Kasvatus 24.11.2021 Päivitetty 26.04.2024

Trauma voi syntyä helposti, mutta suuri osa traumamuistoista neutralisoituu itsestään – näin suojaat lasta toksiselta stressiltä

Kun lapsi näkee ja kokee ikäviä asioita, vanhemmat voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, ettei tapahtumista muodostu elämän mittaisia traumamuistoja. Lasta suojaavat vanhemman turvallisuus ja arkiset mielen taidot.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
iStock

Traumakokemus voi syntyä joskus pienestäkin tapahtumasta. Läheltä piti -tilanne liikenteessä, tuttavaperheen muriseva koira tai vanhemman tapa huutaa riitatilanteissa voivat jättää aivoihin vahvan muistijäljen. Trauma saattaa aktivoitua vielä aikuisenakin.

Autolla ajaminen jännittää. Koirat herättävät pelkoa. Kumppanin huuto saa jähmettymään mykkänä paikoilleen.

Lue myös: Lapsella on aikuista suurempi riski traumatisoitua kriisissä – milloin tarvitaan ammattiapua?

Trauma syntyy, kun sietokyky ylittyy

Trauma voi syntyä tilanteessa, joka ylittää yksilöllisen sietokyvyn rajan ja järkyttää ihmisen käsitystä normaalista, turvallisesta elämästä. Lapsella sietokyvyn raja tulee yleensä nopeammin vastaan, sillä hänellä ei ole riittävästi tietoa, kokemuksia ja keinoja tilanteen käsittelemiseen.

Tutkimusten mukaan kolmasosa traumamuistoista muuttuu aivan tavallisiksi muistoiksi kolmessa kuukaudessa. Toinen kolmasosa traumamuistoista neutralisoituu pitemmän ajan kuluessa ja kolmas kolmannes tarvitsee hoitoa.

Silloin, kun kyse ei ole yksittäisistä mieltä järkyttävistä tapahtumista, vaan pitkäkestoisesta traumatisoitumiselle altistavassa tilanteessa elämisestä, puhutaan vaikeista lapsuuden kokemuksista (adverse childhood experiences). Vaikeat lapsuuden kokemukset syntyvät elämäntilanteissa, joissa lapsen elämä on pitkän ajanjakson normaalista poikkeavassa ja hänen yksilöllisen sietokykynsä rajoja koettelevassa tilassa.

Vaikeat lapsuuden kokemukset voivat aiheuttaa lapselle toksista eli tuhoisaa stressiä. Tällaisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi perheen köyhyys, kodin riitaisa ilmapiiri, oma tai perheenjäsenen vaikea sairaus, vanhempien vaikea ero, perheenjäsenen päihdeongelma, läheisen kuolema, rasismi, koulukiusaaminen tai torjutuksi tuleminen ikäisten kaveripiireissä.

– Lapsen traumaa ja toksista stressiä ei huomaa välttämättä mistään tietyistä merkeistä, mutta vaikean kokemuksen jälkeen lapsen mieleen saattaa nousta hyvin vahvoja ja eläviä muistikuvia tapahtumista, hän voi nähdä painajaisia ja alkaa vältellä tiettyjä asioita. Lapsi voi olla myös ylivirittynyt tai alavireinen, lastenpsykiatri Riikka Riihonen kuvailee lapsen traumakäyttäytymistä.

Lasten kohtaamat ikävät ja raskaat asiat sivuutetaan usein ajattelemalla, että kyllä lapset sopeutuvat ja kyllä tämä tästä ohi menee. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että trauma ja toksinen stressi voivat jättää jälkensä aivojen toimintaan sekä käyttäytymiseen.

Trauman pitkäikäisiä vaikutuksia voivat olla esimerkiksi:

  • Taipumus vetäytyä sosiaalisista tilanteista.
  • Vaikealta tuntuvien tilanteiden välttely.
  • Ärtyisyys.
  • Tunteiden säätelyn vaikeudet.
  • Yli- tai alivireisyys.
  • Luottamuksen katoaminen tulevaisuutta tai toisia ihmisiä kohtaan.

Pitkäkestoisten ja vaikeiden traumamuistojen kanssa elävän on usein vaikea haaveilla tulevaisuudesta. Hänen on vaikea uskoa siihen, että tulevaisuudessa voisi tapahtua hyviä asioita.

– Traumaattisen tilanteen tapahduttua on todella tärkeää, millaista tukea lapsi saa aikuisilta. Saako tapahtumista ja tunteista puhua avoimesti ja rehellisesti perheessä sekä muualla? Vaikeisiin elämäntapahtumiin liittyy yleensä ainakin aluksi pelkoa, surua, pettymystä, ahdistusta ja häpeää. Muistoja ja kokemuksia ei pidä ryhtyä manipuloimaan eikä kieltää tai mitätöidä lapsen tunteita ja ajatuksia tapahtuneesta, Riikka Riihonen toteaa.

Joskus esimerkiksi vanhempien kännisekoilut kuitataan huumorilla. Lapsi oppii, että hänelle hämmentäviä tai kipeitä asioita ei oteta tosissaan. Tämä vaikeuttaa todellisten tunteiden käsittelyä.

Lue myös: Aikuinen on lapselle roolimalli, ja se on otettava huomioon myös alkoholinkäytössä

Vanhemmat voivat suojata lasta toksiselta stressiltä

Kun lapsi näkee ja kokee ikäviä asioita, tärkeintä on, että vanhempi pysyy kasassa ja turvallisena: Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia puhua tapahtuneesta ja aikuiset kestävät lapsen kaikki tunteet.

– Tällä on tutkimusten mukaan todella suuri merkitys sille, miten lapsi voi psyykkisesti traumatapahtuman jälkeen, Riihonen kertoo.

Jos lapsen tai koko perheen elämää koettelee kriisi, Riihonen kehottaa pitämään lapsen elämän mahdollisimman samanlaisena kuin se on ollut aiemminkin. Tutut ja turvalliset arjen rutiinit antavat turvaa.

Lapsen toimintakykyä kannattaa tarkkailla. Pystyykö lapsi osallistumaan leikkeihin? Onnistuuko pukeutuminen, syöminen, nukkuminen ja muu arki suhteellisen normaalisti? Häiritsevätkö lapsen pelot ja välttelykäyttäytyminen arkea? Onko lapsen ahdistuneisuus jatkuvaa ja voimakasta?

– Jos vaikeat muistot alkavat ohjailla lapsen elämää, hänelle kannattaa hakea apua esimerkiksi paikallisesta perheneuvolasta tai perhekeskuksesta. Vain pieni osa lapsista tarvitsee lopulta omaa psykoterapiaa traumaoireidensa hoitoon.

Elämäntaidot auttavat traumatisoitumiselle altistunutta lasta

Harvardin yliopiston Center on the Developing Child on listannut viisi asiaa, jotka suojaavat lasta traumatisoitumiselta ja toksiselta stressiltä:

  1. Sosiaalisten taitojen harjaantuminen. Kannusta ja ohjaa lasta harjoittelemaan ongelmien ratkaisemista kasvokkain keskustelemalla. Tämä kehittää lapsen sosiaalista rohkeutta, keskittymiskykyä ja joustavuutta.
  2. Ärsykkeiden ja vihjeiden huomaaminen. Auta lasta huomaamaan pienet muutokset omassa sekä toisten ihmisten tunteissa ja vireystilassa. Sanoita lapsen tunne- ja vireystilaa. Juttele keinoista, joilla omaa oloa voi muuttaa, ennen kun tunteet tai vireystilan muutos ehtii kasvaa valtavan suureksi. Tämä kehittää lapsen itsetietoisuutta sekä tunteiden säätelyn taitoa.
  3. Asioiden tarkastelu eri näkökulmista. Opeta lapselle, että asioihin on aina monta eri näkökulmaa eikä yksi näkökulma ole ainoa oikea. Asiat eivät stressaa niin paljon, kun niitä osaa tarkastella monelta eri kantilta. Tämä kehittää lapsen itsetietoisuutta, joustavuutta ja tunteiden säätelyä.
  4. Keskittyminen henkilökohtaisesti motivoiviin tavoitteisiin. Jos lapsi on kokenut ikäviä asioita, hän ei välttämättä pysty tunnistamaan omia vahvuuksiaan eikä haaveilemaan tulevaisuudesta. Hän ei kykene juuri nyt näkemään niin lähelle eikä niin pitkälle. Pidä kuitenkin yllä hienovaraista keskustelua vahvuuksista ja tavoitteista. Älä lupaa tai odota suuria, vaan huomaa ja sanoita lapsen vahvuuksia. Kannusta lasta asettamaan itselleen pieniä tavoitteita. Tämä kehittää lapsen identiteettiä, keskittymiskykyä, pystyvyyden tunnetta ja suunnitelmallisuutta.
  5. Myönteisten muistojen ja pienten onnistumisien rakentaminen. Ikävät tapahtumat voivat saada aikaan sen, että negatiivinen sisäinen puhe valtaa lapsen pään. Hän saattaa syyttää ja mollata itseään ajatuksissaan sekä mitätöidä pienet onnistumisensa. Kerro lapselle, että omalla pään sisäisellä puheella eli omilla ajatuksilla on suuri vaikutus siihen, miltä tilanteet tuntuvat ja miten elämä sujuu. Kun kannustat, lohdutat, kiität ja kehut itseäsi ajatustesi välityksellä, saat paljon enemmän hyviä muistoja ja onnistumisia. Tämä kehittää lapsen identiteettiä, tunteiden säätelyä ja suunnitelmallisuutta.

