Kirjailija Venla Hiidensalo tuli äidiksi kaksi- ja nelikymppisenä, ja toinen ajankohdista oli hänestä ylivoimaisesti parempi – nyt hän perustelee, miksi
”Nelkyt plus on ihanteellisin ikä tulla vanhemmaksi”, sanoo kirjailija Venla Hiidensalo, jonka nuorimmalla ja vanhimmalla lapsella on ikäeroa 20 vuotta.
Kirjailija ja toimittaja Venla Hiidensalo, 46, on kolmen lapsen äiti. Esikoinen on 21-vuotias Tuuli. Poika Otso on kolme, ja lapsista nuorin on yksivuotias Helmi.
– Vanhemmuudessa on jotain sellaista, jonka kautta on sidoksissa johonkin olemassaolon ytimeen. Ja elämän tarkoitukseen.
Pohjimmainen tarkoitus liittyy Venlan mielestä olemassaoloon, tietoisuuteen ja henkiseen kasvuun. Eikä mikään muu ole kasvattanut häntä samoin kuin vanhemmuus.
Silloin ja nyt
Venla Hiidensalo sai ensimmäisen lapsensa Tuulin ollessaan 24-vuotias. Tytär syntyi hektisen arjen keskelle, sillä viestinnän yliopisto-opinnot olivat Venlalla yhä kesken.
– Opintolainalla ostelin pinnasänkyjä ja sellaista, Venla muistelee.
Parisuhde Tuulin isän kanssa päättyi pian lapsen syntymän jälkeen. Otson ja Helmin äitiys onkin siitä erilaista, että nyt arjessa on kaksi yhtä lailla sitoutunutta vanhempaa. Venla on ollut yhdessä aviomiehensä Timon kanssa 10 vuotta.
Toinen suuri ero verrattuna nykyhetkeen on iän ja elämän tuoma kokemus.
– Nuorena olin hirveän kunnianhimoinen ja halusin näyttää maailmalle, että olen ammatillisesti taitava. Myös kirjailijahaave oli syttynyt jo silloin. Enää minulla ei ole sellaista kunnianhimoa.
Venlaa naurattaa. Viimeistä toteamusta ei pidä ottaa liian tosissaan, onhan hänellä nytkin romaani työn alla.
– Mutta enää minulla ei ole tarvetta todistella maailmalle mitään. Olen ymmärtänyt, että työelämä kyllä odottaa sen lyhyen ajan, kun lapsi on aivan pieni.
24-vuotiaana äidiksi tullessaan Venla ajatteli, että elämä jatkuu melko samanlaisena kuin ennenkin. Äitiyden kokonaisvaltaisuus yllätti hänet.
Nuorempien lastensa kanssa hän on puolestaan löytänyt vanhemmuudesta kerroksia, joiden hän ei tiennyt olevan olemassa.
– Nyt pienten kanssa näkee sitä puolta itsestään, joka on muistini tavoittamattomissa. Olen pohtinut paljon omaa äiti- ja isäsuhdettani sekä muistellut lapsuuttani, mikä on ehkä lopullista aikuiseksi kasvamista.
Parasta aikaa
Äitiys ei ollut kauheaa nuorempanakaan. Venla Hiidensalo on ehdottomasti sitä mieltä, että jos lapsia haluaa nuorena, yhteiskunnan pitäisi järjestää sille riittävät edellytykset ja tuet.
Sitä paitsi Venlan ja Tuuli-tyttären välisessä suhteessa on aivan omanlaistaan kauneutta.
– Todennäköisesti yhteisestä elämänmatkastamme tulee hyvin pitkä. On ihanaa, että ehdin näkemään Tuulissa elämän eri kasvuvaiheet.
Venla kuitenkin muistuttaa, ettei hän ole Otson ja Helmin aikuistuessa kuin vasta kuusikymppinen. Siis kaukana ikälopusta.
