Hoitajat kieltäytyivät antamasta lisää maitoa: Taysissa pidettiin vastasyntynyttä nälässä

Ainahan voi ottaa sairaalakassiin muutaman Nan-purkin ja tuttipullon mukaan, niin eipähän tarvitse tämmösiä murehtia tai pyytää miestä tuomaan kun tulee sairaalalle.

 

Tyttäreni joutui synnyttyään teholle infektion takia (Kys), oli myös yli neljä kiloinen. Teholla maitoa annettiin säännöllisesti pullosta. Kun ilmaisin halukkuuteni kokeilla imetystä siihen ei juuri kannustettu. Tosin eipä maitoa juuri herunut kun elimistöni toipui isosta verenhukasta.
Sain tytön vierihoitoon osastolle ennen kotiutumista. Osastolla eräs vanha kätilö kieltäytyi antamasta maitoa tehon ohjeiden mukaisesti koska hän oli sitä mieltä että lapsen täytyy tottua näläntunteeseen ja minun piti oppia imettämään. Ei ollut fiilikset kovin korkealla kun lapsi itki nälkäänsä ja minä itkin sitä kun maitoa minulta itseltäni ei irronnut yhtään.
Jouduin kyttäämään milloin tämä vanha kätilö häviää näköpiiristä jotta uskalsin pyytää maitoa toiselta hoitajalta. Jännä vaan kun muut hoitajat eivät nähneet ongelmaan maidon antamisen suhteen.

 

Kuulostaa kyllä ihan uskomattomalle! Itse imetin ja maitoa tulikin heti sen verran, että lapsi oli tyytyväinen, mutta silti annettiin lisämaitoa jos oli alkanut itkemään kun oli 5-10 minuuttia "kansliassa" kun olin saattamassa vieraita pois. Vaikka oli tarkkaa että syötin tietyin väliajoin (oli rd ja siksi vauvan sokeriarvot seurannassa) ja tiedettiin että olin imettänyt vasta niin silti annettiin lisämaitoa Eli meilläpäin oli kyllä ihan päinvastainen tilanne..

Ihan kamalaa varmasti sekä vauvalle että äidille. Varmasti valtaosa kuitenkin menee sairaalaan luottavaisin mielin, uskoen että sieltä saa apua jos tarvitsee ja sitten toimitaankin noin Jatkossa siis kannattaa ilmeisesti vinkata synnyttäjille, että pakkaa korviketta varuilta sairaalakassiin..

 

Mä jouduin todistamaan useamman henkilökunnan jäsenen keskinäistä vääntöä kesällä oman vauvani takia. Vauva oli todella kinainen syntyessään, se kuulemma herkästi alentaa vauvan ruumiinlämpöä ja vauva todella jäähtyikin, verensokeriarvot laskivat ja vauva oli liian väsynyt jaksaakseen syödä. No mitäpä tehdä?

Hoitaja numero 1 oli sitä mieltä, että mun on vain sitkeästi imetettävä vauvaa. No olisinhan minä imettänyt, mutta en saanut vauvaa pidettyä hereillä vaikka miten yritin. Se ei vain jaksanut imeä. Lisämaidon tarvetta ei kuulemma ollut, mulla ei maito nousisi, jos en imettäisi jne.

Hoitaja kakkonen oli sitä mieltä, että vauvalle on ehdottomasti annettava pullomaitoa, ettei verensokeri pääsisi vallan romahtamaan. Hoitaja ykkönen haukkui minut, kun minulla ei muka ollut tarjota vauvalle omaa rintamaitoani. Ilmaisin erittäin selkeästi ääneen, että maitoni on noussut, ja sitä kyllä riittäisi, jos vain saisivat valvotettua vauvaa imetyksen ajan. Hoitaja kolme oli ainoa, joka kuuli, mitä sanoin ja karjui kahdelle muulle kiistelyn läpi, että pitäisi varmaan hakea pumppu, jotta voisin pumpata maitoani vauvalle ja joku voisi pakkosyöttää sen pullosta. Vauvani nukkui vatsa tyhjänä ja seurasin huuli pyöreänä vierestä sänkyni vieressä käytävää sanasotaa.

Ilmeisesti hoitaja ykkönen, joka vastusti lisämaitoa, oli olevinaan porukan pomo, joten kaksi muuta eivät päässeet asiassa niskan päälle. Tällöin hoitaja kakkonen poistui huoneesta ja kohta paikalle saapui vielä neljäskin, mukanaan maitopullo, jonka sisällön hän syötti vauvalleni keneltäkään mitään kysymättä. Sen jälkeen vauvani piristyi ja jaksoi imeä rintaakin.

Mietityttää vaan, että miksi noita hoitajia ylipäätään tuli huoneenseen noin monta kerralla, miksi piti alkaa vääntää julkisesti ja ennen kaikkea, entä jos muita hoitajia ei oliis ollut paikalla kuin se ykkönen?

 

taatusti joutuu se todistetaan AINA ja kirjataan vihkoon! älytön homma mutta vauvan parhaaksi kai se kuitenkin, mutta itselle tuli pirunmoiset paineet nostaa maito tisseihin ja äkkiä tai et pääse kotiin!!

Tämä ei aina pidä paikkansa. Joskus käy tässäkin virheitä Varsinkin uudelleen synnyttäjiä ei aina muisteta tarkkailla niin kovasti ja kätilöt eivät huomaa tsekata syöttöpunnituksien arvoja. Kuvittellaan, että uudelleensynnyttäjä osaa kyllä homman...

 

Taitaa tuossa olla enemmänkin kyse tuon valittajan taidottomuudesta ja haluttomuudesta imettää ja sitten valituksesta kuin todellisesta maidon saamattomuudesta. Ei lapsi tarvitse lisämaitoa, jos äiti imettää tarpeeksi. Ties vaikka olisi ihan itse jättänyt lapsensa ruokkimatta, jotta saa pullosta "helpommin" syötettyä.

 

[QUOTE="jojo";25623583]Mä jouduin todistamaan useamman henkilökunnan jäsenen keskinäistä vääntöä kesällä oman vauvani takia. Vauva oli todella kinainen syntyessään, se kuulemma herkästi alentaa vauvan ruumiinlämpöä ja vauva todella jäähtyikin, verensokeriarvot laskivat ja vauva oli liian väsynyt jaksaakseen syödä. No mitäpä tehdä?

Hoitaja numero 1 oli sitä mieltä, että mun on vain sitkeästi imetettävä vauvaa. No olisinhan minä imettänyt, mutta en saanut vauvaa pidettyä hereillä vaikka miten yritin. Se ei vain jaksanut imeä. Lisämaidon tarvetta ei kuulemma ollut, mulla ei maito nousisi, jos en imettäisi jne.

Hoitaja kakkonen oli sitä mieltä, että vauvalle on ehdottomasti annettava pullomaitoa, ettei verensokeri pääsisi vallan romahtamaan. Hoitaja ykkönen haukkui minut, kun minulla ei muka ollut tarjota vauvalle omaa rintamaitoani. Ilmaisin erittäin selkeästi ääneen, että maitoni on noussut, ja sitä kyllä riittäisi, jos vain saisivat valvotettua vauvaa imetyksen ajan. Hoitaja kolme oli ainoa, joka kuuli, mitä sanoin ja karjui kahdelle muulle kiistelyn läpi, että pitäisi varmaan hakea pumppu, jotta voisin pumpata maitoani vauvalle ja joku voisi pakkosyöttää sen pullosta. Vauvani nukkui vatsa tyhjänä ja seurasin huuli pyöreänä vierestä sänkyni vieressä käytävää sanasotaa.

Ilmeisesti hoitaja ykkönen, joka vastusti lisämaitoa, oli olevinaan porukan pomo, joten kaksi muuta eivät päässeet asiassa niskan päälle. Tällöin hoitaja kakkonen poistui huoneesta ja kohta paikalle saapui vielä neljäskin, mukanaan maitopullo, jonka sisällön hän syötti vauvalleni keneltäkään mitään kysymättä. Sen jälkeen vauvani piristyi ja jaksoi imeä rintaakin.

Mietityttää vaan, että miksi noita hoitajia ylipäätään tuli huoneenseen noin monta kerralla, miksi piti alkaa vääntää julkisesti ja ennen kaikkea, entä jos muita hoitajia ei oliis ollut paikalla kuin se ykkönen?[/QUOTE]

Kakkonen on ykkönen!

 

mistä te tiedätte, ettei maitoa muka tule?ekoina päivinä vauvan maha on pähkinän kokoinen ja voi juoda vain pisaroita maitoa, ei enempää. Tärkeintä on antaa olla vauvan rinnalla, jotta se imeminen stimuloisi maidontuloa. Jos antaa korviketta, ei maidontulo ehkä sit edes ala.

 

Ylläri, että justiisa TAYS:sissa. Olin ensisynnyttäjä 2010 maaliskuussa ja mulla ei lähteny imetys sujumaan ollenkaan. Tytär kyllä lisämaitoa sai, mutta kun itkin ja pyysin apua imetysohjaukseen ja vielä sanoin että, haluan ehdottomasti imettää. Mulle luvattiin imetysohjausta, mutta sitä en kyllä sitten saanukkaan. Iskettiin vaan rintakumit käteen ja sanottiin kyllä se siitä kun vaan etes yrität. Itkin ja yritin ja sama meno jatku kotona. Tytär huusi naamapunasena, tappeli vastaan ja rimpuili. Mä yritin silti, itkin ja yritin. Sitten neuvolasta vaan sanottiin kun olivat kotikäynnillä, että oisko parempi vaan antaa sitä lisämaitoa ja myöntää että, ei onnistu. Oon niin, pettyny tossa imetysasiassa TAYS:siin ja neuvolaan . Ensisynnyttäjä jätetään yksin yrittämään ja oletetaan että, homma on sillä selvä, että sanotaan vaan, että kyllä se siitä lähtee kun vaan yrität. Jälkeenpäin tunnen enempi kiukkua tota toimintaa kohtaan :kieh:

 

Joutuuko perusterve vauva syöttöpunnituksiin?

Kyllä :kieh:

 

Minulle Kätilöopistolta samanlainen kokemus esikoisen kanssa. Lapsi painoi 4,5 kiloa syntyessään ja kaikki toitottivat että oma maito riittää, imetät vain. Vauva oikeasti itki ja huusi ensimmäiset kaksi vuorokautta käytännössä koko ajan. Raahustin kaksi yötä kanniskellen ja hyssytellen nälkäistä lasta ja imetin ja imetin ja imetin. Koska se kuulema riittää se oma maito. Kolmantena päivänä lapsi punnittiin ja paino oli tippunut alle neljän kilon jolloin tuli hoitajaan vauhtia. Haki äkkiä maitopullon, jonka lykkäsi minulle ja totesi "lapsen paino on laskenut aivan liikaa, voi sitä omaa järkeä vähän käyttää eikä pitää lasta nälässä". Että kiitos vaan - kaksi päivää olen kysellyt itku kurkussa onko tämä normaalia ja pitäisikö antaa lisämaitoa ja vastaus on ollut aina ehdoton ei. Ja nyt se olikin minun syyni että lapseni laihtuu. Vauva söi melkein 100 ml maitoa kerralla ja nukkui syötön jälkeen monta tuntia tyytyväisenä.
Seuraavan lapsen kanssa pyysin etukäteen kirjaamaan papereihin että lisämaitoa heti, asiasta ei edes keskustella. Otin myös omat tuttelit sekä tuttipullot varuiksi mukaan. Ja onneksi otin, koska lisämaitoa pyytäessani alkoi sama mantra "se oma maito riittää vastasyntyneelle blaa blaa..."
Olen kyllä surullinen ja katkera siitä että pidin lastani nälässä ja annoin hänen itkeä koska uskoin mitä kaikkitietävät kätilöt minulle sanoivat.

 

Kyllä :kieh:

Päättelenkö tai muistanko väärin et oot ollut päksissä?

Meidän tyttö punnittiin vain syntyessä ja lähtiessä, jätettiin omaan rauhaan, vilkaisivat vain sitä listaa monestiko ja kauanko imetän.

Naapuripedille sit taas kannettiin yhden yrityksen jälkeen rintakumit, houkutusmaitoa, lisämaitoa ja lasta kannettin punnituksiin.
Jäin miettimään olisivatko meitäkin retuuttaneet noin jos en olisi jo valmiiksi tiennyt mitä teen.

 

Mulla nousee kanssa maito vasta 3vrk synnytyksen jälkeen, mutta hyvin on pärjätty sinne asti ilman lisämaitoa. Mun mielestä sitä tyrkytetään liikaa ja liian helposti. Tietysti sitten jos ei lakkaa huutamasta tai tärisee tms. niin eri juttu.

 

[QUOTE="vieras";25623396]Mulle kävi Taysissa näin : Vauva oli isokokoinen 4110g, ja hänelle annettiin vain 20ml kerralla maitoa, tai kun itse menin hoitohuoneeseen niin hoitajat aina laittoivat maitoa sen 20ml.

En imettänyt vauvaa siis ollenkaan. , huusi kuin syötävä. Huusi siis nälkäänsä, kun kotiuduttiin 3 päivänä , annoin vauvalle 100ml kerralla ja tyytyväinen oli muutaman päivän päästä veteli 120-150ml kerralla.

Mä en tajua mikä tuo 20ml sääntöraja muka on, jos vauvalla on nälkä niin ruokaa sillepitää antaa eikä huudattaa 20ml annoksilla.[/QUOTE]

Mun kolmas lapsi syntyi 3,5kiloisena Taysissa heinäkuussa 2011. Ekan kerran sai lisämaitoa sen 20milliä ja jäi itkemään joten sen jälkeen aina lämmitettiin 35milliä kerralla kunnes huomattiin että senkin jälkeen jää itkemään. Imetystä aina takana tunti ennen ku pulloa annettiin. Mut kyllä sitä maitoa sai, pyytää piti, mutta sai. Nyt kolmannen kanssa olin ehkä sit niin tietoinen vauvan tarpeista ja itsestäni, että rennosti otin ja sain hyvää hoitoa. Eihän ne sinne huoneeseen näe, miten imetys menee jne.
Eikä meillä syöttöpunnituksia tehty enää.

