40+ so what (vol. 3)

tuli äsken Tyksissä.Oli nuori naislääkäri ä-pkl:..a, en tiedä oliko jo erikoistunut, mutta huh...
Menin sinne aamulla, kun vauvan liikkeet taas vähäiset.No, käyrällä :heart: -äänet ok, mutta ei liikettä :eek: .
UÄ:llä katsottuna vauva ihan ok.,pikkuinen mutta muuten kunn0ssa ja liikuskelikin siellä, olikohan se 2,2 kg(vko 36).
No niin, otamme sinut osastolle seurantaan, kun on IKÄÄ NOIN PALJON :eek: (törkeetä)ja silloin istukanirtoamisriski on SUURI,sanoi tohtori lopuksi.Siis,täh, en ole ikinä moista kuullut ja ilmoitin, että menen omalla riskillä kotiin.Käyn nyt sitten Tyksissä käyrillä 3-4x/ vrk:ssa,jeeee, kotona 5 lasta, eihän siellä nyt minua tarvita :D .
Oletteko moista kuulleet, ekaa kertaa tässä raskaudessa ikääni mollattiin ja rankasti(siis 42v.)
Mitä tehdään, joukkomielenosoitus vai joukkoirtisanoutuminen :D ?

Repikää siittä sitten, me ollaan kai ihan mummoja :hug:
Masentunut Torpeedo.

P.S. Matsalu, en kestä tuota sun lutuista miestäsi, onnea :heart:
 
No niin, kiitos Minni ja Torpeedo; sain vähän balsamia haavoihini! Enpä muuta kaivannutkaan. Työnjako on meillä tuollainen osittain sen takia, että miehellä on palkkatyössä tunteja hiukan vähemmän kuin minulla ja näin ollen hän ilmeisesti omastakin mielestään joutaa kantamaan kotona kortensa kekoon vähän reilummin. Kyllä mäkin sitten oman osani teen, kun niikseen sattuu. Ja kuten sanoin, kahden aikuisen perheessä ei töitä ole liiaksi kummallekaan. Ei sitä imurointiakaan niin usein tarvitse tehdä, kun siellä kahdestaan sukkajalassa hissutellaan.

Torbeedo, älä masennu. Joskus ne lääkärit on tosi tökeröitä suustaan, eihän ne mitään ihmissuhdeammattilaisia olekaan. Mutta tarkoitus oli nyt varmaan hyvä: estää istukka irtoamasta. Sehän on fakta, että synnyttäjiksi ollaan ikäloppuja, vaikka muuten vielä ihan naisesta käydään. Voimia sulle, että jaksat rampata siellä sairaalassa ja hyviä voiteja vauvalle.
 
Torpeedo, älä ota riskejä vauvan suhteen. Mene vaan kiltisti käyrille kun niitä tarjotaan. En kyllä ymmärrä, miten riski liittyisi ikään, mutta vauvahan on nyt pääasia. Pienikin hapenpuute on vakava asia. ja samoin kuin äiti niin myös vauva tarvitsee voimia reserviin synnytystä varten. Jouduin itse jokapäiväiseen seurantaan samassa sairaalassa, kun kuopus meni pari viikkoa yliaikaiseksi enkä halunnut synnytyksen käynnistystä.

Kateudesta on keskusteltu. Ymmärrän Matsalun hetkellisen halun tintata raskaana olevaa naista. Olen itsekin joskus kovin pieni ihminen. En kadehdi raskaana olevia. Oikeastaan heitä on kiva katsoa ja muistella omia tuntemuksia niillä viikoilla. Sen sijaan saatan saada ahdistuskohtauksen yksinomaan siitä syystä, että joku epämiellyttävä ihminen sattuu olemaan minua kymmenen vuotta nuorempi ja siis - vielä potentiaalinen odottaja ja vauvan äiti. Saatan sättiä sitä ihmistä selän takana vaikka kävelytyylistä. :ashamed:

Minun mieheni tekee kotitöitä. Hän tuppaa osallistumaan vähän liikaakin: kaapin paikasta tulee välillä vääntöä ihan konkreettisesti. Minä toivoisin, että hän pysyisi vähän enemmän miesten maailmassa ja antaisin minun huushollata rauhassa. Pidän kotitöistä. Varsinkin pyykkihuolto on minulle mieluista, ja kuulun siihen vähemmistöön, joka vieläkin tiskaa käsin. Ja tiskiä meillä riittää, niin kuin pyykkiäkin. Olenkin sitä mieltä, että perheenäitinä olen hyvin keskinkertainen, mutta hyvän au pairin minusta saisi. :D
 
Tiedän hyvin tunteesi..lapseton kun ei ymmärrä "univajeesta" ja lasten valvottamista öistä yhtikäs mitään..Itse kärsin lapsettomuudesta myös vuosia,jonka aikana sain usein kuulla miten en ymmärtänyt miten rankkaa se on kun on pieniä lapsia,miten on vaikeaa kun ei ole omaa aikaa ymym.Ja tietysti tuo että "voi voi mistähän sinullekkin saataisiin vauva"..monet monet kerrat nielin kiukkuni ja itkuni.Meillä oli silloin lapsettomuushoidot menossa ja rankkoja aikoja ne olivat.Ja jokainen uusi vauva-uutinen musersi mieleni pitkiksi ajoiksi,ja jopa välttelin ihmisiä joiden tiesin juuri alkaneen odottaa vauvaa.Ei vaan osannut olla iloinen toisen onnesta,niin vaikealta se tuntui.Ja kuten sanoit,ajattelin juuri noin,etten takuulla valittaisi mistään jos se yksi vauva vaan suotaisiin..Mutta tuohon tilanteeseen kun ei ole lohdutusta,muutakuin se tietysti että ajan kanssa oppisi hyväksymään asian ellei sitä lasta kuulu.mutta niin kauan on toivoa kun on elämää,eikös vaan!!
No sitten miehen positiivisia puolia..on hyvä korjaamaan autoja,koneita,kekseliäs,ei ole sohvaperuna-tyylinen-meillä oikeastaan on miehellä liikaakin energiaa,on hauska,hellä vitsikäs,seksikäs..urheilullinen,ja jaksaa myös lasten kanssa urheilla ja harrastaa monenlaista.
ja sitten omaa napaa..vipa terolut tänään..lämpö 37.2-37.4 mutta olen kyllä flunssainen,että johtuu varmaan siitä..

Torpeedo!Huolestuin sinun tilastasi!Sinuna olisin jäänyt osastolle,en olisi "uskaltanut"riskeerata pikkuisen elämää.Toki ymmärrän että muut lapset myös tarvitsevat hoitajaa,mutta aika raskasta sielläkin on käydä käyrillä monta kertaa pv:ssä?Ja tosiaan, hyväähän ja lapsen parastahan se tohtori vaan tarkoitti vaikka tökerösti asiansa ilmoittikin..Minulle myös yksi tosi tökerö lekuri sanoi,kun kerroin että vielä haaveilemme perheenlisäyksestä:suosittelen hormonikierukkaa,tuolla kohdulla sinä et enää raskaaksi tule!
Itku meinasi kyllä päästä..No se yksi keskenmeno on ollut sen jälkeen,ja olenkin miettinyt että johtuiko kohdun huonosta kunnosta..kuka tietää!
 
Täytyy minunkin tunnustaa että kateus pisti sydämmeen kun bussissa oli nuori äiti kaksosten rattaiden kanssa, söpöt nalle hatut oli kummallakin päässä, voi voi kun sais itsekkin edes yhden, salaa kyllä toivon että identtiset lapset olisi aaaaivaaan iiihaaanaaat! Huh huh... Mutta kai se on sallittua, miten se vanha sanan lasku menee, toivossa hyvä elää :p
 



Nimi (ikä )........... Kiertopv....Yrityskierto...Monesko haaveissa

Solakka Silakka (39)..kp1/26-27.........yk2............1.
Matsalu (44)................kp2/24-25.........IVF?..........1.
Nuusku (43).................kp2/28..............?................4.
Minni007 (44) .............kp7/28...............yk5...........2./1.yhteinen
pääpilvissä (45)..........kp14/25-43.......?................1.yhteinen
Taikakuu (40)..............kp14/27-32.......?................2./1.yhteinen
Plättä (44)...................kp17/28-30.......?................7.
velmuliina74 (34).......kp17/24-30......yk2........... 6./1.yhteinen
mimmimamma (46).....kp19/27.............y6v...........4.
touhu tenava (45).......kp19/27-30.......y3v............6.
AinoEmilia (44)...........kp21/31-34.......?................4./1.yhteinen
Saara10 (41)..............kp21/28.............yk?............1.
haave3 (39)................kp25/28.............?................3.
kenzie64 (43).............kp26/28-29.......yk3............4.
liiza (42)......................kp27/28............yk5.............4.
Päikki (40)..................kp29/27.............y1,5v.........2.
Kirsikka68 (40)...........kp37/28-39.......?................5.

tirulii (40) ."tuubat pois".kp24/?. PAS 21.11. (pp7).1./1.yht.
nillanilla (41) "yksityisyrittäjä"......kp28/ 28-30.INS 17.11....1.
einiinvaan (42) toipuu km:stä....kp?............yk1..........3.
babo67 (41) piuhat katki..kp29/29-31..PAS?/09..5./1.yhteinen

Tilastojen mukaan yli 40 v. vuoden sisään n. 33% raskautuu --> 33%/26 = 8,58 Pino alkanut 21.2.2008 --> 20.12.2008 mennessä "tavoite" = 7 - 8 (mukana laskuissa ei ole kadonneet lampaat, taustailijat, reilusti "alaikäiset" ja poistuneet)



Mukana myös:
Pinon päivittäjä lapsellinen67
Taustajännäilijät Karpalo67, äippä67, pyrstötähti , Pilvenpyörä, vilmaville,ikiemo, Pömppöli ja baby5


"Kadonneet lampaat", ilmoitelkaahan itsestänne
Pennanen (41)............kp66/29-32........y0,5v........2.
Höpisijä (42)...............kp110/28............?...............3.
Elina67 (40)................kp?.......................?...............1.
ruujakengu...................kp129/28...........?...............3.
Mussukka67 (40)........kp183/29...........yk11........2./1.yhteinen
Hellu1...........................kp?/?...................?...............3.
[/i]

[/color] Pinon jättäneet: gitte, annastiina, Riikkaliisa, kane, keijukka, dinosaurus61



Plussanneet

eli yrjöklubilaiset:


torpeedo (42)....17.4.2008..kp24....yk1..LA 31.12.2008

Mari66 (41)......9.6.2008....kp37.....y1,5v..LA 8.2.2009

päivänkakkara67 (41)..11.7.2008..kp40......................

mimuli (42).....30.7.2008...kp29..........yk4..LA 8.4.2009

äittä-67 (40).......15.9.2008....kp29.....yk1......................

Rva Pikkumyy (43)..24.10.2008..kp28..yk2..LA 4.7.2009


[/b]





40+ SO WHAT (VOL. 2)
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1091269
YLI 40-v. KUUMEILIJA-KERHO VOL 1. http://kaksplus.fi/keskustelu/t976636
 
Hei, en ole kokonaan poistunut, olen ollut Taustajännäilijänä koko syksyn. Piti käydäkin täällä viime viikolla ilmottautumassa, mutta ei sitten enää ollutkaan aiheellista viikonlopun jälkeen. :'( Perjantaiaamuna testasin kauniin haamun kun ihanat oireet oli jyllänneet monta päivää. Kipuilu kuitenkin alkoi lauantaina ja vuoto maanantaina... :x

Mutta täällä on viime "näkemisestä" monta plussannutta, ONNEKSI OLKOON KAIKILLE YRJÖKLUBILAISILLE! :flower: :flower:

Jos passaa, niin roikkusin vielä noissa Taustajännäilijöissä...
 
Mitäs kuuluupi,joko ootte testailleet?Omaa napaa:armotonta selkäsärkyä :( Kun tietäisi uskaltaako tässä ottaa mitään vahvempaa niin heti nappaisin..Lämmöistä ei oikein voi päätellä nyt mitään kun on flunssainen olo muutenkin ja eilen oli jopa oikein kuumettakin.Päässä vaan humisee,heh..no tuntuu niinkuin olisi vieraassa kropassa kokonaan!Mutta mielenkiintoisia aikoja täällä,ilmoitelkaahan pian!!
 
Hei vaan nopeasti!
Tietsikka akun varassa, sähköverkkoon ei nyt voi laittaa. Pitää laskujakin maksaa. :headwall:

Täällä kp 27 muuttui kp1. :headwall: :headwall:
Onneksi en testannut ainokaista r-testiä, säästyi seuraavaan kiertoon. Muuten, ovistestit näytti tummaa, ei tarpeeksi vahvaa kitenkaan vielä eilen.. eli ne regoi jotenkin myös menkkoihin..

Hyvää viikonloppua kaikki! Myötätunto kaikille tädin kohtaamille :hug:

SS :wave:
 
Aika monta näyttäis teitä jälleen olevan, joilla jännät paikat. Haavelllakin on kovasti lupaavia oireita, vaikka se on se flunssa tietenkin - ainakin, kunnes toisin todistetaan ;)
Samoja oireita tuntuu olevan mullakin eli nuhaa pukkaa, mutta se alko valitettavasti jo ennen kuin oli ees mitään jännättävää. Verrattuna viime kiertoon, jossa tehtiin se alkion siirto, ei nyt ole niin minkäänlaisia tuntemuksia, joten suht varmasti sieltä se nega paukahtaa ja viikon päästä hanat avautuvat.

Tänään olis sit pikkujouluilta. No, ne on työpaikalla ja sinne kun ajelee omalla piilillä (25 km), niin ei tarvitse ees miettiä, josko sen viinilasin ottais vai ei. Käynpä kuitenkin syömässä, jotta olen sitten osallistunu yhteisiin rientoihin.

Vaan nyt taidan herätellä miehen päikkäreiltä. Jos sais sen vaikka ulos pienelle happihypylle. Meillä muuten on noi kotihommat toisinpäin; mä en ole niistä olleskaan innostunu, mutta kun toinen tekee, niin ei viitti ihan vaan vierestä katella.

Kaikille tunnelmallista viikonloppua!
 
Solakka Silakka, :'( :hug:

Mulla on tällä lisääntymisrintamalla jatkuvia vaikeuksia. Kävin tänään klinikalla ns. 0-ultrassa. Ylläri ylläri, siellä näyttikin vähän siltä, että Synarela-sumut eivät olisikaan onnistuneet lamauttamaan itsepäisiä munasarjojani. Pieniä, kasvatuskelpoisia muniksia oli, mutta niiden keskelle oli jossain välissä ehtinyt kasvaa yksi suurempi "johtofolli." Limakalvo oli kylläkin ohut, mikä taas hiukka viittasi siihen, että sumut ehkä olisivat kuitenkin toimineet. Otettiin sitten estradioli-verikoe. Kohtalomme ratkeaa tiistaina. Jos munasarjoissa vielä verikokeen perusteella on hormonaalista aktiivisuutta, ei päästä piikittämään ja hoito on keskeytettävä, koska ennen joulua ei ehdi enää enempää sumuttaa.

Mä olen vain itkenyt, en tahdo jaksaa enää millään. Viime keväästä alkaen kaikki, mitä tällä vauvarintamalla on tehty, on mennyt pieleen. Yhtään hyvää uutista ei ole tullut koko aikana, pelkkiä epäonnistumisia. Voimat ovat ihan loppu. :headwall: :headwall: :headwall:
 
....minulla aivan ylihektinen työvaihe ja aiheuttikohan se pienen aikaistumisen eli kp 1 täälläkin. Yleensä on erittäin säännöllinen kierto, joten olen hieman ihmeissäni näin lyhyestä ja samalla kuitenkin iloisen odottavalla mielellä, sillä on kutkuttavaa aktivoitua taas...
Onneksi mies on kotitöitä jopa rakastava ja tekee kaiken hieman pedantimmin kuin minä ja on aivan hellyttävän loistava isä. Isi leikkii todella aktiivisesti Mitjan kanssa ja vie Mitjaa isoimmillekin leikkiareenoille, jossa poika pääsee kävelemään taaperokärryjen kanssa. Kaapelitehtaan ja Sanomatalon käytävillä isi ja poika viilettävät usein yhdessä, samoin käyvät ahkerasti vauvakerhoissa. Mitja on kyllä äärettömän kiintynyt isiin ja seuraa häntä kaikkialle. Minä olen aina välillä huolessa toimeentulostamme, kun minulla on siitä ollut aina päävastuu, mutta en kyllä valita!
Olen aivan zombiena väsymyksestä rankan työviikon jälkeen ja viikonlopputöitä on vielä luvassa, joten kirjoittamisesta ei tule nyt mitään. Ihanaa on kuitenkin lukea aina ajatuksianne ja hengessä olen mukana toivomassa niitä pieniä ihmeitä. Samoin on mielenkiintoista lukea nelikymppisten ajatuksia elämästä muutenkin... Pyrstis on niin taitava verbaalikko, että jo hänen tarinoistaan saisi loistavan kokoelman!
Kateudesta ...Kateus on ihan luonnollista, mutta samalla masentavaa, jos sille antaa vallan. En tiedä kuvittelenko, mutta todella mystisesti meidän vauvauutisen jälkeen muutama erittäin läheinen ystävä hävisi täysin elämästämme. Suurin osa ystävistämme oli äärettömän iloisia onnistumisestamme, näin ainakin kuvittelin, mutta joillekin se ehkä aiheutti kateutta. Minä olin itse niin äärettömän onnellinen, että järjestin isot nimijuhlat ja muutenkin lähetin valtavan määrän kuvia ystävillä ensimmäisten kuukausien aikana. Minulle ystävät ovat aina olleet perheenjäseniä tärkeämpiä (kertonee perhesuhteistani...) ja todella monta pientä järkytystä koin, kun muutama ystävä ei tullut juhliin, eivätkä loppujen lopuksi edes koskaan katsomaan Mitjaa mitä ihmeellisiimpiin syihin verhottuna. Ja kyseessä todella läheiset ystävät, joiden kanssa vuosia oltu tekemissä. En oikein muuta syytä keksinyt outoon käytökseen kuin kateuden? Ehkä toisaalta elämän varrella tapahtuu ystävien luonnollista hävikkiäkin, kun elämäntilanteet muuttuvat, onneksi meillä on ehkä pienempi, mutta sitäkin syvempi ystävien verkko elämässä....Minä hieman pelkään virtuaalimaailmaa ja sitä korvaako se ystävyyssuhteita, mutta toisaalta tällaisella palstalla voi jakaa yhteisiä toiveita. Laitankin uuden gallupin palstailijoille...millaista roolia ystävät näyttelevät teidän elämässänne? Minun ystäväpiiri on boheemihko joukko ja todella hyviä miespuolisia ystäviä, joista nyt myös tullut miehen läheisimpiä ystäviä. Mitjan kummikolmikkoon valikoitui minun läheisimmät ystävät ja sellaiset, joilla lapsia ei ole ja todennäköisesti ei tule. Kovin tärkeä Mitja on heille jo ihan alusta asti! Tällä palstalla(helmikuiset) olen tutustunut helmivauvoihin ja paljon paljon minua nuorempiin äiteihin, joten Mitjalla on iso vauvaverkosto jo ihan pienestä alkaen ja tapaamisissa käymme paljonkin. Meilläkin oli tusina vauvaa kyläilemässä jokin aika sitten....
 
Juuri luin viestisi ja tuntuu aivan järkyttävän surulliselta puolestasi/puolestanne, jos hoito ei onnistu! On varmasti rankkaa odottaa tiistaita. En osaa muuten lohduttaa muuta kuin sanomalla, että minä romahdin aivan järkyttäviin epätoivon tunteisiin monen monta kertaa ja tiedän miltä sinusta tuntuu. Yritä jaksaa odottaa!
 
SolakkaSilakka voi harmi ja minä luulin tosissaan että sinä nyt plussaisit, tsemppiä. Niin ne ovistesti voivat johtaa vääriin päätelmiin. Mullahan oli puhdas ovisnega clearblue-testi.

Matsalu, ajatuksissa laitan sulle paljon jaksamis energiaa :hug:

Saara10, täytä maha ihanilla jouluherkuilla ja sitten kotiin pötköttämään jollei teillä ole siellä tanssiorkesteria jonka tahdis voi muutaman pyörähdyksen tehdä.

Kenzie64, jaksamista työrupeamaan

Ystävistä sen verran että olin järkyttynyt kun kuulin 3viikkoa sitten yhden lapsettoman ystäväni tehneen keskeytyksen viime kesällä... Ikää on hänellä 37 :/ kyllä siinä sai haukoa henkeä jonkin aikaa mutta tajusin että ratkaisu oli hänen päätöksensä...

ja vuosien varrella on jyvät akanoista erottuneet kunnon ystävät on jäljelle jääneet ja ihania ovatkin =) Oletteko huomanneet että tässä iässa, heh heeh, ei jaksa alkaa haalimaan uusia ystäviä pitää ja arvostaa enemmän niitä jotka ovat olleet jo pitkään omassa elämässä. Kyllähän niitä hyvän päivän tuttuja/ystäviä tulee ja menee.
 
Matsalu, voihan harmi. En juuri noista hoidoista ymmärrä, mutta ajan kuluminen surettaa meidän ikä-äitien osalta. Jokaisella kuukaudella on merkitystä.

Niin tapahtuu kuin on tarkoitus. Ehkä verikoe kuitenkin antaa toivotun vastauksen. Ymmärrän kyllä, että ei aina vain jaksaisi, mutta mitä muutakaan me ihmispolot voidaan?
 
Kyllä ne lapsuuden muutamat hyvät ystävät ovat vieläkin mukana,ja kyläilemmekin puolin ja toisin.Aikuisiällä ystävyys-suhteet ovat ihanaa vaihtelua,ei tarvitse/tule kerrottua ihan kaikkea mitä parhaimmille ystävilleen kertoo.Minulle tullut kyllä lasten myötä muutamia uusia äiti-tuttavuuksia ja kiva on lähteä lasten kanssa"leikkimään"ja samalla vaihtaa kuulumisia.Ja nyt uuden työpaikan myötä olen saanut 3 uutta ystävää.Yksi ystävä ei ole pitänyt yhteyttä 1.lapsen jälkeen,hän on lapseton ja olisi kovasti sitä omaa myös halunnut.Miehensä ei kuitenkaan suostunut minkäänlaisiin hoitoihin.Se oli surullista.Nyttemmin sattumalta olemme nähneet niin on ihan avoimesti puhunut että on sopeutunut tilanteeseen ihan täysin.Varmaan heillä parisuhde toimii ihan täydellisesti ja pystyvät sitten ajatukset muualle kääntämään.
Mutta Matsalu,olen surullinen puolestasi,mutta älä lannistu vielä!Jospa uusi vuosi toisi sen pikkuisen nyytin teidänkin perheeseen :hug:
 
Ne tulivat siis tänään eli olisi sitten rapisteltavaa viikonlopuksi jos siltä näyttää!Aikomukseni oli kyllä tänään testailla,mutta ei missään välissä rauhaa aamupäivästä,ja nyt illasta sitten ei enää kannata kun ohjeessa luki että aamusta pitäisi ottaa.Mitenköhän Terolut vaikuttaa tulokseen?Voiko antaa väärän vastauksen,eilen siis otin viimeisen tabletin.
 
Torpeedo: Kyl kait kantsii tuossa tilanteessa niellä kiukku ja tehdä kuin lekuri käskee. Mua varmaan ottais kans aivoon jos tuollain sanoittiaisiin, mutta eikös se vauva siellä masussa ole nyt tärkein. Paljon onnea ja toivottavasti kaikki menee hyvin.

Solakka Silakka :hug:

Matsalu....paljon paljon jaksamista teille, toivon totisesti että tulisi vielä hyviä uutisia.

