Vauvakuiskaaja auttaa synnytyksen jälkeisenä aikana
Vauvakuiskaaja eli synnytyksen jälkeinen doula auttaa vauvan reaktioiden tulkitsemisessa, vauvan nukuttamisessa ja imetysongelmissa.
Espoolaisessa rivitalossa odotetaan, että perheen kolmeviikkoinen tytär heräisi. Äiti Lena, 34, ja isä Christoffer, 39, ovat saaneet odotetun vieraan. Sohvalla istuu nelikymppinen nainen, vauvakuiskaaja Tara Lange. Tuoreella perheellä on häneltä paljon kysyttävää.
Lapsentahtinen imetys vai ei?
Vaaleanpunaiseen yöpukuun puettu pieni vauva herää parahiksi näyttämään, kuinka imetys sujuu. Lena kertoo, että vauva paino on ollut alakanttiin. Siksi perheelle on suositeltu, että he antaisivat lapselle päivittäin lisämaitoa. Perhe tahtoisi lisämaidosta eroon. Neuvolassa on kannustettu täysimetykseen, mutta keskustelun sijaan perhe tarvitsisi käytännön vinkkejä.
Lenan ja Christofferin tilanne vaikuttaa hyvältä. Christoffer on ollut isyyslomalla ja osallistunut koko ajan vauvanhoitoon, imetys on lähtenyt käyntiin, eikä äidillä tai lapsella ole vaivoja. Täysin mutkattomalta ei vanhemmuus ensikertalaisista kuitenkaan tunnu.
Tara sanoo, että lisämaidon purkaminen onnistuu viikossa, jos perhe niin toivoo. Lena ja Christoffer näyttävät yllättyneiltä. He ovat saaneet ristiriitaisia imetysneuvoja niin paljon, että pää on mennyt pyörälle.
– Sairaalassa toiset hoitajat kannustivat lapsentahtiseen imetykseen, toiset taas kehottivat herättämään vauvan syömään. Emme oikein tienneet, kumman ohjeen mukaan toimia.
Vanhemmille on sanottu, ettei lasta voi imettää liikaa. Toiset ovat varoittaneet, että vauva rasittuu joutuessaan imemään tuntikaupalla.
– Ja jos vauvan kuuluu syödä kahdeksan kertaa päivässä, miten ne kerrat lasketaan, kun vauva syö kolme tuntia putkeen. Mistä voimme tietää, miten tehdä oikein, Lena huokaa.
Lue myös: 9 hyödyllistä apuvälinettä imetykseen
Vauvan itku on viesti
Lena asettautuu sängylle istumaan napa vauvan napaa vasten ja Tara muistuttaa mukavasta asennosta. Kun hartiat ovat rentoina, maitokin virtaa paremmin.
– Hyvä, että annat vauvan ottaa itse kiinni rinnasta. Mitä suurempi ote, sitä enemmän maitoa tulee.
Samalla kun vauva syö Tara kysyy Christofferilta, mikä on onnistuneen imetyksen edellytys. Tämä miettii ja vastaa: tarpeeksi ruokaa ja juomaa äidille.
– Tärkeintä on isän tuki. Isän on kannustettava äitiä, taattava äidin lepo ja jaettava hoitovastuu, Tara summaa.
Christoffer nyökkää. Niin hän on tehnytkin.
– Mietimme, johtuuko vauvan alhainen paino siitä, että maitoa ei tule tarpeeksi vai siitä, että vauva on laiska imemään. Emme myöskään tiedä, itkeskeleekö vauva nälkäänsä vai jotain muuta, Lena pohtii.
Tara pitää pitkän puheen siitä, kuinka kolmiviikkoinen vasta opettelee olemaan osa ihmeellistä kohdunulkoista maailmaa. Itkua ei Taran mukaan tarvitse pelästyä.
– Se on vauvan tapa kommunikoida. Lasta ei pidä yrittää hiljentää, vaan jutella ja rauhoitella. Helposti jämähdetään ajatukseen, että vauva itkee vain nälkäänsä. Vauva voi myös itkeä sitä, että on täynnä tai siksi, että kaipaa läheisyyttä.
