Yksi kulttuuriero vaikutti merkittävästi vanhempien uupumukseen korona-aikana – katso miten Suomi pärjäsi
Vanhempien vakava uupumus lisääntyi korona-aikana maailmanlaajuisesti, kertoo tuore tutkimus. Helpoimmin uupuivat äidit, nuoret vanhemmat sekä heikosta taloustilanteesta kärsivät perheet. Vähiten uupuneita olivat hemmottelun hyväksyvissä kulttuureissa elävät vanhemmat.
Vanhempien vakava uupumus lisääntyi koronapandemian aikana maailmanlaajuisesti, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Kaikkialla uupumus ei kuitenkaan lisääntynyt yhtä paljon. Hemmottelun hyväksyvissä kulttuureissa vanhempien uupumus oli korona-aikana vähäisempää kuin pidättyvissä kulttuureissa.
– On mahdollista, että vastoinkäymisiä kohdatessaan hemmottelun sallivasta kulttuurista tulevat vanhemmat kokivat, että heillä on yhä kontrollia elämästään ja he voivat tehdä iloa tuottavia asioita, dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistolta pohtii.
Hemmottelulla viitataan kulttuurille ominaiseen elämästä nauttimiseen, iloon ja hauskanpidon hyväksyntään. Pidättyväisyyteen kulttuuriarvona taas liittyvät tiukat sosiaaliset normit ja kurinalaisuus.
Tutkimuksen mukaan hemmottelun hyväksyntä on korkeinta Kolumbiassa ja heikointa Kiinassa. Suomi sijoittuu tässä maita vertailtaessa keskivaiheille.
Ennen korona-aikaa vahvin maiden välisten erojen selittäjä vanhemmuuden uupumuksessa oli individualismi: yksilökeskeisimmissä maissa vanhemmat olivat uupuneempia kuin yhteisöllisimmissä maissa. Korona-aikana individualismi ei ollut enää merkittävä selittäjä.
– Tämä voi selittyä sillä, että eristyksissä ollessaan kaikki ovat joutuneet pärjäämään itse, Sorkkila sanoo.
Äideillä esiintyi enemmän uupumusta kuin isillä
Vaikka normaali uupumus ei korona-aikanakaan lisääntynyt, tutkimuksen mukaan vanhempien vakava uupumus lisääntyi maailmanlaajuisesti. Uupumus määriteltiin vakava-asteiseksi, mikäli vanhempi koki kaikkia arvioituja uupumusoireita viikoittain tai päivittäin.
Vakavan uupumuksen kasvussa oli kuitenkin maiden väleillä eroja: eniten uupumus lisääntyi Burundissa ja Chilessä.
Uupumuksessa tapahtuneiden muutosten lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin perheisiin liittyvien taustatekijöiden, valtiollisten sulkutoimenpiteiden, sekä kulttuuriarvojen yhteyttä vanhemmuuden uupumukseen korona-aikana.
Äideillä esiintyi enemmän uupumusta kuin isillä. Nuoret vanhemmat sekä heikosta taloudellisesta tilanteesta kärsivät perheet uupuivat muita herkemmin. Lisäksi vanhemmat olivat uupuneempia, jos heillä oli pieniä lapsia, useita lapsia tai erityistarpeisia lapsia.
Vanhempien uupumus oli sitä korkeampaa, mitä pidempään he olivat olleet korona-aikana eristyksissä. Myös kotoa käsin käytävä etäkoulu sekä lasten vaatima huomio eristysaikana olivat yhteydessä uupumukseen.
– Tärkeää olisi kiinnittää huomiota etenkin perheisiin, joissa on pieniä ja erityistarpeisia lapsia, sekä joissa vanhemmat ovat nuoria ja heikossa taloudellisessa tilanteessa. Näissä perheissä kuormitustekijät pääsevät helposti kasautumaan, professori Kaisa Aunola kertoo.
Tutkijat huomauttavat, että löydöksiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä otokset olivat eri kokoisia vuosina 2018 ja 2020 ja otoskoot maiden väleillä vaihtelivat.
Tutkimus toteutettiin vuonna 2018 sekä koronapoikkeusaikana 2020. Tutkimukseen osallistui vuonna 2018 10 622 vanhempaa ja vuonna 2020 koronapandemian aikana 9 923 vanhempaa 26 maasta.
Jaa oma kokemuksesi