pysyttelen täällä taustalla, kun ei ole kiertoakaan mitä seurata...
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Zuza ja miltsu76
Zuza joo sit soitan heti hormooniklinikalle kun toivottu paino tavoitettu, niin sanoivat ja lukee ihan mustaa valkosella:p sitä odotellessa että nää joulu sun muut turvotukset lähtee..tuntuu että ovisaikaan turvottaa miltei yhtä paljon kun tätiaikoihin, eli kaks viikkoa kuussa on kevyempi olo:D
 
  • Tykkää
Reactions: Zuza
Ihan ensimmäiseksi, ihanaa että palstalle tuli tullut kuhinaa. Vähän ollut hiljaiseloa, mutta nyt porukka aktivoituu. Hyvä näin!!!:heart:

Kiitokset kaikille tsemppauksesta! Olen saanut täältä jo niin paljon tukea, että tiedän tarvittaessa pärjääväni yksinkin lapsen kanssa, jos siihen on mentävä... Tuhannet kiitokset vielä kerran!! Olette ihania kaikki!!! :heart:

ON: Mä olen ottanut pari vakavaa keskustelua miehen kanssa ja tulos on ollut niistä...."eikö me voitas olla kahdestaan?" Mies tykkää musta, siitä ei ole epäselvyyttä lainkaan (mutta rakastaako aidosti on eriasia sitten...). Ymmärrän myös hänen jännityksensä asiaan...lähtökohdat, joista tulemme ovat erilaiset vaikka samanlaisia ihmisinä olemmekin.
Matto vaan vedettiin niin totaalisesti jalkojen alta...koko puolen vuoden yrittämisen jälkeen en ole enää varma mitä mies haluaa...hän on kuulemma viim. kuukauden aikana saanut miettiä asioita rauhassa. Joopa joo. Ens maanantaina gyne, sille sitten pitää kertoa tämä tilanne. Jotenkin kauhean pettynyt olo ja raskasta alkaa miettiä myös elämää ilman tätä nykyistä miestä...nyt jos koskaan toivon sitä tärppiä ilman hoitoja...sillä niihin ehkä en koskaan mieheni kanssa pääse. :(
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä