Kasvatus 12.06.2016 Päivitetty 06.05.2024

Näin käytät älylaitteita lapsen kanssa – 8 tilannetta ja ratkaisua

Yksivuotias oppii käyttämään älylaitteita, mutta kannattaako se? Älylaitteet eivät ole vanhemman korvikkeita, eikä niistä saatava oppi korvaa taitoja, mitä ihmiskontaktissa saa. Perheterapeutti suosittelee olemaan varovainen älylaitteiden kanssa.

Teksti
Mervi Alatalo
Kuvat
123RF

1. Lapsi on koukussa älylaitteisiin

”Meidän kaksivuotias on koukussa tablettiin. Pyytää sitä heti herättyään ja saa raivarit, kun pelaaminen pitää lopettaa. Minua lapsen riippuvuus on alkanut ahdistaa.”

Tämä on yleistyvä ilmiö, josta pitää olla huolissaan. Olen työssäni nähnyt taaperoita, joita pitää vieroittaa älylaitteista. Sellaiset tapaukset kertovat siitä, että vehkeet ja vempeleet ovat kasvattaneet lasta ja lapsi on vieraantunut aikuisen läsnäolosta.

Sinun täytyy nyt olla vanhempi ja sietää lapsen pettymys ja kiukku. Varo menemästä lapsen tunnetilaan, jos hän raivoaa pettymystään. On tavanomaista, että lapsi kiukuttelemalla testaa aikuisen rajoja ja sitä, kuinka hyvin vanhempi pysyy antamissaan rajoissa.

Alle kolmevuotias lapsi tarvitsee kiintymyssuhdetaitoja, tunteen perusturvallisuudesta ja läsnä olevan vanhemman. Tabletti ei tarjoa mitään näistä.

Lue myös: Jari Sinkkonen: ”Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto”

2. Pelkään lapsen jäävän muita jälkeen ilman tablettia

”En uskalla ostaa meille tablettia, sillä pelkään sen johtavan turhaan riitelyyn. Lapset riitelisivät keskenään ja aikuiset lasten kanssa tabletin käytöstä. Samalla pelkään, että lapset eivät pysy kehityksessä mukana.”

En pitäisi kiirettä. Alle kouluikäinen ei tarvitse niitä välttämättä mihinkään. Lapsen on hyvä oppia luovuutta, kekseliäisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, ja se tapahtuu leikin kautta. Toki osa älylaitteilla tehtävistä asioista tukee näitä taitoja, mutta enemmän ne estävät lapsen oman toiminnan kehittymistä.

Tilastot kertovat leikin vähentyneen. Kyky aloittaa oma leikki ja omat puuhat on huonontunut, kun älylaite on tarjonnut kaiken valmiina. Myös lasten keskittymiskyky on huonontunut.

Lue myös: Älä jätä vauvaa yksin taulu-tv:n ääreen: tämän takia näytön tuijottaminen on haitallista vauvoille

3. Tabletista tuli vanhemmuuden apuväline

”Minulla on huono omatunto, sillä kaksivuotias esikoiseni näprää kännykkääni tai tablettiamme pari–kolme tuntia päivässä, sillä olen kiinni parikuisen kuopuksen hoitamisessa. Tabletti on ihana, sillä lapsi pysyy sen ansiosta varmasti paikallaan eikä juokse ympäriinsä aiheuttamassa tuhoja, kun minä imetän tai vaihdan vaippaa.”

Jotkut kuvailevat tabletteja vanhemmuuden apuvälineiksi. Mutta aika pitkään vanhemmat selvisivät arjesta ilman tabletteja. Miten he sen tekivät?

Vanhemmuuteen kuuluu taito organisoida arkeaan ja sitä, mihin milläkin hetkellä keskittyy. Voisiko isosisarus tehdä jotain muuta, vaikka piirtää tai auttaa vaipanvaihdossa?

Lue myös: Lapsi tarvitsee liikuntaa 2 tuntia päivässä

4. Miten tutustutan lapsen älylaitteisiin ilman koukkuun jäämistä?

”Haluaisin, että lapseni voisivat tutustua jotenkin ”järkevällä” tavalla kaikkiin älylaitteisiin. Eli eivät pelkäisi niitä, mutta eivät myöskään jäisi koukkuun tai käyttäisi aikaansa turhanpäiväiseen.”

Käyttäkää niitä yhdessä. Ja huolehdi, että lapsella on aikaa leikkiä. Älylaitteita ei tarvitse käyttää päivittäin. Peli tai lastenohjelma silloin tällöin ei ole pois kiintymyssuhteesta. Vanhempien olisi hyvä pitää kiinni kohtuullisista peliajoista.

Lue myös: 10 keinoa: näin saat lapsen nukkumaan

5. Lapsi tulee äreäksi tabletin käytön jälkeen

”Olen ollut huomaavinani, että kun 2- ja 4-vuotiaat lapseni ovat pelanneet kännykkäpeliä puolikin tuntia, he ovat pelaamisen jälkeen tavallista ärtyneempiä. Pelit ovat siis ihan tavallisia, väkivallattomia lastenpelejä. Kuvittelenko vain?”

Lapset ovat erilaisia ja heidän herkkyysasteensa vaihtelee. Joku pelkää jopa muumisarjaa. On vaikea sanoa, minkälaisia tunteita peli lapsessa herättää ja miten lapsi kaiken hahmottaa. Siitä voi yrittää ottaa selvää kyselemällä.

Ja vaikkei peli pelottaisi lasta, siinä voi olla paljon virikettä: nopeasti vaihtuvia värejä, ääniä ja muita elementtejä. Se voi olla lapsen hahmotuskyvylle stressaavaa.

Lue myös: Näin opetat kiukkuavalle lapselle itsehillintää – 10 vinkkiä

6. Älylaitteiden taustavalo huolettaa

”Olen kuullut, että älylaitteiden taustavalo aiheuttaa stressiä. Pitäisikö minun olla huolissani? Lapsille on tullut tavaksi katsoa iltavideo.”

Asiasta tosiaan on aikuisilla tehtyjä tutkimustuloksia. Nukahtaminen vaikeutuu ja uni on heikompilaatuista, jos illalla viettää paljon aikaa älypuhelimen tai tabletin kanssa.

Tutkimusten perusteella ilta pitäisi ehdottomasti rauhoittaa.

Lue myös: Opeta nämä kolme liikuntataitoa lapselle

7. Lahjon lasta tabletin käytöllä

”Meillä sekä potalla käyminen että syöminen ovat taaperon mielestä tosi turhia juttuja. Kuulin kesällä puistossa, että jossain perheissä lapsia kannustetaan kyseisiin toimiin tablettilahjonnalla. Ajatus houkuttaa.”

Älkää lähtekö tälle tielle. Vaikka tuntuisi, että ruokahetki on tabletin avulla rauhallisimpi, kannattaa mieluummin kestää riitely ja kiukuttelu. Lapsi tarvitsee riitelytaitoja.

Hän tarvitsee myös sosiaalisia taitoja ja käytöstapoja. Yhdessä syöminen tukee niitä kaikkia. Ruokahetki on myös perheen yhteistä aikaa ja tärkeä hetki vaihtaa kuulumisia – tai vaikka sitten harjoitella riitelyä ja aikuisten osalta kiukun sietämistä.

Miettikää mieluummin, mitä muuta ruokailutilanteissanne kannattaisi muuttaa. Usein tällaisissa tilanteissa toistuu tietty kaava ja lapsessa saattaa herätä vanhoja kiukkuja.

Lue myös: Parhaat sovellukset lapselle – 14 opettavaista ja viihdyttävää appsia

8. Uskon, että älylaite tekee lapsen fiksummaksi

”Meidän kolme- ja puolivuotias osaa jo paljon sanoja englanniksi, koska hän on katsonut tabletilta englanninkielisiä lastenohjelmia. En näe mitään syytä kauhistella älylaitteiden käyttöä. Lapsi kehittyy niiden ansiosta aiemmin kuin monet kaverinsa.”

Jollette ole kaksikielinen perhe, lapsenne ei vielä tarvitse opetella vieraita kieliä. Toki jotkut lapsista kehittyvät muita aiemmin ja pystyvät vastaanottamaan uusia asioita jo varhain. Mutta olkaa silti tarkkoja sen suhteen, ettei lapsen luonnollinen kehitysprosessi häiriinny.

Tuossa iässä tärkeintä on siis turvallisuudentunteen rakentaminen, pelkojen käsittely ja kiintymyssuhteiden rakentuminen. Liiallisista virikkeistä saattaa kehkeytyä lapselle turha stressi.

Asiantuntijana psykoterapeutti ja erityistason perheterapeutti Anniina Kerman.

Lue myös: Mitä tehdä, jos lapsi ei puhu? 6 kysymystä

Lue myös

Kommentit (1)

Muistakaa pitää laitteet lentotilassa, kun lapsenne pelaa niillä! Ja välttäkää kotona langattoman lähiverkon pitämistä päällä. Sulkekaa se ainakin yöksi. Siinä vasta sellainen vaara, joka on paljon pahempi kuin sinisen valon aiheuttama unihäiriö.

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X