Oletko altis synnytysmasennukselle? Nämä asiat nostavat masennustilan riskiä
Hormonit altistavat synnytyksen jälkeiselle masennukselle, kun estrogeenitaso romahtaa jopa vaihdevuositasolle. Tuen puute, vaikea synnytys ja omat varhaislapsuuden kokemukset voivat lisätä riskiä masentumiseen.
Hormonivaihteluilla on yhteys synnytyksen jälkeiseen masennukseen, sillä synnytyksen jälkeen estrogeenitaso romahtaa rajusti, jopa vaihdevuosia vastaavalle tasolle. Tämän vaikutuksesta myös aivojen serotoniinitaso laskee, mistä aiheutuu mielialan laskua ja voimattomuutta.
Samaan aikaan vauva muuttaa yöunet katkonaisiksi ja elämänmuutos aiheuttaa stressiä, mikä laskee serotoniinitasoa entisestään. Imetystä ylläpitävät hormonit pitävät estrogeenitasoa alhaalla, mistä voi syntyä negatiivinen kierre.
Äidit reagoivat eri tavoin ja erilaisilla voimakkuuksilla hormonaalisiin muutoksiin. Noin 10–15 prosenttia äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen, jolle on toki paljon muitakin kuin biologisia syitä.
Tuen puute altistaa masennukselle
Raskaus, synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika ovat isoja muutoksia täynnä, ja ne tekevät tuoreen äidin mielen herkäksi. Oma minuus on myllerryksessä ja äidin rooli voi olla aluksi hakusessa.
Se, miten tuore äiti kestää hormonaaliset ja kaikki muut muutokset elämässään, riippuu paljon hänen saamastaan tuesta. Yksinhuoltajuus ja turvaverkostojen puute altistavat masennukselle.
Muita riskitekijöitä ovat äidin nuori ikä, suunnittelematon raskaus ja päihdeongelmat sekä traumat ja parisuhdeongelmat.
Myös omat kokemukset varhaislapsuuden hoivasta nousevat tuoreen äidin mieleen. Jos suhde omiin vanhempiin on ristiriitainen ja lapsuudesta löytyy turvattomuutta tai kaltoinkohtelua, synnytyksen jälkeinen masennus on todennäköisempää kuin hyvän varhaislapsuuden kokeneilla.
Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – näin ehkäiset, tunnistat ja hoidat sen
Vaikea synnytys voi varjostaa vauva-aikaa
Jos synnytys pitkittyy, kivun hoito on riittämätöntä tai alatiesynnyksestä joudutaan yllättäen kiireelliseen sektioon, äidin mieli voi altistua masennukselle. Synnytys voi myös tuntua äidistä vaikealta, vaikka se olisi ollut kätilön näkökulmasta tavanomainen.
Jos synnytyskokemus vaivaa mieltä jatkuvasti, kannattaa hakea keskustelu apua, ottaa asia puheeksi vaikkapa neuvolassa. Vaikea synnytys, jota ei ole käsitelty, voi varjostaa koko vauva-ajan vanhemmuutta. Äidin voi myös olla vaikea iloita vauvasta.
Miten äidin synnytysmasennus vaikuttaa vauvaan?
Baby blues on eri asia kuin masennus
Synnytyksen jälkeen jopa 80 prosenttia vastasynnyttäneistä äideistä kokee voimakkaita mielialan muutoksia: moni asia herkistää, itkettää tai ärsyttää. Äidillä voi olla myös unihäiriöitä tai ruokahaluttomuutta.
Mielialan vaihtelut johtuvat usein hormonitasapainon muutoksista, väsymyksestä ja pitkäaikaisen jännityksen purkautumisesta.
Tällaista synnytykseen liittyvää alavireisyyttä ja mielialojen vaihtelua kutsutaan baby bluesiksi, ja se menee varsin nopeasti ohi. Jos oireet kuitenkin jatkuvat, pahenevat tai tulevat takaisin, kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus.
Vakavaan masennukseen tarvitaan usein myös lääkehoitoa
Varsinaisesta vakavasta synnytysmasennuksesta kärsiviä äitejä hoidetaan yleensä terapian ohella psyykenlääkkeillä. Jotkut lääkärit suosivat näiden ohessa tai tilalla hormonaalista hoitoa. Lääkitys tai hormonihoito valitaan aina yksilöllisesti.
Äidin masennus on kriisi, joka koskettaa aina myös kumppania ja lapsia, ja olisi tärkeää, että perheellä olisi tukea ja käytännön apuakin saatavilla.
Lähde: Äidit irti masennuksesta ry:n opas Synnytysmasennus – kriisistä valoon (asiantuntijoina muun muassa psykiatri Antti Ahokas, psykoterapeutti Suvi Laru ja varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Kirsi Juutilainen).
Jaa oma kokemuksesi