Nelikuinen vauva kiljahtelee riemusta ja hulinoi – kehitys on monilta osin murrosvaiheessa
Neljän kuukauden ikäinen vauva tutkii maailmaa viemällä suuhunsa kaiken, minkä löytää. Myös hänen näkönsä kehittyy huimaa vauhtia.
Nelikuinen vauva näkee maailman kirjaimellisesti uudella tavalla. Näkökyvyn kohentumisen ansiosta vauvalle paljastuu ihmeellisiä ulottuvuuksia, joiden hahmottaminen vaikuttaa niin ympäristön havainnointiin kuin vanhemman kanssa vuorovaikuttamiseen.
Muutenkin neljän kuukauden ikä on vauhdikkaan edistyksen aikaa. Uusien taitojen oppiminen ja prosessointi voivat kuitenkin näkyä tilapäisinä käytöksen muutoksina.
Vauva 4 kk | Maailma avautuu kaikilla aisteilla
Neljän kuukauden ikäisenä vauva alkaa harjoittaa tasapainoaistiaan ja painon siirtämistä sivusuuntaan. Hiljalleen hän oppii noukkimaan tavaroita sivuiltaan, tarttumaan esineisiin yhdellä kädellä sekä ottamaan kiinni tavaroista koko kämmenellään.
Yhteisnäkö, eli vauvan kyky katsella molemmilla silmillä samaa kohdetta, kehittyy noin 3–6 kuukauden iässä. Nelikuinen vauva oppii myös kohdistamaan katsettaan. Hän voi ensimmäistä kertaa päättää, minne hän katsoo ja miten pitkään.
Vauva tarvitsee yhä tuntoaistia tavaroiden ja oman kehonsa hahmottamiseen. Nelikuinen vauva tavoitteleekin monesti varpaitaan ja saattaa kupsahtaa touhussa kyljelleen. Varsinaisen kääntymisen hän oppii noin kuukautta myöhemmin.
Neljän kuukauden ikäinen vauva vie suuhunsa kaiken, minkä löytää. Suulla tunnusteleminen auttaa häntä hahmottamaan esineitä. Vanhempi saa siis olla tarkkana, ettei vauvan suuhun päädy mitään vaarallista. Valvotusti vauvalle voi tarjota erilaisia pintoja tunnusteltavaksi: nyppyläiset, karvaiset ja rosoiset pinnat kiinnostavat pientä tutkijaa enemmän kuin sileät asiat.
Nelikuinen vauva kuuntelee ympäristöään tarkoin ja tuottaa itsekin ääntä jokeltelemalla ja kiljahtelemalla. Usein vauva naureskelee iloisesti.
Vauvan uni | Hulinavaihe voi häiritä nukkumista
Hulinoilla tarkoitetaan nelikuisille vauvoille tyypillistä käytöstä, johon kuuluu levottomuutta, aiempaa tiheämpää yöheräilyä sekä muutoksia ruokahalussa.
Hulinat johtuvat siitä, että vauva ikään kuin herää ulkomaailmalle: hän oppii ymmärtämään arjessa toistuvia rutiineja, hahmottamaan kehonsa rajoja sekä syömään tahdonalaisesti. Kaiken uuden oppiminen kuormittaa vauvaa, mikä voi purkautua levottomuutena.
Hulinat kuuluvat ikävaiheen normaaliin kehitykseen, joten vanhemman ei tarvitse olla muutoksista huolissaan. Vaihe saattaa olla raskas, mutta onneksi hulinat ovat yleensä ohitse muutamassa viikossa.
Lue myös: Vauva 4 kk voi alkaa heräillä öisin – tästä hulinoissa on kyse
Uudenlainen itkuisuus yöllä tai nukahtamisvaikeudet voivat toisinaan johtua myös hampaiden puhkeamisesta. Ensimmäinen alahammas ilmaantuu yleensä noin 4–8 kuukauden iässä. On hyvä muistaa, että hampaiden puhkeaminen on erittäin yksilöllistä eikä ole yleisen kehitystason mittari.
Jos vauva on kärsinyt koliikista, vanhempi voi lohduttautua tiedolla, että valoisammat ajat ovat nurkan takana. Yleensä koliikkioireilu päättyy viimeistään noin neljän kuukauden iässä.
Imetys ja ravinto 4 kk iässä | Ensimmäiset muutokset ovat mahdollisia
Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauden ikään asti. Useimmille normaalipainoisina syntyneille vauvoille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Kiinteiden maisteluannosten kanssa ei tarvitse kiirehtiä, jos vauva kasvaa hyvin pelkän rintamaidon voimalla.
Aina imetys ei kuitenkaan onnistu, äidinmaito ei riitä vauvalle ravinnoksi tai äiti ei halua jatkaa imetystä suositusten mukaista minimiaikaa pidempään. Jos lapsi saa pelkästään äidinmaidonkorviketta, kiinteät lisäruuat aloitetaan aikaisintaan neljän kuukauden iässä.
Imetyksen tuki ry kuitenkin suosittelee, että jos yli neljän kuukauden ikäinen lapsi tarvitsee äidinmaidon lisäksi muuta ruokaa, on parempi aloittaa kiinteät ruuat kuin siirtyä äidinmaidonkorvikkeeseen. Suoraan kiinteisiin ruokiin siirtyminen luo paremmat lähtökohdat siihen, että myös imetys voi jatkua.
Kiinteiden aloitus edellyttää, että vauva on vähintään 4 kk ja hän osaa istua tuettuna, kannatella ja kääntää päätään sekä hallita silmiensä ja käsiensä yhteistyötä, jotta ruuan tavoittelu luonnistuu.
Lue myös: Kiinteiden aloitus – milloin vauva on siihen valmis?
Vauvan tärkeimmät ihmiset | Ensikosketuksia muuhun maailmaan
Vanhemman ja vauvan vuorovaikutus saa neljän kuukauden iässä uusia ihania piirteitä, koska vauva on oppinut kohdentamaan katsettaan. Vauva voi aloittaa seurustelun katsomalla vanhempaa silmiin. Vastaavasti jos vauva ei ole ”juttutuulella”, hän karttelee toisen katsetta.
Pienokaisen hulinat tai varsinkin koliikki voivat väsyttää vanhempaa, mikä on ymmärrettävää ja normaalia. Jos vauva-arki käy ylivoimaiseksi yhä lisääntyvän valvomisen ja vauvan itkuisuuden takia, vanhemman kannattaa kääntyä matalalla kynnyksellä neuvolan puoleen.
Nelikuinen vauva on jo niin iso, että perhe voi halutessaan aloittaa yhteisen harrastuksen. Vauvamuskari eli musiikkileikkikoulu tai vauvauinti ovat monille mieleen. Myös kotona riittää yhteistä mukavaa puuhaa: vauvan kehitystä voi tukea loruttelemalla ja musisoimalla.
Lähteet: MLL, Imetyksen tuki ry, Terveyskirjasto ja Suomalainen vauvakirja (Otava).
Lue myös: Vauvan kehitys: Näin vauva muuttuu ensimmäisen ikävuotensa aikana
Jaa oma kokemuksesi