Tara vakuuttaa, että tärkeintä on nyt antaa vauvan olla rinnalla mahdollisimman paljon, sillä ihokontakti isän tai äidin kanssa rohkaisee imemään. Jos vauva nuokahtaa rinnalle, häntä voi hieman kutitella tai vaihtaa toiselle rinnalle, jolloin hän taas herää syömään. Ei haittaa, vaikka imetyksessä vierähtäisi tuntejakin kerrallaan.
Lue myös: Tunnista vauvan eri syyt itkeä
Läheisyys on vauvalle elintärkeää
Vauva keskeyttää imemisen ja hymyilee ikään kuin tietäisi, mistä on puhe. Sitten hän harottaa sormiaan.
– Tuo on tyytyväisen lapsen merkki, Tara tietää.
Vauvavertailu ei kannata.
– Olkaa ylpeitä siitä, millainen tyyppi teillä on. Vain hän tietää, onko täynnä vai ei ja määrää oman syömistahtinsa. Luottakaa siis siihen, että imetys onnistuu.
Lena kysyy, onko rinnan tarjoaminen hyvä tapa rauhoittaa itkevä vauva.
– Tarjoa vain, jos se toimii. Hän myös saattaa haluta nukahtaa rinnalle, mistä ei myöskään ole haittaa, Tara sanoo.
Lena on välillä miettinyt, tuleeko rinnalla viihtyvästä vauvasta läheisriippuvainen.
– Se on vanhanaikaista pelottelua, koska vauvaa ei voi pilata sylillä. Läheisyys ja ihokontakti ovat vauvalle elintärkeitä, Tara vastaa.
Hänen mielestään joka suunnalta sinkoilevia hyväntahtoisia neuvoja kannattaa kuunnella valikoiden.
– Jos sitten päätät tehdä toisin, seiso lujana valintasi takana. Nykyvanhemmille tuputetaan satoja vaihtoehtoja, joten toisten mielipiteille ei pidä antaa liikaa arvoa. Sillä tavoin oma intuitionne vanhempina vahvistuu.
Lue myös: Jari Sinkkonen: kiintymyssuhde on vauvalle elinehto
Vauvakuiskaajat uusi ilmiö Suomessa
Vauvakuiskaaminen ei vaadi taikurinhattua. Vauvakuiskaaja on vain helpompi nimitys post partum doulalle eli synnytyksen jälkeiselle doulalle. Tara Lange on helsinkiläinen yrittäjä, joka auttaa perheitä lapsenhoitoon liittyvissä asioissa. Vauvakuiskaamisen lisäksi Tara luennoi, toimii synnytysdoulana ja vetää äitiryhmiä.
Vauvakuiskaaja-nimitystä käytettiin ensi kertaa englantilaisesta Tracy Hoggista, jonka vauvanhoito-oppaasta tuli best seller 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä synnytyksen jälkeisen doulan palvelut ovat suosittuja etenkin Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Keski-Euroopassa.
– On tavallista, että perhe varaa doulan itselleen pariksi viikoksi vauvan syntymän jälkeen, Tara kuvailee.
Alan koulutusta saa ulkomaisilta järjestöiltä. Tara on käynyt Dona International -järjestön kurssin Englannissa. Hän kertoo opiskelleensa itse lisää, sillä hän ei ollut täysin tyytyväinen koulutukseen. Tara pitää oppimishalun lisäksi valttinaan omia kokemuksiaan äitiydestä.
Suomessa vauvakuiskaajat ovat uusi mutta kasvava ilmiö. Taran arvion mukaan yksityisinä post partum doulina toimii työkseen tällä hetkellä kourallinen naisia. Neuvoja kaipaavien asiakkaiden määrä lisääntyy koko ajan.
Tara kutsutaan hätiin silloin, kun lapsi ei syö tai nuku, tai kun äiti on uupunut. Mutta kuiskaaja auttaa pienissäkin pulmissa.
– Jokainen ansaitsee avun. Eräs äiti toivoi saavansa lukea sanomalehden rauhassa. Siispä vein lapsen vaunulenkille, hän kertoo esimerkin.