Trauma tarinaksi: Vahvistavat ja vangitsevat traumatarinat

Vaikeisiin kokemuksiin liittyvät muistot voivat olla hajanaisia. Tapahtuneesta voi lapsen kanssa yhdessä muistelemalla rakentaa yhtenäistä kertomusta siitä, miten asiat menivät ja millaisia erilaisia näkökulmia ihmisillä on tarinaan.

– Mutta tällaisen tarinan ei tulisi olla vaikeaan kokemukseen liittyvien tunteiden välttelyn väline, Riihonen sanoo.

Joskus lapsi saattaa muodostaa ikävistä kokemuksistaan niin vahvan oman tarinan, että tarina ja trauma alkavat hallita hänen koko elämäänsä. Kaikki selittyy traumatarinan kautta: Käytän nyt huumeita, koska minua kiusattiin koulussa. Syön epäterveellisesti ja pelaan yöt, koska minulla ei ollut kavereita koulussa.

Tarinan vangiksi voi jäädä, jos tarinan muodostaminen jämähtää uhri-vaiheeseen. Uhrin roolista pitäisi päästä eteenpäin, oman mielen ja tapahtumien havainnoijan sekä aktiivisen toimijan, oman hyvinvoinnin rakentajan tarinavaiheisiin. Traumatarinassa eteenpäin pääsemisessä voi auttaa ammattilaisen keskusteluapu.

Toisinaan traumatisoituneet lapset kehittävät selviytymiskeinokseen voittamattoman sankarin tarinan. He pumppaavat traumasta voimaa, mikä voi johtaa aikuisiässä menestykseen työelämässä, mutta häviöihin ja ongelmiin ihmissuhteissa. Voittamaton sankari sortuu usein ylimielisyyteen, aggressiivisiin ajattelu- ja käyttäytymismalleihin, huomionhakuisuuteen, ylisuorittamiseen koulussa ja työholismiin työelämässä. Häntä ajaa eteenpäin uskomus, että hänen on pakko olla hyvä kaikessa.

Trauma voi aiheuttaa monenlaisia uskomuksia, joista muodostuu elämän pohjavirta:

”Elämässäni ei voi tapahtua enää mitään hyvää.”

”Olen tuomittu luuseriksi.”

”Ihmiset eivät pidä minusta. ”

”Ihmisiin ei voi luottaa. ”

Uskomukset ovat syvään uurtuneita malleja ihmisen mielessä. Niitä voi olla vaikea muuttaa ilman terapiatyöskentelyä.

– Uskomukset voivat kuitenkin muuttuvat myös arjessa, kun lapsi näkee käytännössä, että hyviä asioita ja turvallisia ihmissuhteita voi osua myös omalle kohdalle. Se vaatii aikaa sekä aikuisten tarjoamaa tukea ja turvaa lapsen elämään, Riihonen kertoo.

Monien vaikeiden kokemusten jälkeen lasta auttaa vastakkaisen toiminnan periaate. Kun lapsi kaatuu pyörällä, vanhemmat useimmiten rohkaisevat häntä nousemaan heti uudelleen pyörän selkään, ettei pelko ja välttelykäyttäytyminen pääse alkuun.

Jos lasta kiusataan koulussa, hänen ei pidä piiloutua, vaan aikuisen tukemana astua taas esiin ja ilmaista sanoilla, teoilla ja kehonkielellä, ettei suostu kiusaamisen uhriksi.

Kun kotona on rahat vähissä, se kannattaa sanoa ääneen: Meillä ei ole tällä hetkellä rahaa, mutta meillä on paljon muuta hyvää.

Lue myös: Lapsuuden kehityksellinen trauma syntyy vaivihkaa – Merkit voi huomata jo pienestä lapsesta

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X