Yrityksen odottajat

Tervetuloa kaikki uudet yrityksen odottajat! Mukava lukea teidän ajatuksia, koska ne ovat niin samanlaisia kuin omani. Tämä vauvakuume on vähän sellainen asia, että sillä ei oikein järjen kanssa ole mitään tekemistä. Kaiken järjen mukaan meilläkin voisi olla nyt perhe koossa, mutta jos kuitenkin vielä yksi pienokainen...

Salliina: Meidän lapset ovat 2,5-vuotias tyttö ja syksyllä neljä vuotta täyttävä poika.

Tootsie Rollille onnea yritykseen! Se on jännittävää aikaa. Toivottavasti teillä tärppää pian sitten, kun aloitatte yrityksen.

 

Tervetuloa uusille Ja onnea yrittämään päässeille

Monilla teillä tuntuu olevan jo ennestään lapsia ja on tosi hauskaa lukea teidän vauvakuumeesta. Se on jotenkin kuitenkin vähän erilaista kun meillä ensikertalaisilla. Ensikertalaisena mukana on sen kaiken uuden jännittäminen ja ainakin omalla kohdalla alitajunnassa pieni ääni muitsuttaa että kaikki ei voi saada lapsia, eli en uskalla iloita ennen kuin olen onnistunut... Ja sen kuvan olen teiltä saanut, että jos on jo lapsia, niin kuume/toive vielä yhdestä on niin tosi voimakas ja määrätietoinen

Itsellä on nyt ihme kyllä häiden alla vauvakuume pienentynyt entisestään, vaikkakin kyllä siis edelleen haluan vauvan tosi paljon, mutta nyt kekin muutakin tekemistä kuin pyöriä vauvapalstoilla eli toisin sanottuna ehkä kuume on säilynyt entisellään, mutta fanaattisuus vähentynyt Me ollaan tän kuun aikan pari kertaa "unohdettu" ehkäsy ja menty vähä niiku keskeytetyllä ja varmoilla päivillä. Mies ei myöskään oikein malttais odottaa enää, vaikka olishan se ihan fiksua nyt olla vielä varovainen kun on häämekko näillä mitoilla jo ostettu ja olis kiva nauttia häämatkasta syyskuussa ilman pahaa oloa mutta toisaalta noi on aika toisarvosia asioita jos sattuis että vauva ilmottais jo tulostaan...

Tällasta täällä, ihanaa kesän jatkoa

 

Kiitti. Onnistumisen kanssa saakin pitää kiirettä, meillä ei oo kuin 5 kk aikaa onnistua. Jos muksu syntyis vuoden 2016 puolella, saisin niin vähän tukia, että joutuisin elämään miehen rahoilla, ja siihen en suostu. Seuraava yritys onkin sitten vasta koulun jälkeen kun on hetken töissäkin ehtinyt olla, eli 4,5 vuoden päästä. Kamalan pitkä aika.

Niiskuilija, teillä on siis häät syyskuussa? Ethän sä ehtis ees painoas nostaa, vaikka vauva tulostaan jo ilmottaskin. Se on vaan pari kuukautta, eiköhän mekko päälle vielä mahtuiski?

 

Hei kaikki!

Täälä huhuilee yksi yrityksen odottaja jonka olisi tarkoitus alkaa yrittämään tuossa syyskuun loppupuolella omaa lasta miehen kanssa!

Olemme siis olleet yhdessä 3 vuotta ja aina olemme olleet sitä mieltä, että lapsia haluamme yhdessä. Minulla on vielä opinnot kesken ja valmistun ensi keväänä.. Yrityksen aloituskin määräytyy siksi "vasta" syyskuulle, että kerkeisin valmistua ensin jos plussa sattuisikin pärähtämään ensimmäisestä yrityksestä.

me mieheni kanssa yritimme lasta tjot meiningillä vuoden verran, mutta kun sain tietää pääsystäni kouluun aloimme käyttää ehkäisyä.. Tästä jäikin meille pelko siitä, että meidän olisi vaikea raskautua.. toivottavasti kuitenkin olemme väärässä ja pienokainen saisi alkunsa suht nopeasti :heart:

Täälä on ollut kamalan pelottaviakin mietteitä lapsen teosta ja raskaudesta.. kaikesta siihen liittyvästä! Mutta se lienee ihan normaalia kun kuitenkin esikoisesta on kyse!
Olemme valmistautuneet yritykseen melko innokkaasti foolihapot ja muut vitamiinit on jo aloitettu syömään yhdessä!

Minulla kyllä tämä vauvakuume on mennyt ihan uudelle ulottuvuudelle tässä kesän aikana ja en meinaa pysyä liitoksissani ollenkaan!!! Paljon tsemppiä jokaiselle odottajalle

 

Hei kaikille!

Tällä kertaa en ehdi kaikille vastaamaan erikseen, mutta laittelen vähän kuulumisia meiltä. Ai niin, tervetuloa uudet!

Meillä ei ole asiasta nyt taas pariin päivään keskusteltu, vaikka mulla onkin koko ajan tuolla takaraivossa se toive. Pelkään painostavani miestä jos puhun tästä ja että hän sitten pyörtää senkin pienen ehkän, joka on puheissa jo pyörinyt. Toisaalta olen aika varma siitä, että hän vielä suostuu.

Kaiken lisäksi mä oon "liian" tietoinen omasta kropastani ja tunnen ovulaation - jos en nyt täysin sitä hetkeä, niin päivän kuitenkin. Nytkin tiedän, että jos ti-to ens viikolla olis seksiä, niin olis raskautuminenkin mahdollista. Luulen silti, että ehkäisyä käytetään sitkeästi ainakin jouluun asti. Mies oli sitä mieltä, että saisin ainakin vuoden verran olla töissä. Toisaalta mä tiedän miehen heikot kohdat (esim. on aika pihi), niin osasin matemaatikkona iskeä sille lukuja pöytään miksi raskautuminen aika pian olis paljon kannattavampaa kuin myöhemmin

Kesän kuumuudesta terkkuja,

Salliina

 

Mäkin uskaltaudun tänne kun täällä on muitakin joilla jo ennestään lapsia

Mulla ei varsinaisesti vauvakuumetta ole ainakaan vielä mutta jo ennemmin ollut toiveissa 4-6 lasta, jos mahdollista. Nuorimmainen on vasta 4kk eli pieni vauva vielä, tosin ei enää ihan niin pieni kun on jo samankokoinen kuin siskonsa oli 6kk. Ja painoakin jo 7,5kg niin alkaa tuntua aika isolta jo.

Neljäs lapsi siis toiveissa, yritys tarkoitus aloittaa loppu/alkuvuodesta. Keskimmäinen on 1v9kk poika ja esikoistyttö täyttää enskuussa 3,5v.

Mulla on kyllä ollut selvää, varsinkin tuon kolmannen syntymän jälkeen että neljännenkin haluaisin, lähinnä on mietinnässä että onko ihan hullua tähän perään sekin tehdä. Mutta se tuntuu kuitenkin helpoimmalta, tykkään pienestä ikäerosta, vaikka välillä vois varmaan helpommallakin päästä Ja sitten tietenkin se että voiko kaikki mennä hyvin neljännelläkin kerralla, jos sitä edes raskautuu, kolmesti olen jo raskaaksi tullut heti ensiyrittämällä mutta voihan olla että en enää tuliskaan... Ja mitähän kaikki tutut ja sukulaiset sanoo

Asuntoon mahtuu, asutaan vuokralla paritalossa ja omakotitalo halutaan tässä ehkä parin vuoden päästä kun lapset vähän isompia ja auto meillä on jo 6hengen tila-auto. Mutta silti, onhan se aina iso asia kun alkaa yrittämään uutta perheenjäsentä. Vaikka toivottu oliskin, mielessä kaikenlaista.

 

Saraheinä: mukava lukea, että täällä on muitakin 4. kuumeilevia. Lueskelin ketjua vähän taaksepäin ja huomasin, että taloudellisia seikkoja oli pohdittu jonkun verran. Se mullakin tässä eniten on painamassa (rahan riittävyys sittenkin, kun muksut on teini-iässä ja siitä ylöspäin.) Ruoka, vakuutukset, harrastukset...Mun mies on tarkka laskemaan kulutuksia, joten tää talouspuoli rassaa sitä näistä "huomioitavista seikoista" eniten. Meillä on kyllä työpaikat, mutta supertuloisia ei olla. Oman jaksamisen kanssa uskon pärjääväni normioloissa, mut tietty se onkin sitten uusi tilanne, jos kaikki ei menekkään raskaudessa ym. yhtä hyvin kuin aiemmin. Joku mietti, miten kahden vilkkaan/riitelevän lapsen ja vauvan yhdistäminen luonnistuu. Mulla on just tommonen tilanne, välillä on ottanut tiukille kyllä, mutta nyt se kolmaskin alkaa olla jo samassa painiläjässä ja osaa pitää puoliaan. Mietin just tänään, että onneksi uskallettiin "tehdä" kuopus, se on tuonu niin paljon iloa meidän perheeseen. Samalla pähkin, että kaduttaakohan mua sitten myöhemmin, jos ei enää yritetä sitä neljättäkin...:|

Tänään näin kaupungilla raskaana olevia naisia uskomattomat määrät eli olen niin virittäytynyt tähän vauvahommaan (äääh...). Samoin silmiin osui useampi nelilapsinen perhe ja lopulta rantsussakin vielä yksi samanmoinen. Totesin miehelle ohimennen, että tää on varmasti joku merkki mulle. Mies ei oikein lämmennyt ilolleni, taisi huokaista syvään vaan. No ei auta kuin odottaa, mihin tän perheen kelkka kääntyy: /.

 

Tervetuloa kaikille uusille (joiden mukaan itsenikin lasken )!

Aika samanlaisia huolia tuntuu olevan monilla täällä. Harmillista että lasten yrittäminen on niin paljon sidoksissa taloudellisiin kysymyksiin. Ärsyttää tosiaan se, että itsekin pohtii paljon juurikin sitä, miten lapsen saaminen vaikuttaa rahatilanteeseen ja miten lapsen kanssa pärjättäisiin nimenomaan taloudellisesti.. Plääh!

Itsellä ensikertalaisena kyllä myöskin kaikki se vastuu ja lapsen tuomat muutokset elämään ja parisuhteeseen jännittää. Olisinko valmis sitoutumaan toiseen ihmiseen niin täydellisesti? Miten minun ja miehen suhteelle käy? Mitä jos kaikki meneekin pieleen? Sen lisäksi pelkään ihan raskautta ja synnytystäkin, erityisesti synnytystä.

Ja toisaalta taas... kuume kasvaa hurjasti ja joinakin päivinä tekisi mieli aloittaa yrittäminen heti. Kuten muutama muukin täällä jo mainitsi, raskaana olevia naisia ja vastasyntyneitä tuntuu pompsahtelevan silmille ihan jatkuvasti ja kaikkialla. Raskausuutisiin suhtautuu tällä hetkellä vähän tyyliin: AI SINÄKIN?! Ei pahalla mutta jotenkin samaan aikaan ihmetyttää miksi kaikki hankkivat lapsia nyt (kun minäkin haluaisin!!) ja välillä vähän jopa salaisesti ärsyttää (koska minäkin haluaisin!!).

Meillä on jo muutama kuukausi menty välttelevällä tjot meinigillä Eli luotan kalenterin ja fiilisten perusteella varmoihin päiviin. Viime kuussa ehdin jo luulla olevani raskaana koska yleensä säännölliset menkat olivat jopa viikon myöhässä, mutta sieltä ne sitten lopulta tulivat. Toiveajattelu sen varmaan aiheutti.

 

Tootsie Roll niinhän se on, että syyskuu tulee niin pian että eihän sitä ehkä hirveesti kerkiäis turvota Olis jotenki ihanaa alottaa yritys jo nyt mut voi olla että häihin asti mennään tällä "äää ei jaksa laittaa kumia" -asenteella Virallisesti siirryn yrittämään päässseissiin sitten vasta kun tosissaan päätetään alottaa.

talousasioista: oon kokoajan miettiny kauheesti kans noita rahajuttuja ja että mitenköhän sitä sitte pärjää. Mut sitte toisaalta mä oon jo 28v, lapsia ei todellakaan vaan tehdä vaan niitä saadaan. Jos sitä odottelis ja alottas yrittämisen vasta vuoden-kahen päästä ni se olis ihan kauheeta tajuta jos ei sit onnistuiskaa. Kaikesta selviää enkä usko että siihen lapseen on parin ensimmäisen vuoden aikana pakko edes niin tuhlata. Kaikkee saa kierrätettyä kavereilta ja jos nyt vaikka vauva tulis ni se olis ensimmäinen lapsenlapsi meijän molempien vanhemmille, eli ne varmaan sekois niin ettei tartteis paljo ite ostellakkaa

 

Itsellä ensikertalaisena kyllä myöskin kaikki se vastuu ja lapsen tuomat muutokset elämään ja parisuhteeseen jännittää. Olisinko valmis sitoutumaan toiseen ihmiseen niin täydellisesti? Miten minun ja miehen suhteelle käy? Mitä jos kaikki meneekin pieleen? Sen lisäksi pelkään ihan raskautta ja synnytystäkin, erityisesti synnytystä.

Täällä aivan samat ajatukset. Kamala hyppy tuntemattomaan.. Mutta koitan ajatella niin, että tilanteesen kyllä kasvaa sitä mukaa, kun asia etenee.
Kyllähän sitä on selvitty tähänkin mennessä kaikesta uudesta ja isosta; eka kertaa yksin asumisesta, ekasta työpaikasta, vastuu itestään, talousasiat jne. ja nyt ne tuntuu jo aivan normaalilta osalta elämää.

Niiskuilija, meidänkin muksu (toivottavasti siis ehitään ekoiks ) ois eka lapsenlapsi kaikille paitsi yhdelle ja kahdelle sitten eka lapsenlapsenlapsi, että sitä tavaraa tulee tosiaan varmaan enemmänkin kuin tarvis, että sillain ei hankintoja tarvii niin miettiä. Mulla vaan on se, että en halua olla riippuvainen miehen rahoista, vaikka yhteisestä lapsesta onkin kyse.

Toiveajattelu muuten saa aikaan välillä aika vahvojakin 'oireita'.

Tuosta miehen vauvakuumeesta, meilläkin se näkyy lähinnä uuden auton haikailuna, farkku pitäis saada ja sillain.

 

Moikka kaikille!

Olen jo pidemmän aikaa käynyt lukemassa täällä kirjoituksianne ja nyt itsekin hyppään mukaan =)
Elikkäs kova vauvakuume yllätti pari kuukautta sitten. Meillä on ennestään kaksi lasta, 4v ja 5v. Aiemmin olin vielä sitä mieltä että nämä kaksi ehdottomasti riittävät meille mutta todella yllättäen vauvakuume alkoikin nostaa päätään.
Miehelle asia tuli todella yllätyksenä että halusinkin vielä kolmannen lapsen. Asiasta täytyi monet kerrat jutella ja nyt muutamia päiviä sitten mies myöntyi ajatukseen.
Kierukan otatan pois syyskuun alussa ja silloin aletaan yrittämään vauvaa.

Vaikka syyskuun alkuun on n. kuukausi niin se tuntuu kamalan pitkältä ajalta, ei mitenkään malttaisi odottaa. Meillä "häämatka" elokuun vimpolla viikonlopulla joten sitä ennen ei viitsisi kierukkaa ottaa pois kun menkat sattuisi tietysti juuri sille viikonlopulle. Eli ei auta muu kuin odotella =)

 

Meillä kaksi lasta (2005, 2010). Olimme miehen kanssa jo puhuneet, että ei enempää lapsia ja mietimme jo sterilisaatiota. Minulla iski kuitenkin yllättäen vauvakuume. Mies ei vielä ole innostunut asiasta. Miten saisin miehen suostuteltua? Pelottaa, että jos hän ei suostukaan ollenkaan ja minulla ikääkin jo 35, joten kovin pitkään ei voisi enää odottaa.

Ihanaa kuitenki kun täällä muitakin samassa tilanteessa olevia

 

Risse79 Meillä mies ei aluksi innostunut asiasta yhtään. Pikkuhiljaa aloin asiasta jutella ja esitin hyviä perusteluja miksi kolmas lapsi voisi tulla. Mm. molemmilla vakkarityöt, kotona riittää tilaa, autoakaan ei välttämättä tarvitse vaihtaa sekä olin vielä erikseen laskeskellut miten tullaan taloudellisesti toimeen kolmen lapsen kanssa ym ym. Lopulta hän vaan hokasi että kivahan se kolmas vauva vielä olisi.
Itselleni tuo "suostutteluaika" oli aika piinaavaa kun tosi kova vauvakuume ja yhtään ei vielä tiennyt miehen lopullista mielipidettä.
Suosittelen että antaa miehelle aikaa miettiä tuota vauvajuttua eikä liikaa painosta

Onko muutes kellään tietoakaan minne pitää olla yhteydessä kun haluaa kierukan pois? Perhesuunnitteluneuvola, terveyskeskus?

 

Enhän mä osaa muille edes kommentoida mitään, kun kaikki yrittää jo ties kuinka monetta lasta.

Eka päivä nikotiinilaastarilla. Ei varsinaisesti tee mieli tupakkaa, mutta koko ajan päähän nousee (tapa?) ajatus että voisinpa mennä tupakalle.. Ja sitten pitää erikseen tajuta että enpäs menekään.

Meillä mies on parin viime päivän ajan jutellut paljon kaikenlaista, ja eilen sitten totesi että 'mä oon ainakin ihan valmis'. Olisinpa mäkin noin varma.

Täällä siis näköjään menee parhaiten niin, että antaa miehen itsekseen ajatella asiaa sen jälkeen, kun on vähän yrittänyt yhdessä ensin jutella. Eikä tuputa tunti toisensa jälkeen vauvajuttuja, kai siinä toinen menee jo puolustuskannalle, kun koko ajan ahdistelee.

 

Hei kaikille!

Olen viettänyt hiljaiseloa nyt kevään jäljiltä, kun perheessä ollut vähän hässäkkää. Ei mitään vakavaa, mutta yrittämistä joudutaan siirtämään syksystä hamaan tulevaisuuteen. Miehellä on masennusta ilmassa, joten tähän kohtaan ei uutta vauvaa perheeseen aleta tekemään (hieman ehkä yksipuolisesti päätin näin). Jos vahinkoja sattuu, saa vauva tulla, mutta tarkoituksella ei tähän elämäntilanteeseen ei tehdä. Nyt pärjää 2-vuotiaan kanssa ihan hyvin ja pärjäämme perheenä, mutta lisärasitus voisi olla liikaa. Kyllähän sitä vielä toisen lapsen soisi perheeseemme, mutta nyt joudutaan odottamaan vielä.

Mutta tosiaan, minut voi siirtää taustalle. Turha tuolla listalla roikuttaa, kun ei tiedä yhtään, että miten käy. Lueskelen kyllä tarinoita ja yritän päästä taas jännittämään muiden odotusta, vaikka se omalta kohdalta nyt hetkeksi jäihin meneekin. En ole surullinen, vaan enemmänkin tunnen olevani sinut asian kanssa. Eli ei harmitteluja. Minulla on ihana mies ja ihana 2-vuotias, joten kaikki on hyvin.

 

Moikka

Minä nyt sitten pesiydyn tänne teidän ketjuun kun en vauvakuumeilultani muutakaan osaa tehdä Odotan siis yrityksen alkamista...joskus. Nyt on huono hetki kun jouluna valmistun ja pitäisi tehdä töitä kun velkaa on ja talous epätasapainossa. Jos mies saisi töitä niin sitten voitaisiin jo nyt ryhtyä puuhiin, mutta se ei ole varmaankaan hänen omien terveysasioidensa takia mahdollista.

Minulla on 12 vuotias tytär ja kohta 3 vuotias poika jonka yritystä ja odotusta taapersin täällä kaksplussalla silloin Lueskelin tuolla ihanaa ketjua missä tikutellaan ovulaatioita ja raskaustestejä ja jaellaan niitä muiden analysoitavaksi Just ihanaa ja odotan tuota vaihetta kun saa jännätä. Ja voi olla muiden jännäämisiä jännäilemässä mukana.

Varmaankin se yrityksen aloittaminen menee ensi vuoden puolelle aika reippaasti, mutta aika näyttää miten nää hommat nyt tästä lutviutuu.

Mulla tulee olemaan yrityksessä haastetta jo ihan senkin vuoksi että toinen munatorvi on poistettu, eli vain toinen puoli tuottaa munasoluja. Eli vain joka toinen kk ois mahdollista tulla raskaaksi. Tilanne oli sama tuon kuopuksen kans, joten tiedän että se voi olla mahdollista.

Kierukan poiston jälkeen on nyt tullu yhdet kuukautiset ja mielenkiinnolla katselen tässä että mihin pituuteen kierto asettuu ja että opinko bongaamaan ovulaation ilman tikkuja tai muuta. Kierukka lähti poistoon siks että mulla lähti kaikki seksihalut sen kans ja olo on olut tosi ontto ja tyhjä sisältä. Oon käyttänyt hormonaalista ehkäisyä kohta 13 vuotta poislukien nää muksut jotka on tietty siinä välissä laitettu alulle. Olen 100%sti sitä mieltä että mun kroppa ansaitsee pienen lepotauon ylimääräisistä hormoneista.

Että tosiaan, moi vaan kaikille. Alan tässä lueskelemaan tätä ketjua että minkäslaista porukkaa täällä onkaan

-Ruuti

p.s. Miehelle en ole kuumeilustani kertonut vielä mitään, sillä tiedän hänen suostuvan heti ellei jopa ala hoputtamaan. Hän on sellainen "kyllä kaikki järjestyy ja elämä kantaa" -tyyppi

 

Kiitos Apsuli! Sitä mäkin ajattelen, että kun annan miehelle aikaa niin hän voi rauhassa totutella ajatukseen, että jos meille kuitenkin tulisi vielä kolmas. Yritän vain olla liikaa painostamatta. Meilläkin kyllä kotona (ja autossa) tilaa vielä kolmannelle. Tiedän, että nämä asiat ja talous tärkeitä miehelle vauvaa harkitessa, vaikka itselle ne eivät tunnu niin tärkeiltä. Kyllä sopu sijaa antaa Se on vain tämä vauvakuume, joka vie mennessään. Olisi niin ihanaa taas jännätä sitä, että tuleeko raskaustestiin kaksi viivaa, puhumattakaan siitä kui masu kasvaa ja pikkuset potkut alkavat tuntua vatsassa ja sitten se ihana hetki kun saa oman nyytin syliinsä. Toivottavasti saisin tämän kaiken vielä kokea

 

Minut voi poistaa listalta, yritys saa jo alkaa tsemppiä odotteluun!

 

YRITYKSEN ODOTTAJAT

Tervetuloa mukaan kaikki vauvakuumeilijat, jotka vielä odottavat varsinaisen yrittämisen alkamista.
Tässä keskustelussa saa avautua kaikesta!