Doulailmiön taustalla on monta seikkaa. Tara pitää neuvolakäyntien vähentämistä, synnytysvalmennusten supistamista ja sairaalaverkoston keskittämistä syynä siihen, että perheet tuntevat olonsa epävarmoiksi vastasyntyneidensä hoidon ja omien kykyjensä suhteen.
Toinen tekijä Taran mielestä on yhteisöllisyyden heikkeneminen. Ihmiset asuvat usein eri paikassa kuin lähisuku, ja avun pyytäminen tuntuu ylipäänsä monesta ihmisestä vaikealta.
Lue myös: Nämä 10 asiaa odottajalta tarkistetaan neuvolassa
Vauvan vieressä ei tarvitse kuiskata
Kun imetysasiat on käsitelty, Lenaa ja Christofferia kiinnostavat nukkumisvinkit. Vauva nukkuu yöllä useimmiten vanhempiensa vieressä. Päivisin nukahtaminen on joskus hankalaa.
Tara hoksaa, että vauva on väsähtämäisillään Lenan rinnalle. Nyt on sopiva hetki siirtää lapsi nukkumaan, juuri ennen nukahtamista. Christoffer kantaa vauvan sänkyynsä. Tara asettelee peitteen aivan vauvaan kiinni ja pään ylle. Sen pitäisi auttaa rauhoittumisessa.
– Lapsella on hyvä olla yksi paikka, jonne hänet viedään nukkumaan ja josta hän herää. Se luo turvallisuuden tunteen, Tara jatkaa.
Lena ja Christoffer alkavat kuiskata, kun he katselevat nukkuvaa lastaan. Vauvakuiskaaja naurahtaa kovaan ääneen, ja pian vanhempiakin huvittaa.
– Päivällä saa olla meteliä ja iltaisin televisio normaalilla äänenvoimakkuudella, muuten saatte hiiviskellä koko elämänne, Tara hymyilee.
Vauva uinuu vain hetken, kunnes alkaa vikistä.
– Jos lapsi ei heti rauhoitu, häntä voi opastaa siihen lempeästi. Laita vaikka käsi vauvan otsalle tai hytkyttele hieman takapuolta.
Lopulta Tara nostaa vauvan syliinsä ja kuljeskelee edestakaisin. Vauva rauhoittuu taas. Taran mielestä elämästä ei kannata tehdä pelkkää nukuttamista, vauva kun voi nukkua syliin tai kantoreppuunkin.
Tara tähdentää, että lapsi tarvitsee kokemuksia, joten virheitä ei pidä pelätä. Vauva-aikana lapsi muuttuu koko ajan, joten hoitokin muuttuu. Jos yrittää väkisin pysyä totutuissa tavoissa, saa vain turhaan stressiä.
– Ja tiukoissa paikoissa voitte aina miettiä, että ensi kesänä vauva jo istuu ja syö kanssanne puistossa mansikoita.
Lue myös: Näin pidät vauvalle lempeän unikoulun
Doula kuuntelee
Kolme tuntia on kulunut hujauksessa. On aika päästää perhe omaan rauhaan. Taran taksa kolmelta tunnilta on 150 euroa, mutta hän muistuttaa eteisessä, että hänelle saa soittaa, jos ilmenee lisäpulmia.
Kun soitan Lenalle viikko tapaamisen jälkeen, hän kertoo iloisena, että vauva on täysimetyksessä ja että korvike on jätetty pois. Taran kehotuksista ja ohjeista näyttää olleen hyötyä.
– Vaikka meillä ei varsinaisia ongelmia ollutkaan, saimme Taralta paljon tukea.
Lena jatkaa, että hänestä doulat ovat hyvä lisä neuvolan rinnalla – eivät julkisten palvelujen kilpailijoina.
– Kun tulee kotiin vauvan kanssa, on kovin ymmällään kaikesta. Parasta antia oli se, että Taralla oli aikaa kuunnella meitä ja että hän kannusti meitä luottamaan omiin vaistoihimme vanhempina.
Juttu on julkaistu Kaksplussassa 1–2/2015.
Jaa oma kokemuksesi