Ystävistä sen verran, että löysin (tai hän itseasissa löysi minut) Facebookista 32 vuoden jälkeen naisen (tytön) joka joskus naapurissa asui. Muistan kyllä että hän muutti silloin ruotsiin ja monesti ajatellut mitä hänelle kuuluu ja nyt hän löysi minut facebookista ja laittoi meiliä. Nyt sitten lähetellään viestejä ja jutellaan sen välityksellä...ja oikeesti muistetaan asioita, ihmisiä, luokkatovereita yms. Ja mikä ihmeellistä hänkin aina miettinyt että mitä minulle kuuluu. Oltiin kuitenkin vasta n. 12-13 vuotiaita kun hän muutti pois, tunsin hänet silloin vajaat 3 vuotta.

Mutta Kenzien gallupiin. Läheinen ystäväpiirini on pieni mutta sitäkin parempi. :heart: Tosin tätä nyt ei voi millään asteikolla mitata =)

Haave3 varoivaiset onnittelut.
 
Haave, onnittelut! Ihana olis saada tähän pinoon taas plussa pitkästä aikaa!

Kiitos kaikille rohkaisusta. Aika sekaisin olen edelleen. Olisi aivan tajuttoman suuri pettymys, jos nyt monen viikon vaivannäön ja hikoilun ja hiusten harvenemisen jälkeen hoitoon ei päästäisikään. Peruin viikonlopuksi tulossa olleet vieraat ja olemme miehen kanssa vetäytyneet "luolaamme." Ajattelin, että en mene maanantaina töihin ja kysyn labrasta verikokeen tulosen etukäteen ja suren sitä sitten tarvittaessa kotona. Tiedän sitten miten asennoitua, kun tiistaina on lääkäri.

Sumuja pitäisi nyt varmuuden vuoksi niiskutella 3 krt/vrk. Aamulla pitää herätä klo 6 ensimmäiselle kierrokselle. Iltapäivän sumutteluja on vaikea muista, nytkin meni pitkäksi. Täytyy varmaan panna kännykkään muistutus.

Ystäviä on, mutta ei heihin ole kovin jaksanut tänä syksynä yhteyttä pitää. Saa nähdä, suostuuko kukaan enää tuntemaán, jos joskus tästä tunnelista tullaan ulos.
 
Matsalu heii älä nyt vaivu...uskallan nyt sanoa, että kantsiiko jäädä kotiin murehtimaan, siitä tulee turhan pitkä päivä jos vielä labratulokset huonoja.

Olen itsekin joskus samanlaista ajatellut kun huono hetki tulee ja olen kuitenkin mennyt töihin tosin siellä kyllä olen ajattelut asiaa, mutta jokin työjuttu ainakin vähäsen katkaisee, ette se vaan mielessä kokoajan.

Kuullostat hyvältä tyypiltä netin välityksellä, joten tuskin ystävät sinuta hylkäävät. Tsemppiä!!!

- minni
 
Aloittelin aamua laiskasti Hesarin nettisivua vilkuillen. Meinasin vielä mennä katselemaan säätietojakin, kun päähäni pälähti, että haave3 ehkä testailee tänä aamuna. Tuli kiire omaan pinoon. Totisesti plussaa tänne tarvittaisiin, ja toivottavasti se nyt tulee.

Matsalu, itse tietysti tiedät, kuinka syvällä tahdot käydä, mutta yritä ainakin odottaa lähtökohtaisesti hyvää. Tiistaina voi osoittautua, että tilanne on juuri sellainen kuin pitääkin, ja siinäkin tapauksessa, että hoito siirtyisi ensi vuoden puolelle, se on ihan pian taas edessä. (Tässä iässä aika kuluu luvattoman nopeasti, ja vuoden vaihteessa on varmasti muuta ajateltavaa.)

Täällä on ainakin laskennallisesti hedelmälliset päivät ohi, ja tilaus on pantu sisään. Samaa ilmausta monet käyttävät lottokuponkia palauttaessaan, mutta toivottavasti minun mahdollisuuteni eivät ole ihan yhtä huonot. Sitä paitsi minulle kelpaa vain päävoitto. Tai tuplajättipotti. Neljä ja lisänumero luultavasti vain osoittautuisivat pettäväksi uneksi.
 

Yhteistyössä