Kolmeviikkoinen vauva vahvistaa kehoaan – pientä pään nostelua saattaa olla luvassa
Niskalihasten harjoittamisella on vauvan kehityksen kannalta tärkeä merkitys.
Vatsalla makoilu kannattaa
Kolmeviikkoinen vauva on edelleen hentoinen kuten vastasyntynyt. Hän kuitenkin harjoittelee jo liikkeitä ja motorisia taitoja, vaikka vanhempi ei tätä vielä välttämättä huomaakaan.
Viikon loppupuolella vauva saattaa jo hiukan yrittää nostaa päätään, kun hänet asettaa vatsamakuulle esimerkiksi vanhemman rinnan tai vatsan päälle.
Vaikka vauva on tärkeää nukuttaa nimenomaan selällään kätkytkuolemariskin minimoimiseksi, on vauvalle hyväksi, että hän saa hereillä ollessaan viettää aikaa myös vatsallaan. Tällöin muun muassa niskan ja selän lihakset vahvistuvat, mikä auttaa jatkossa vauvaa kannattelemaan päätään, ryömimään ja istumaan.
Vauvan ravinto | Tuttia vai ei?
Vauvan itkuisuus lisääntyy yleensä syntymän jälkeen kahdesta viikosta eteenpäin. Eniten itkuisuutta ilmenee noin parin kuukauden ikäisillä vauvoilla, ja se laskee huomattavasti kolmen kuukauden iässä.
Itkuisuuteen tekee usein mieli etsiä helpotusta, mikä on luonnollista. Monesti kevyt tärinä, esimerkiksi vaunulenkillä, tai vauvan heijaaminen sylissä jumppapallolla istuen saattavat helpottaa itkuisen vauvan oloa.
Vanhempien saattaa tehdä mieli tarjota vauvalle tuttia. Imetyksen tuki ry kuitenkin muistuttaa, ettei sitä kannata tarjota vauvalla ensimmäisten elinviikkojen aikana, jos toiveena on imetys.
Tutissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta se voi vaimentaa vauvan luontaista hakeutumista rinnalla. Pienellä vauvalla on kova tarve imeä rintaa. Kun imeminen kohdistuu tuttiin, voi olla, että vauva ei hakeudu rinnalle yhtä hanakasti, mikä voi vaikuttaa myös maitomäärään.
Tutti voi myös häiritä oikean imuotteen opettelua, sillä tuttia ja rintaa imetään eri tavoin.
Keskosvauvoille ja sairaille vauvoille sen sijaan tuttia saatetaan tarjota jo varhaisessa vaiheessa tyydyttämään imemisen tarvetta, sillä he eivät välttämättä pääse rinnalle terveydellisten esteiden vuoksi.
Vauvan terveys | Kolmeviikkoisen vauvan heijasteet
Nälkäisenä kolmeviikkoinen vauva on valpas ja tekee usein liikkeitä, joiden pyrkimyksenä on tehostaa rinnalle pääsemistä: vauva voi huitoa käsillään, väännellä kehoaan ja kasvojaan sekä maiskuttaa suullaan. Pienikin vauva voi yrittää tehdä ryömimistä muistuttavia liikkeitä, kun rinta on aivan lähettyvillä.
Kyseessä olevat liikkeet ovat refleksejä eli heijasteita. Niiden tarkoitus on pitää vauva hengissä ja edesauttaa selviytymistä maailmassa. Ne enteilevät tahdonalaisia liikkeitä, ja siksi niiden kehitystä seurataan neuvolassa.
Vastasyntyneillä on useita heijasteita, jotka katoavat tulevien elinkuukausien aikana.
Lue myös: Moron heijaste on usein syynä vauvan säpsähtelylle – näin ”morottamista” voi hillitä
Vauvan uni | Mikä rauhoittaisi kolmeviikkoisen vauvan itkuisia iltoja?
Vauvahieronta on yksi tapa helpottaa vauvan itkuista oloa. Hieronta voi auttaa muun muassa vatsanpuruihin tai lihasjännityksiin, jotka tekevät vauvan olosta epämukavan.
Hieronta lisää myös vanhemman ja vauvan läheisyyttä.
Jos vauva ei rauhoitu hetken kuluttua hieronnan aloittamisesta, on hyvä jättää asia sikseen ja kokeilla myöhemmin uudestaan. Voi olla, että hieronta ei olekaan juuri sillä hetkellä asia, jota vauva kaipaa.
Lue myös: Vauvahieronta auttaa vatsavaivoihin ja luo läheisyyttä – Katso helpot ohjeet
Vauvan tärkeimmät ihmiset | Läheisyyttä myös vanhempien kesken
Vauva muuttaa väistämättä parisuhdetta ja vanhempien ajankäyttöä. On totta, että monet kokevat etenkin esikoisen syntymän pienenä kriisinä.
Psykologi Jaakko Sahimaa kertoi Kaksplussan haastattelussa, millaista oli, kun hänestä tuli kertaheitoilla isä kaksosille.
– Tunneonnen laskua ei tarvitse pelästyä, Sahimaa totesi Kaksplussalle.
Vauva-aika onkin poikkeuksellisen intensiivinen vaihe, jossa erityisesti imettävä vanhempi on hyvin kiinni vauvassa. On kuitenkin tärkeää, että molemmat vuorottelevat vauvan hoitamista ja saavat myös lepohetkiä.
Toisaalta vanhempien ja vauvan yhdessä viettämä aika voi olla antoisaa ja myös lujittaa parisuhdetta. On ihanaa ihastella yhdessä oman pienokaisen kasvua ja kehitystä.
Terve, pieni vauva kulkee myös kätevästi mukana monissa paikoissa. Siksi parisuhdetta ja muuta elämää ei tarvitse jättää tauolle. Pariskuntana voi edelleen käydä yhdessä esimerkiksi kahviloissa ja ravintoloissa treffeillä tai ihan vain kävelemässä yhdessä.
Intiimielämääkin voi jatkaa, kun se molemmista vanhemmista tuntuu luontevalta ajatukselta ja esimerkiksi äidin repeämät ovat parantuneet.
Ensimmäiseen rakastelukertaan synnytyksen jälkeen kannattaa suhtautua lempeästi ja kokeilevalla mielellä. Se voi jännittää ja tuntua, kuin olisi jälleen ensimmäisen kerran äärellä. Omista tuntemuksista kannattaa yrittää puhua toiselle, vaikka se ei välttämättä helppoa olisikaan.
On hyvä myös muistaa, että seksistä ei kannata vauvan tultua ottaa paineita. Toiset ovat valmiita seksiin hyvinkin pian synnytyksen jälkeen, toisille oikea hetki on vasta myöhemmin.
Hellittely ja ystävällinen puhe on tärkeää: erityisesti synnyttänyt äiti yleensä kaipaa sitä, että saa kuulla rakastavia ja kehuvia kommentteja puolisonsa suusta, sillä muuttunut vartalo saattaa mietityttää.
Myös uudet roolit saattavat tuntua välillä hämmentäviltä. Näistäkin ajatuksista on hyvä yrittää puhua ääneen.
Lähteet: Imetyksen tuki ry, Baby Center ja Suomalainen vauvakirja (Otava)
Jaa oma kokemuksesi