Yritystä odottelevat 29.7.2014:

nimimerkki	Ikä	Odottaminen loppuu näillä näkymin	Monesko lapsi
oceania	25v	08/2014	1.
Huolihuomisesta	19v	07-09/2014	1.
Apsuli	?	09/2014	3.
Hiitu	21v	09/2014	1.
InkeriIisakki	27v	09/2014	3.
Marlin	30v	09/2014	4.
tervetuloavauva	?	09/2014	1.
niiskuilija	28v	09-10/2014	1.
Mariiii	23v	10/2014	1.
Jutska	32v	syksy 2014	3.
maggis	26v	syksy 2014	2., 1.yhteinen
Tootsie Roll	26v	syksy 2014	1.
Zannuliini	28v	syksy 2014	1.
Donna82	32v	12/2014	3.
Salliina85	29v	01/2015	3.
kka	22v	2014-2015	1.
salomeki	22v	2014-2015	1.
Sano Pirkka	30v	2014-2015	1.
piupiu	24v	2014-2015	1. yhteinen
venla90	23v	03-04/2015	1.
Ruutinen	33v	06/2015	3., 2.yhteinen
Tahdonvoima	28v	2015	1.
Dalahäst	23v	? (ei tiedossa)	1.
saraheinä	?	? (ei tiedossa)	4.
sokerisirkka	23v	? (ei tiedossa)	1.
suan	26v	? (ei tiedossa)	4.
tanttumaaria	25v	? (ei tiedossa)	1.

Taustalla:
Inuko
kaarnalaiva
Lotus
Naarassusi
pumpulipallero
Ruusannuppu
veepu123
Villanen

Yrittämään päässeet:
haavemaa - 05/2014
Hep87 - 05/2014
hiliputti - 05/2014
Vappuvaavi - 05/2014
iloksi - 05/2014
FantaViona - 06/2014
Hormonihirviö1 - 06/2014
päärynärouva - 07/2014
Norna - 07/2014

Yrittämään päässeiden ketju:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/2384875-3-yrityksen-odottajista-yrittamaan-paasseet-kesa-2014-3-a/

Tässä keskustelussa mukana olleiden blogeja seurattavaksi:
iloksi - Hitaasti, mutta varmasti?
Kaneli88 - Ripaus sokeria ja kanelia elämään
ponityttö - Multaa ja Timantteja

 

Tänne on hurjasti tullut uusia odottelijoita ja keskustelua! Toivottavasti lista on nyt päivitetty ajantasalle oikein.
Ilmoitelkaa virheistä, niin korjailen!
Ja ikä puuttui muutamalta uudelta kirjoittelijalta myös.
Tervetuloa joukkoomme, kiva että saatiin eloa tähän ketjuun.

 

No nyt ollaan taas sitten ihan pää sekaisin täälä..
Stressiä on.
ALLE viikko kierukan poistoon.
Ja olen nyt itse alkanut tulla toisiin ajatuksiin. Oikeesti. suunnitelma muuttuu kerran viikossa. Hemmetin hemmetti.

Mieskään ei ota selkeää kantaa vaan on antanut asian suhteen ohjat mulle.
Ja ite oon ihan kahden vaiheilla suuntaan tai toiseen.

Miks tää on niin vaikeeta?

 

Ruutinen on 33 vuotias, lapsi tulisi olemaan kolmas, toinen yhteinen. Odottaminen loppuu... laitetaan vaikka 6/2015 ja muutetaan kunhan tiedetään enemmän.

 

Ihanaa, kun tulee lisää porukkaa. Tervetuloa kaikille uusille ja tsemppejä yrittämään päässeille!

En ole päässyt lukemaan/kirjoittelemaan nyt pariin viikkoon, kun en ole ollut kotona. Nytkään ei ole aikaa sen enempää kirjoitella, mutta palailen paremman ajan kanssa

 

Mut voi laittaa taustalle, kun mitään varmuutta yrityksestä ei vielä ole.

 

Veepu123 Mulle voi päivittää iäksi 26v. Kiitos =)

Miten ihmeessä tuntuu että aika matelee. Ei millään jaksaisi odottaa syyskuuhun =D
Mua vähän jänskättää miten tuon kierukan poiston jälkeen menkat alkaa. Kierukka on ollut mulla nyt melkein neljä vuotta, tänä aikana menkkoja ei ole ollut ollenkaan. Sitä ennen mulla oli menkat ennen kuin esikoinen syntyi eli vuonna 2009! :O
Kun oli tosiaan nuo kaksi raskautta välissä.