Prolaktiini käynnistää maidontuotannon mutta jarruttelee toisaalla kehossa – tässä kaikki, mitä maitohormonista tarvitsee tietää
Prolaktiini eli maitohormoni mahdollistaa imetyksen. Kohonnut prolaktiinitaso voi kuitenkin aiheuttaa harmia, ellei ole raskaana tai imetä.
Prolaktiini on aivolisäkkeen tuottama hormoni, joka on imetykselle välttämätön. Prolaktiinilla on vaikutusta myös sukurauhasten toimintaan.
– Prolaktiinin päätehtävät liittyvät ensisijaisesti rintarauhasen kehittymiseen ja maidontuotantoon, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltonen HUSista.
Koska kyseessä on ennen kaikkea imetyksen mahdollistava hormoni, tunnetaan se arkikielisemmin myös nimellä maitohormoni.
Lue myös: Oksitosiini synnytyksessä ja imetyksessä – tiesitkö tätä synnyttäjän mysteerihormonista?
Prolaktiini imetyksessä
Raskauden ja imetyksen aikana prolaktiinitaso on kohonnut normaalia paljon suuremmaksi.
– Prolaktiini on välttämätön maidontuotannon käynnistymiselle ja jatkumiselle, kiteyttää Savolainen-Peltonen.
Lue myös: Kaikki imetyksestä – imetysasennot, ruokavalio, alkoholi ja muut kiperät kysymykset
Hormonilla on näppinsä pelissä myös imetyksen aikaisen kuukautiskierron säätelyssä.
– Korkea prolaktiinitaso häiritsee kuukautiskierron säätelyä vaikuttamalla aivolisäkkeen gonadotropiinien tuotantoon. Siten se voi estää ovulaation.
Näin ollen imetyksen mahdollisesti tuoma ehkäisyteho on prolaktiinista riippuvaista.
Tulee kuitenkin muistaa, että imetyksen aikainen ehkäisysuoja ei koskaan ole sataprosenttisen varma ja 98 prosentin varmuuskin saavutetaan vain tarkkojen kriteerien täytyttyä:
- Vauva on alle kuuden kuukauden ikäinen.
- Vauvaa täysimetetään muutaman tunnein välein, myös öisin.
- Vauvalle ei anneta muuta ravintoa kuin äidinmaitoa.
- Äidin kuukautiset eivät ole alkaneet alle kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä.
Jotta imetys toisi 98-prosenttisen ehkäisysuojan, tiettyjen ehtojen on täytyttävä.
Prolaktiini ja lääkitys
Savolainen-Peltonen kertoo, että jotkin lääkeaineet voivat estää prolaktiinitason kohoamisen ja siten maidonnousun. Tällainen lääke on esimerkiksi kabergoliini, jota käytetään Parkinsonin taudin hoidossa ja paljonpuhuvasti myös liian korkean prolaktiinitason hoidossa.
– Tällaisia lääkeaineita tietysti pyritään välttämään imetysaikana, jos mahdollista.
Lue myös: Imetyksen turvamerkit: Näistä merkeistä tunnistat, että vauva saa tarpeeksi maitoa
Prolaktiinin eritystä puolestaan lisäävät monet lääkkeet ja jopa jotkin huumeet.
– Monet psyykenlääkkeet, kuten psykoosi- tai masennuslääkkeet sekä jotkin verenpainelääkkeet lisäävät prolaktiinin eritystä. Masennuslääkkeissä sekä trisyklisillä lääkkeillä että SSRI-lääkkeillä on sama vaikutus.
Ei hyväksi liiallisissa määrin
Prolaktiinin fysiologisia vaikutuksia miehiin ei tunneta, ellei puhuta liian korkeasta prolaktiinitasosta.
– Suurentunut prolaktiinipitoisuus jarruttaa koko hypotalamus-aivolisäke-sukurauhanen -akselin toimintaa myös miehellä, Savolainen-Peltonen toteaa.
Jos prolaktiini jarruttaa kivesten toimintaa, miehen testosteronitaso laskee. Miehillä liiallinen prolaktiinin eritys voi heikentää myös libidoa, aiheuttaa erektiohäiriöitä sekä saada rintarauhasen kasvamaan.
Lähteet: erikoislääkäri Hanna Savolainen-Peltosen haastattelu, Terveyskirjasto
Lue myös: Imetys sattuu, vauva lakkoilee – Listasimme ratkaisut 12 yleisimpään imetyspulmaan
Jaa oma kokemuksesi