Helmikuun helmet 2017 *heinäkuussa*

Voi ei.. pahoittelut ikävistä uutisista Kyllä se pistää itseäänkin jännittämään, kun ikäviä uutisa kuulee.. hirmuisesti plussatuulia teille matkaan! <3

Lisäksi tässä samaan syssyyn uusille tervetuloa joukkoon! Aina mahtuu mukaan On hyvin ymmärrettävää, että taustailijoita löytyy ja mukaan liitytään sitten kun itsestä tuntuu hyvältä

 

Hei täällä huhuilee vähän myöhässä mukaan tuleva!
17.2. / Vagabonda/ 37 / ulkomailla / 1.
Olin mukana lokakuun lapsosissa, mutta sain keskenmenon seitsemännellä viikolla ja nyt siis uusi yritys, kahden keskenmenon jälkeen. Olimme eilen ultrassa (raskausviikolla 8+2) ja kuulimme sydänäänet. <3 Mikä helpotus! Vielä toki on pieni pelko takaraivossa, mutta koitan nyt keskittyä positiiviseen ja elää päivän kerralla tätä raskautta.
Täältä ryhmästä haen vertaistukea muilta suomalaisilta odottajilta. Asun ulkomailla ja todennäköisesti tulen myös synnyttämään täällä. On vähän ikävä ikävä suomalaista neuvolasysteemiä...mutta onneksi on netti.

Meillä on sama laskettu aika, mutta mulla on varhaisultran mukaan nyt 8+5, jännä et heittää parilla päivällä, ois hauska tietää noi laskentaperusteet

 

Voi ei.. pahoittelut ikävistä uutisista Kyllä se pistää itseäänkin jännittämään, kun ikäviä uutisa kuulee.. hirmuisesti plussatuulia teille matkaan! <3

Lisäksi tässä samaan syssyyn uusille tervetuloa joukkoon! Aina mahtuu mukaan On hyvin ymmärrettävää, että taustailijoita löytyy ja mukaan liitytään sitten kun itsestä tuntuu hyvältä

Kiitos ei joo ihan heti viitsinyt liittyä kun aikasemmin putosin toukokuisista ja sitten lokakuisista.

 

Tsemppiä surun kohdanneille ja uusia plussatuulia! <3

Kävin maanantaina toisen kerran neuvolassa ja nyt kuulin ekaa kertaa vauvan sydänäänet, oli ihanaa. <3 Otettiin myös verikokeet seulontaa varten, nt-ultra mullakin heinäkuun viimeinen perjantai eli 29.7. Toivottavasti sinne asti kaikki menisi hyvin. Edelleen oireet olleet lieviä: väsymystä, nälkää, tissien ja vatsan turpoamista. Alavatsa on kyllä alkanut muuttumaan kovemmaksi, eli kohtu kasvaa. Neuvolan terkkari oli kesäloman sijainen ja ihmetteli, että eikö sulla tosiaankaan ole ollut pahoinvointia. Ei kyllä ole kertaakaan ollut huono olo.

Viikonloppuna ensimmäiset kaverit arvasivat, että meillä odotetaan (olin siis kuskina). Pian tästä mahastakin huomaavat kyllä töissä, onneksi kesälomakausi niin osa porukasta lomalla. Nt-ultraan asti haluisin pitää matalaa profiilia.

Hilla1 9+6.

 

Mulla eka neuvola siirtyi kun th:lle tuli muuttujia. . Eli huomenna olis pitäny olla mut siirtyi ensviikon tiistaille 19.7. Vielä joutuu siis vähän jännittämään pidemmälle. Onneksi hoitolapset pitää huomenna vapaapäivän ja pääsen pikkusen helpommalla . Oikeen ootan että saan nukkua päikkärit huomenna kuopuksen kans!

 

Täällä käyty tänään ultrassa ja kaikki oli hyvin! sikiö vastasi viikkoja melkein tasan eli oli 10+1 kun nyt eletään 10+2:ta. Kamala jännitys ja pelko ollut, ja oli vaikea uskoa että kyllä siellä oikeasti vauva on, varsinkin kun täälläkin ollut noita keskenmenoja 27.7 on sitten nt-ultra,eli ei tarvitse kauaa jännätä että näkee vauvan uudestaan. Melkein olin näkevinäni ultrassa vauvalla kikkelin,mutta se taisi olla vain napanuora muutenkin minulla on tunne että tyttö tulee! Mutta saa nähdä. Miten muut, onko teillä tyttö/poika tuntemuksia?

