Jotain on tehtävä. Tätä menoa voidaan sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle.Sivilisaatiomme voi romahtaa parissa vuosikymmenessä – mitä siitä jää muistomerkiksi?
Matka 29.8.2015 2:00 Päivitetty: 29.8.2015 19:49
Kolumni
Riku Rantala
Kirjoittaja on lauantain kolumnisti.
Kuuntele
- 7167
- 167
- 100
Kirjoittaja on tietokirjailija, joka kuuluu maailman
rikkaimpaan prosenttiin – kuten jokainen
2 800 euroa kuussa tienaava suomalainen.
Matkoillani en yleensä perusta monumenteista – ihmiset ja elämän syke ovat rakennelmia kiinnostavampia. Mutta jos lempinähtävyys on pakko valita, valitsen Angkorin temppelirauniot Kambodžassa.
Viidakon valtaamilla raunioilla matkaaja voi hyvin kuvitella menneiden aikojen vaurauden, kullalla silatut kattorakennelmat, orjakomppaniat ja norsujen vetämät aateliskärryt. Tuhat vuotta sitten Angkorin alue oli khmerien valtakunnan keskus ja esiteollisen maailman suurin kaupunki: siellä eli arviolta 700000–1900000 ihmistä.
Kunnes kaikki äkkiä romahti. Kaupunki hylättiin, temppelit autioituivat, ja Angkor vaipui unohdukseen.
Yhtä hyvin voisi valita Baganin temppeliraunioiden meren Myanmarissa, Macchu Picchun kadonneen inkakaupungin Perussa, han-dynastian loiston jäänteet Kiinassa tai Colosseumin Roomassa.
Niissä kaikissa reissarin valtaavat samat ajatukset: Miksi? Mikä voi johtaa täydellisestä ylivoimasta ja menestyksestä yllättävään tuhoon? Tätä on tutkinut riippumaton poikkitieteellinen tutkijaryhmä, jota rahoitti Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa. Ryhmä analysoi 5000:n viime vuoden aikana maapallolla romahtaneet sivilisaatiot ja löysi niistä yhteiset riskitekijät: väestön, ilmaston, veden, maatalouden ja energian.
Tutkijoiden mukaan tuhon resepti sisälsi kaksi ainesosaa: ekologinen kantokyky oli pettänyt ja johtanut resurssipulaan, ja väestö oli jakautunut rikkaaseen eliittiin ja köyhään massaan.
Nykyinen sivilisaatiomme saattaa romahtaa parissa vuosikymmenessä, kuului tutkijoiden vavahduttava johtopäätös.
Maailman väestö on jakautunut rikkaisiin ja köyhiin. Tänä vuonna ylitimme maapallon kantokyvyn aiemmin kuin koskaan. Yli kolmanneksen vuodesta vauras kansanosa syö luonnonvaroja velaksi – siitä velasta emme puhu, vaan jauhamme Kreikasta.
Ainoa mahdollisuutemme on tutkimusraportin mukaan torjua taloudellista epätasa-arvoa ja vähentää luonnonvarojen kulutusta – radikaalisti. Meillä ei vain ole vielä ainuttakaan vallanpitäjää, joka toimisi näin. Haluamme jatkaa entiseen malliin, kuluttaa lisää ja potkia massat takaisin Välimereen.
Myös Angkorin eliitille romahdus tuli yllätyksenä.
Mikähän on se monumentti, jota tulevaisuuden turistit vaeltavat katsomaan ja miettimään, miksi sivilisaatiomme romahti?
Ero euroalueesta on ensimmäinen askel kohti parempaa.
Sitten niitä innovaatioita Suomeen. Ja poliittisilla päätöksillä Suomi houkuttelevaksi yrityäjille. Tuolla on maailmalla niin ahkeraa ja rohkeaa työväkeä, ja yrityksen perustajaa, ettei oo tosikaan. Ja ehkä Suomalaisetkin innostuisivat yrittämään, jos yrittäminen olisi niin kannattavaa, että sillä saisi leipää pöytään (eikä tarttis olla mikään ihan huippumegasuper liikeidea) ja ehkä palkkais muutaman työntekijänkin.