– Nelkyt plus on ehdottomasti ihanteellisin ikä tulla vanhemmaksi.
Näin Venla voi sanoa kokemuksella, joka hänellä itsellään on vanhemmuudesta. Kypsemmällä iällä oma elämä on valmiimpi kuin nuorena, joten lapsiin voi keskittyä paljon intensiivisemmin. Sekä parisuhde että taloudellinen tilanne ovat kestävämmällä pohjalla.
Vanhemmalla iällä synnytyskokemuksetkin olivat parempia. Esikoisensa alatiesynnytystä Venla kuvailee traumaattiseksi, vaikka lääketieteellisesti kaikki meni hyvin.
– Synnytyslaitoksella minuun suhtauduttiin vähätellen ja tytötellen. Koin, että ylitseni käveltiin täysin. Olin kärsivä nuori tyttö, jolle kätilöt vähän naureskelivat.
Kaksi nuorimmaistaan Venla synnytti sektiolla. Raskauden rasitukset, valvomiset tai synnytyksestä toipuminen eivät olleet vaikeampia kestää kuin nuorempana. Sen suhteen Venla tietää olevansa onnekas.
Siksi hän ei kehotakaan ketään luottamaan siihen, että nelikymppisenä lasten saaminen biologisesti varmasti onnistuu. Hänellä on kuitenkin terveisiä niille, jotka nelikymppisenä vielä puntaroivat päätöstään siitä, yrittääkö vanhemmuutta vai ei.
Venlan ikäiset saattavat joutua miettimään, sulkeako kokonaan vanhemmuuden pois elämän vaihtoehdoista. Joku saattaa pohtia, että onko ikää liikaa ja mitä muut sanoisivat.
– Minun kokemuksellani ehdottomasti kannattaa yrittää. Jos vain onnistuu tulemaan raskaaksi, niin nelikymppisenä ei ole mitenkään liian vanha äidiksi.
Toki neljääkymmentä lähestyvän on hyvä tiedostaa, että reitti ei välttämättä ole mutkaton tai tuota toivottua lopputulosta. Mutta jos siihen on valmistautunut, minkään ei pitäisi estää kokeilemasta raskauden onnistumista.
Suuri ikäero on siunaus
Venlan vanhimman ja kahden nuoremman lapsen välillä on ikäeroa 20 vuoden molemmin puolin. Monilta arjen harmeilta on säästytty, kun kaikki kolme eivät tappele samasta lelusta eikä sisarkateutta pääse syntymään.
Tuuli on nuorempien sisarustensa elämässä luotettava aikuinen, joka paitsi leikkii heidän kanssaan, myös huolehtii heistä. Se on suuri rikkaus, Venla miettii.
– Tuntuu, että heille on turvaa toisistaan vielä aikuisiällä. Tai jos minulle tapahtuisi nyt jotain, Otsolla ja Helmillä on elämässään turvallinen aikuinen, joka on tuntenut minut aina.
Kun Venla seuraa sivusta lastensa yhteistä puuhailua, kaikki elämän kerrokset ovat jollain tavalla läsnä.
Aivan arkisina hetkinä äidin sisimmässä saattaa läikähtää. Kuten silloin, kun Tuuli yrittää opettaa 1-vuotiasta Helmiä puhumaan. Äiti äiti, Tuuli antaa mallia nuoremmalleen. Siihen pieni Helmi vastaa, että äitti äitti.
Venla Hiidensalo
- Vuonna 1975 syntynyt kirjailija ja toimittaja.
- Perheeseen kuuluvat aviomies Timo sekä lapset Tuuli, Otso ja Helmi.
- Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.
- Julkaissut neljä romaania, joista uusin on Suruttomat (2021, Otava). Viides teos on työn alla.
Anna.fi: Kirjailija Sirpa Kähkönen: ”Nautin iän tuomasta varmuudesta”
Jaa oma kokemuksesi