 

Bettinah täällä halut kans vähentyny. Tuntuu, että seksin jälkeen on paljo pahempi olo joten ei sit tee mielikään. Itse tajusin yksi päivä, että meille voi tulla kaksoset. Isän suvussa on kaksoisuutta joten sieltä voi tulla myös meille, mutta toivottavasti ei. Tuntuu, että esikoisena kaksoset olisi melko rankkaa.

Minua on häirinny kovasti ensimmäisen neuvolan myöhäisyys. Kaiken tiedon joudun etsimään netistä. Mitään erityistä meillä ei ole, mutta näin ensiodottajana kaikki on ihan uutta eikä mistään oikein tiedä mitään. Vasta tätä kautta olen lukenut tuosta alkuraskauden ultraus mahdollisuudesta. Alussa neuvolaan soittaessani käskivät vain lukea ravitsemus suositukset, mutta ei muuta. Tuntuu, ettei täällä kovin välitetä minusta. Vaikka tiedän ettei se niin ole.

Olisiko teillä antaa jotain vinkkejä miten kertoa vauva uutinen vanhemmille joiden reaktiota ei tiedä tai arvelen sen tulevan niille pienenä järkytyksenä? Milloin, missä tilanteessa ja miten?

P.S. Anteeksi avautuminen tuosta neuvola asiasta.

 

Täällä käyty tänään ultrassa ja kaikki oli hyvin! sikiö vastasi viikkoja melkein tasan eli oli 10+1 kun nyt eletään 10+2:ta. Kamala jännitys ja pelko ollut, ja oli vaikea uskoa että kyllä siellä oikeasti vauva on, varsinkin kun täälläkin ollut noita keskenmenoja 27.7 on sitten nt-ultra,eli ei tarvitse kauaa jännätä että näkee vauvan uudestaan. Melkein olin näkevinäni ultrassa vauvalla kikkelin,mutta se taisi olla vain napanuora muutenkin minulla on tunne että tyttö tulee! Mutta saa nähdä. Miten muut, onko teillä tyttö/poika tuntemuksia?

Mie luulen että poika on tulossa. Karvat kasvaa hurjaa vauhtia ja navan yläpuolelle ulottuva haalea linea negra on näkynyt jo ihan alusta asti. Muutenkin on vähän poikafiilis. Vaikka samahan se on, kumpi tuolta tulee. Kunhan sieltä tulisi onnellinen lapsi (eli toivottavasti osataan olla hyviä vanhempia).

 

Bettinah täällä halut kans vähentyny. Tuntuu, että seksin jälkeen on paljo pahempi olo joten ei sit tee mielikään. Itse tajusin yksi päivä, että meille voi tulla kaksoset. Isän suvussa on kaksoisuutta joten sieltä voi tulla myös meille, mutta toivottavasti ei. Tuntuu, että esikoisena kaksoset olisi melko rankkaa.

Minua on häirinny kovasti ensimmäisen neuvolan myöhäisyys. Kaiken tiedon joudun etsimään netistä. Mitään erityistä meillä ei ole, mutta näin ensiodottajana kaikki on ihan uutta eikä mistään oikein tiedä mitään. Vasta tätä kautta olen lukenut tuosta alkuraskauden ultraus mahdollisuudesta. Alussa neuvolaan soittaessani käskivät vain lukea ravitsemus suositukset, mutta ei muuta. Tuntuu, ettei täällä kovin välitetä minusta. Vaikka tiedän ettei se niin ole.

Olisiko teillä antaa jotain vinkkejä miten kertoa vauva uutinen vanhemmille joiden reaktiota ei tiedä tai arvelen sen tulevan niille pienenä järkytyksenä? Milloin, missä tilanteessa ja miten?

P.S. Anteeksi avautuminen tuosta neuvola asiasta.

Täällä saa avautua, sitä vartenhan täällä kaikki ollaan.

Meillä tämä on ollut odotettu ja erittäin kovasti toivottu uutinen. Silti kertoisin samalla tavalla vaikka uutinen ei olisi toivottu. Siis että olen raskaana, takana yksi keskenmeno ja olen erittäin onnellinen asiasta. Ja vielä sen, etten halua itselleni ylimääräistä stressiä, koska se vaikuttaa vauvaan. Jopa kaikesta varoitteleva äitini rauhoittui tuon kuultuaan.

