Heippa!
Tulin ilmoittamaan, että
tyttö syntyi 7.8. klo 12:15 rv40+1, lapsivesien mentyä edellisyönä (rv40+0). Painoa oli 3305g ja 49cm, py 33,5cm. Täsmällinen typy
Synnytys meni hyvin ja eilen siis kotiuduttiin
Pikkuisella neitillä on vähän massuvaivaa, kuiten syö hyvin ja nukkuu. Imetys lähti hyvin käyntiin jo toisena päivänä synnytyksestä, mikä oli monen hoitajan mielestä jopa ihmeellistä ensisynnyttäjälle! Nyt on aika mahtava fiilis ja isikin on oikein innoissaan ja tahtoo kovasti oppia käsittelyä ja hoitotoimia, kun raskausaikana oli aika tyyni asian suhteen..
Ja sitten se
synnytyskertomus:
Eli maanantaina rv40+0, yöllä sängyssä makoillessa selkä oli kipeä ja tunne mahan seudulla muutenkin jotenkin erilainen, ei supistanut vielä. N. kello 23:30 tuntui yhtäkkiä pari napautusta alapäässä ja tajusin jo siinä vaiheessa, että nyt se alkaa; vedet siis meni.
Nousin vessaan(sänky säästyi!
) ja istuin pöntöllä lorottamassa vesiä. Se oli ihan normaalin väristä, semmoista vaaleanpunaista ja tosiaan haisi imelältä. No siitä sitten herätin miehen, joka oli kerennyt nukahtaa puolisen tuntia. Soitto synnärille ja sain ohjeeksi lähteä tunnin sisällä ajeleen, kun asutaan tosiaan 100km päässä.. Hetki puhelusta alkoi kipeät supistukset. No n. 00:20 lähdimme kohti OYSia, jonne saavuimme n. 01:30. Käyrillä näkyi supistuksia ja olo alkoi olla koko ajan tukalampi, vaan en ollut vielä kuin just sormelle auki ja kanavaakin vielä jäljellä. No siitä sitten siirryttiin kuiten synnytyssaliin ja makoilin sängyllä lämpöpussi kipuhoitona. Tunnin päästä kätilö tarkisti tilanteen ja edelleen sama, vaan kivut vain yltyivät. Sain särkylääkettä kankkuun, se tepsi n. tunnin. Painoin kutsunappia tuskissani, kätilö saapui ja ehdotteli yltyviin kipuihin ilokaasua. No se ei auttanut sitten yhtään ja kivut oli jo ihan valtavat. Vauvan sydänäänet kävi vähän alhaalla ja piti pyöriä siinä petillä ja syödä jugurttia sekä mehua. Kokeilin jumppapalloa, vaan siinä istuessa ei tuntunut ollenkaan hyvältä, mutta siinä samalla laitettiin kanyyli, joten mies sai vain hieroa selkää sen aikaa.. Olin n. 4cm auki ja lääkäri kutsuttiin laittamaan epiduraalia, mutta oli kiinni toisen potilaan luona, joten odottelin sitten siinä pallon päällä valtaisissa tuskissani. Supistukset alkoi olla jo 2-3min välein ja viimein lääkäri pääsi puuduttamaan n.8:00. Puudutus vaikutti hetken päästä oikein mahtavasti! Puoli ysin maissa taas sydänkäyrällä laskua, joten asennonvaihtoa ja hapen hengittelyä. Yrittelin nukkua, mutta vain kuuntelin niitä sykkeitä klo 11:00 asti, jolloin alkoi kipupumpusta huolimatta tuntua 11 jälkeen painontunne ja pientä kipua alamahalla. Olin 9cm auki ja pumppu suljettiin. Odoteltiin ponnistustarvetta. 11:45 koeponnistus kun pää jo tarjolla, vaan ei vieläkään ponnistuta erityisemmin johtuen epistä. Taas sydänkäyrillä laskua, joten imukuppivalmius, vaan se korjaantui taas hyvin. 11:55 kätilö vaihtuu ja aletaan ponnistaa. Eppari tehdään ja pää alkaa tulla esille hyvin ponnistusten vaikutuksesta. Välillä joutuu odottelemaan supistuksia, kun puudute vaikuttaa edelleen turhan hyvin. Tyttö syntyy 12:15 ja on 9pisteen ihme :heart: Käyn sitten epin ompelun jälkeen suihkussa ja kokeilen imettää, joka onnistuu oikein hyvin pitkän aikaa
Ja sitten siitä parin tunnin päästä osastolle vauvaa ihmettelemään ja laittamaan kuvaviestejä erinäisille tärkeille ihmisille.
Synnytyksen kesto supistusten alusta syntymään 12h. 1vaihe: 11h35min, 2vaihe: 25min ja 3vaihe 20min. Kokonaisaika siis 12h20min.
Että näin
Onnea muillekin vauvansa saaneille!:flower:
Tsempit vielä masun kanssa kärvisteleville! Ajatelkaa, että joudutte kuitenkin käynnistykseen ja olkaa sitten positiivisesti yllättyneitä ettei siihen jouduttukaan, kuten minä
-pansku- ja bubutyttönen 4vrk :heart:
