Vauvan kehitys 18.03.2024 Päivitetty 16.04.2024

Seitsenkuinen vauva suosii tuttuja ihmisiä ja vieraita esineitä – vaihe voi vaatia vanhemmalta paljon

Seitsemän kuukauden ikäinen vauva osaa usein liikkua jo niin itsenäisesti, että kotiin on syytä tehdä turvallisuustarkistus.

Teksti
Maria Mäkituomas
Kuvat
iStock

Seitsemän kuukauden iässä vauvojen yksilölliset erot ovat suuria niin liikunnallisessa kehityksessä kuin muiltakin osin. Vanhemman ei tarvitse murehtia siitä, jos naapurin seitsenkuinen osaa jo istua ilman tukea ja oma pienokainen ei. Kaikki kehittyvät omaan tahtiinsa, ja asiaa seurataan ammattitaidolla neuvolassa.

Vauvan kasvaminen tuo hiljalleen mukanaan uusia rutiineja, kuten hammaspesujen aloittamisen. Perhe joutuu ehkä tilapäisesti säätämään tottumuksiaan vauvan ehdoille sopiviksi, jos pikkuinen esimerkiksi vierastaa perheen ulkopuolisia tai hänen eroahdistuksensa on todella voimakasta. Raskailtakin tuntuvilla vaiheilla on tärkeä kehityksellinen tehtävä.

Vauva 7 kk kehitys | Hei, me istutaan!

Seitsenkuinen vauva osaa istua tukea vasten tai omien käsiensä tukemana. Aikaiset linnut osaavat istua jo ilman tukea. Vanhemman on hyvä muistaa, että tässä iässä kukin lapsi kehittyy omaan tahtiinsa eikä vauvaa tarvitse erikseen opettaa istumaan.

Yksilöllisten erojen haitari on laaja: jotkut seitsenkuiset vauvat ryömivät, toiset jopa konttaavat ja kolmannet hakeutuvat ahkerasti nelinkontin ja heiluvat lähtökuopissaan. Se vaihtelee, oppiiko vauva ensin istumaan ja sitten ryömimään vai toisin päin.

Seitsemän kuukauden iässä vauvan mieli on kehoa edellä. Hän saattaa turhautua, kun taidot eivät vielä riitä vaikeimpiin hankkeisiin, kuten ylähyllylle kurkotteluun tai konttaamiseen. Sinnikkyyden puutteesta seitsenkuisia ei kuitenkaan voi syyttää, vaan he jatkavat edelleen ahkerasti opettelua.

Vauvan suun terveys | Harjaostoksille heti tarvittaessa

Lapsen ensimmäiset hampaat ilmaantuvat keskimäärin seitsemän kuukauden iässä. Tässäkin yksilölliset erot ovat suuria, sillä joillekin ensimmäiset hampaat puhkeavat jo nelikuisina. Toiset odottelevat purukalustoaan 1-vuotissynttäreihin asti. Hampaiden puhkeaminen ei ole yleisen kehitystason mittari.

Yleensä ensimmäisenä ilmaantuvat alaetuhampaat. Hampaiden tulo voi vaikuttaa vauvan mielialaan ja vointiin monin tavoin. Lapsi voi olla aiempaa ärtyisämpi ja hänen voi olla vaikeaa nukkua tai rauhoittua unille. Osalla lapsista hampaiden ilmaantumisen aikaan esiintyy vetistä nuhaa, huonompaa ruokahalua ja löysempiä ulosteita.

Jo vauvan ensimmäinen hammas vaatii huolellista harjausta, koska uudet hampaat ovat herkkiä bakteereille ja happohyökkäyksille. Hammaspesusta on tultava päivittäinen rutiini ensimmäisestä hampaasta lähtien. Vanhemman on hyvä muistaa, ettei vauvan lusikkaa tai tuttia sovi putsailla omassa suussa, sillä bakteerit kulkeutuvat aikuisen syljen mukana vauvan suuhun.

Koti vauvankestäväksi | Yhtäkkiä ympäristö on täynnä vaaroja

Viimeistään nyt on aika tehdä turvallisuuskatsaus kotiin. Moni seitsemän kuukauden ikäinen vauva on päässyt itsenäisesti liikkeelle ja haluaa tutkia kaikkea, mitä vastaan tulee. Hän on myös yllättävän ketterä, vaikka aikuinen vahtisi silmä kovana.

Vanhemman vastuulla on huolehtia, ettei vauva kiinnostu pistorasioista tai ole vaarassa pudota portaita. Lapsiportti on hyvä sijoitus portaiden molempiin päihin.

Alahyllyillä ei saa säilyttää kemikaaleja tai mitään terävää tai helposti särkyvää. Vauvaa kiehtovat voimakkaat värit ja kiinnostavat tekstuurit, eli näiden osalta on syytä olla erityisen tarkkana. Tarkista, ettei seinälistoista törrötä nauloja ja ettei pöytäliinaa tai huonekasvin lehvää saa kiskaistua alas vaarallisesti. Myös säännöllinen imurointi on hyvä muistaa, jotta roskat tai lattialle pudonneet ruuat eivät herätä vauvan mielenkiintoa.

Kevyet huonekalut on syytä kiinnittää seinään lapsiturvallisesti, ja etenkin alalaatikoissa on hyvä olla lapsilukot tai stopparit. Vaikka seitsemän kuukauden ikäinen ei vielä osaa avata kaikkea, sen aika koittaa pian – ja silloin kotona kannattaa olla kaikki vauvankestävästi valmiina!

Lue myös: Turvallinen koti lapselle – tunnistatko vaaranpaikat?

Vauvan tärkeimmät ihmiset | Tehokkaampaa viestintää ja vierastamista

Noin 6–9 kuukauden ikäisenä vauva alkaa tajuta, että hän on vanhemmastaan erillinen olento. Samalla hän oppii erottamaan, ketkä henkilöt ovat hänelle tuttuja ja ketkä eivät.

Näiden havaintojen seurauksena seitsenkuinen vauva voi alkaa vierastaa muita kuin läheisimpiä perheenjäseniään. Muukalaisten listalle saattavat joutua jopa isovanhemmat tai perhetutut, jotka ovat ennenkin olleet vauvan elämässä läsnä. Vauvan äkillinen mielenmuutos voi harmittaa läheisiä, mutta onneksi vaihe on ohimenevä ja kuuluu normaaliin kehitykseen.

Kun vauva on 7 kk, hän saattaa kärsiä myös eroahdistuksesta. Vanhemman poistuessa vauva voi pillahtaa itkuun eikä järkytys välttämättä laannu heti vanhemman palatessa, vaan itku voi olla herkässä yhä jälleennäkemisen hetkellä.

Toisaalta vauvan ja hänen läheistensä vuorovaikutus saa uudenlaisia ulottuvuuksia, kun vauvan kommunikointi hioutuu. Noin 7–9 kk iässä vauva alkaa elehtiä aiempaa mielekkäämmin, kuten osoittelemaan tavoittelemiaan esineitä tai ojentelemaan käsivarsiaan kohti henkilöä, jonka syliin hän mielii. Vierastamisvaiheen jälkeen vauvalle onneksi kelpaavat taas muutkin kuin vanhempien sylit.

Lähteet: MLL, Terveyskirjasto ja Suomalainen vauvakirja (Otava).

Lue myös: Vauvan kehitys: Näin vauva muuttuu ensimmäisen ikävuotensa aikana

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X