 

Bettinah täällä halut kans vähentyny. Tuntuu, että seksin jälkeen on paljo pahempi olo joten ei sit tee mielikään. Itse tajusin yksi päivä, että meille voi tulla kaksoset. Isän suvussa on kaksoisuutta joten sieltä voi tulla myös meille, mutta toivottavasti ei. Tuntuu, että esikoisena kaksoset olisi melko rankkaa.

Minua on häirinny kovasti ensimmäisen neuvolan myöhäisyys. Kaiken tiedon joudun etsimään netistä. Mitään erityistä meillä ei ole, mutta näin ensiodottajana kaikki on ihan uutta eikä mistään oikein tiedä mitään. Vasta tätä kautta olen lukenut tuosta alkuraskauden ultraus mahdollisuudesta. Alussa neuvolaan soittaessani käskivät vain lukea ravitsemus suositukset, mutta ei muuta. Tuntuu, ettei täällä kovin välitetä minusta. Vaikka tiedän ettei se niin ole.

Olisiko teillä antaa jotain vinkkejä miten kertoa vauva uutinen vanhemmille joiden reaktiota ei tiedä tai arvelen sen tulevan niille pienenä järkytyksenä? Milloin, missä tilanteessa ja miten?

P.S. Anteeksi avautuminen tuosta neuvola asiasta.

Kannattaa kertoa kuinka onnellinen itse asiasta on ja ettei se ole sulle järkytys toivottu vauva tulossa ja heistä on tulossa isovanhempia joka on ihana asia. kunhan itse olet itsevarma niin vanhemmat huomaavat sinun olevan valmis

 

Kannattaa kertoa kuinka onnellinen itse asiasta on ja ettei se ole sulle järkytys toivottu vauva tulossa ja heistä on tulossa isovanhempia joka on ihana asia. kunhan itse olet itsevarma niin vanhemmat huomaavat sinun olevan valmis

Luulen uutisen olevan vanhemmille siksi pieni shokki, koska olen heidän kuopus ja tuleva lapsi heidän ensimmäinen lapsenlapsi. Alku järkytyksestä selvittyä he ovat varmasti iloisia, mutta äidilläni on tapana hössöttää ja häitäillä sekä huolehtia pienistäkin asioista.

 

Mä oon myös ihmeissään miten myöhään nuo neuvolat on. Meille yritti vasta niin, että olisi ollut jtn 10+5, mut sanoin, että helpoiten pääsen heinäkuussa neuvolaan, ku elokuussa oon jo töissä takaisin. Pelottaa ja jännittää kaikki, ku ei oikein saa mitään tietoa mitä tapahtuu milloinkin eikä ollut oma th aikaa varatessa, vaan oli sellainen ynseän oloinen. Onneksi oma th on ollut puhelimessa ihan mukavan oloinen

 

Mitä, mistä löytyy alkoholiton happy Joe? Sitä on ikävä, se onkin oikeastaan ainut siideri mikä on hyvää

Ihan perus Prismasta oon sitä ostanut

 

Mä oon myös ihmeissään miten myöhään nuo neuvolat on. Meille yritti vasta niin, että olisi ollut jtn 10+5, mut sanoin, että helpoiten pääsen heinäkuussa neuvolaan, ku elokuussa oon jo töissä takaisin. Pelottaa ja jännittää kaikki, ku ei oikein saa mitään tietoa mitä tapahtuu milloinkin eikä ollut oma th aikaa varatessa, vaan oli sellainen ynseän oloinen. Onneksi oma th on ollut puhelimessa ihan mukavan oloinen

Mulla neuvola ensi viikolla ja silloin on 10+3. Soitin tällä viikolla uudestaan tiedustellakseni niistä seulontojen aikatauluista ja mulle kerrottiin että 10+6 mennessä pitää käydä verikokeissa. Tätä ei tosiaan kerrottu silloin aikaa varatessa ja mä lähden reissuun heti siten, että jos en käy kokeissa heti tuolloin neuvolapäivänä niin toi aikaväli olisi mulla mennyt liian pitkälle.

Tosiaan jotenkin turhauttavaa kun kaikki on uutta ja jos ei osaa kysyä niin pelottaa, että jotain olennaista jää pois

 

Eilen käyty ultrassa ja siellä HÄN oli! Sydän sykki ja kokokin oli kolme päivää suurempi kuin menkoista laskettuna. Mikä helpotus! Paljastui myös, että siellä oli mahdollisesti myös toinen, mutta se oli pienempi eikä sen sydän sykkinyt. No, näin oli tarkoitettu. Nyt toivotaan, että tämä toinen pysyy matkassa helmikuun loppuun asti

 

Ultrassa käyty, laskettuaika muuttu kahdella päivällä, eli 23.2. Siellä sydän pompotti menemään ja nyt vaan itkettää kun on niin ihmeellistä <3

En pysty ikinä ymmärtämään miten kurjalta nuo monen keskenmenot tuntuu, vaikka itselläkin kemiallisia takana, niin silti se, että ultrassa kylmästi todetaan, ettei eloa ole niin saa kyllä olon todella huonoksi siis itselleni, miten pahalta se asianomaisesta tuntuukaan. Voimia kaikille hurjasti!

Pahoinvointi on helpottanut vähän, tai sitten siihen yököttävään oloon vaan on tottunut, harvat ruuat maistuu, mutta kun joku maistuu niin sitä syö ihan holtittomastiedelleenkään en ole oksentanut.

 

Ihana kuulla ultrakuulumisianne! Samaa pohtinut myös kuin LilliLotta on varmasti kamala paikka saada ultrassa huonoja uutisia. Ei se itku minullakaan kaukana ollut ar-ultrassa. Tänään kun ajelin töihin mietin kuin onnellinen sitä on, ja miten hyvin asiat loppujen lopuksi ovat. On kiva vakituinen työ, nätti koti, rakas mies rinnalla ja kolmas lapsi tulossa. Vaikka sitä aina haaveileekin niin osaan kyllä myös pysähtyä hetkeen ja nauttia tästä. Ai miten niin tunteet pinnassa? Eilen itkeä tihrutin täysin tavoilleni vastaisesti kun katsoin erästä Netflix-sarjaa ja siinä pariskunnalla oli riita päällä..

Tokikin tässä nyt odottelen sitä nt-ultraa, että jotenkin pelko kuitenkin tuolla takaraivossa kolkuttelee jos kaikki ei olekaan hyvin. Tuli luettua noista niskaturvotuksen tuloksista ja mitä niistä seurannut, ei olisi kannattanut mutta yritän ajatella sen niin päin että onpahan sitten tiedossa mitä huonoista uutisista mahdollisesti seuraa.

Puntarilla kävin tänä aamuna ja lähtöpainoo (ennen raskautta) nyt tullut n. 4,3kg Lohduttaa kuitenkin se, että viimeisen kuukauden aikana tullut vain +300g että on se kuitenkin tästä tasaantunut.

Karkkipallero ja tyyppi 11+4

 

Niin se piti vielä kirjoittaa, että tosiaan meilläkin lähipiirissä pariskunta, joille omaa lasta ei ole suotu, joten senkin takia osaamme arvostaa sitä että meillä on 2 ihanaa, tervettä lasta ja kolmas pienokainen tulossa. Heillä tosiaan nyt vasta on päätetty hoidot lopettaa kun usean vuoden jälkeen kaikki mahdollinen on nyt tehty. Saivat vasta myös kuulla, että eivät pysty adoptoimaan koska miehen ikä estää prosessiin lähdön

Välillä tullut hieman syyllinenkin olo että me "kehdataan" kolmas lapsi "tehdä", vaikka toki järjellä ajateltuna ymmärrän sen ettei meidän lapset ole heiltä pois.. Vaikkakaan meilläkään tämä kolmas raskaus ei hevillä tärpännyt. En tiedä ymmärtääkö tästä mitä ajan takaa?

 

Mulla neuvola ensi viikolla ja silloin on 10+3. Soitin tällä viikolla uudestaan tiedustellakseni niistä seulontojen aikatauluista ja mulle kerrottiin että 10+6 mennessä pitää käydä verikokeissa. Tätä ei tosiaan kerrottu silloin aikaa varatessa ja mä lähden reissuun heti siten, että jos en käy kokeissa heti tuolloin neuvolapäivänä niin toi aikaväli olisi mulla mennyt liian pitkälle.

Tosiaan jotenkin turhauttavaa kun kaikki on uutta ja jos ei osaa kysyä niin pelottaa, että jotain olennaista jää pois

Itsellä sama, että ei tiedä mitä tapahtui seuraavaksi ja onhan meitä infottu kaikesta. Tämä meidän ei oma th totesi vaan, että siellä käydään ne asiat läpi ja toivon että asia on näin.

Nyt on pari päivää takaraivossa kummitellut pelkoja, varsinkin täällä kun on pari saanut huonoja uutisia ja eilen juuri kuulin huonon uutisen yhden ihmisen odotuksesta. pitäisi vaan nauttia tästä, mutta kun ei osaa. Jospa se eka neuvola ja varsinkin kun kuulee jossain vaiheessa sen sykkeen, niin helpottaisi.

 

Meillä on sama laskettu aika, mutta mulla on varhaisultran mukaan nyt 8+5, jännä et heittää parilla päivällä, ois hauska tietää noi laskentaperusteet

Kreikassa on varmaan eri kiekko käytössä.

 

Mulla tulee melkein heti oksu kun menen vessaan ja siellä tulee vastaan pöntön raikastajan haju. Se on oikeasti hyvä mutta kun nyt siitä tulee mieleen oksennus. Kun oksentaa niin se hiton haju on siinä nenässä niin kiva siinä sit käydä ees pissalla niin heti tulee oksetus olo.

Taas makaan sohvalla erittäin huonossa kunnossa. Oikeasti ei kannata makaa vaan olla hieman pystyasennossa. "Oksentelu on hyvä merkki. Oksenteluonhyvämerkki!!!"

 

Mulla tulee melkein heti oksu kun menen vessaan ja siellä tulee vastaan pöntön raikastajan haju. Se on oikeasti hyvä mutta kun nyt siitä tulee mieleen oksennus. Kun oksentaa niin se hiton haju on siinä nenässä niin kiva siinä sit käydä ees pissalla niin heti tulee oksetus olo.

Taas makaan sohvalla erittäin huonossa kunnossa. Oikeasti ei kannata makaa vaan olla hieman pystyasennossa. "Oksentelu on hyvä merkki. Oksenteluonhyvämerkki!!!"

Meillä mies sanoi kanssa ku makasin mahakivun kanssa, että "se on vaan hyvä että koskee ja on huono olo. Se vaan kertoo että se on siellä." Sillä hetkellä se ei kyllä lohduttavaa ollenkaan

Tänä aamuna piti ekan kerran jättää aamun ensimmäinen kahvikuppi kesken, ku alkoi yökyttää tähän asti oon juonut sen 2 kuppia aamulla ja aamulla ei vaan oikein mikään maistu, eilen tökkäsi puuro. Tänään sain onneks pizzapannaria menemään alas

 

Hipsuli, se auttaa ku hokee sitä sen jälkeen ku on taas hetken parempi olo Mä söin tänään puuroa aamulla. Ja mietin että hitto jos tää tulee ylös niin tosi kamalaa

Olikos se piinamiina, joka on miettinyt ruokia jotka helppo oksentaa. Mitä ne on?

 

Mä en oo onneksi vielä oksentanut ja toivon, että pääsen vaan tällä oksettavalla ololla ohi. Jos mitään inhoan eniten, niin se on oksentamista

 

Juu täälläkään ei tuo oksentelu oo sitä kaikista mukavinta puuhaa itellä oli muutamana päivänä aamupahoinvointia mut uskon sen johtuneen kahvista... meni kyllä hyvin alas mut sitten tulikin hetken päästä ylös kahvin oonkin jättänyt kokonaan pois, ei tosiaan tee mieli yhtään. Pahoinvointi painottuu nyt iltaan, oon huomannu että ekstra huono olo tulee jos syö yhtään liian täyteen ittensä! Eli pieniä määriä ja usein, niin on suhteellisen ok

Bettinah mä kuopusta odottaessa oksentelin tosi paljon ja "mukavin" oksennettava oli ruoka missä ei oo mitään sattumia söin paljo vanukkaita, rahkaa, soppaa, kasvissosekeittoa, hienoja puuroja... söin kerran yhtenä aamuna sitä Alku puuroa, missä oli tosi paljo kaikkia jyviä ja siemeniä (olisko ollu sadonkorjuu tms. -niminen puuro) ja sen oksentaminen oli kamalaa! !! En vieläkään pysty syömään kyseistä puuroa kun sain jotkut traumat