2006 ja 2008 Taysissa syntyineitten isompien lasteni kanssa koin, että maitoa ei noin vain saanut. Mutta jälkikäteen ajatellen en osannut oikein sitä pyytääkään. Oletin että sitä tultais tarjoamaan. Aina pyytäessä sai sen 20 milliä, mikä isommille lapsilleni riittikin ja nukkuivat sillä yönsä.

 

Päättelenkö tai muistanko väärin et oot ollut päksissä?

Meidän tyttö punnittiin vain syntyessä ja lähtiessä, jätettiin omaan rauhaan, vilkaisivat vain sitä listaa monestiko ja kauanko imetän.

Naapuripedille sit taas kannettiin yhden yrityksen jälkeen rintakumit, houkutusmaitoa, lisämaitoa ja lasta kannettin punnituksiin.
Jäin miettimään olisivatko meitäkin retuuttaneet noin jos en olisi jo valmiiksi tiennyt mitä teen.

Minä nimenomaan tiesin mitä tein, kieltäydyin rintakumeista ja hörpytysmaidosta koska jotenkin vain tiesin, että maitoni riitti. Ja riittihän se, mutta hoitaja ei kahdenkaan punnituksen jälkeen sitä uskonut. Lääkäri päästi kotiin kahden päivän päästä synnytyksestä saate sanoin: hyvin menee, jatka samaa rataa ja luota itseesi.

Se olikin se hoitaja, jota osasin "pelätä" jo ekalla kerralla. Hän ei myöskään olisi tuonut edes Buranaa jälkisupistuksiin mutta mietti sitten myös ääneen, ettei oma vehnätyynynikään mitään auta. Auttoipas, mokomakin ääliö

Ja jep, Päksissä olin.

Esikoinen oli keltainen ja valopedissä kolme päivää, hänen kanssaan ei ollut ongelmia sillä kaikille oli selvää ettei hän jaksa imeä rintaa. Minä pumppasin kolmen tunnin välein ja annoin pullosta ja rinnasta ja lisämaitoa ja punnitsin joka syötöt viiden päivän ajan. Huh.

 

Onpahan bolemiikkia. Tapausta en kommentoi, koska kaikkia faktoja en tiedä. Yleensä (huom siis yleensä!) terveellä vastasyntyneellä maitomäärää lisätään noin 10 ml/ vuorokausi, eli 2 päivän ikäinen saa 20 ml maitoa kerralla, 3 päivän ikäinen 30 ml jne. Maitomäärän voi laskea myös painon mukaan (syntymäpainoltaan yli 2 kiloinen) joka on 170ml/kg/vrk. Eli vaikkapa 2,5 kiloisen maitomäärä olisi 425 ml ja se jaetaan 8 (kutakuinkin näin monta syömiskertaa vuorokaudessa) eli kerta-annos olisi 53 ml. MUTTA jokainen tapaus on erilainen, ja maidot suunnitellaan jokaiselle eri tavalla. Ja tosiaan vaikka on terve vastasyntynyt ja vaikka söisi kuinka paljon niin se paino saattaa ensin tippua sen 10% ja lähtee siitä sitten nousemaan.

Synnytykseen ja imetykseen löytyy ihan niin monta mielipidettä kuin on ihmistäkin, mutta epäilen ettäkö TAYSissa oltaisiin nälässä pidetty. Käsittääkseni siellä pyritään panostamaan imetysohjaukseen (siellä on nykyään olemassa mm. imetyspoli, jossa saa apua ja neuvoja imetykseen liittyvissä asioissa), mutta lisämaidon antoa ei kielletä. Ymmärrän että kätilö ei voi istua koko aikaa vieressä vahtimassa nouseeko äidillä maito vai ei ja saako vauva rinnasta mitään, ehkäpä siksi antavat varoen lisämaitoa? Ymmärrän kuitenkin senkin että tuore äiti voi herkästi pahoittaa mielensä.

 

Ja vielä lisäys tohon edelliseen.. Vauva sai siis lopulta jo sairaalassa lisämaitoa 80milliä per syöttö. Silti kun maito nousi viikko synnytyksestä, pullosta päästiin kokonaan.. Eikä sitä sairaalassakaan annettu ku ehkä 2 kertaa/ vuorokaudessa. Mielestäni imetys ei mene pilalle, vaikka pulloa sairaalassa saisikin. Imetyksen onnistuminen on ihan muista jutuista kiinni.

 

mun taas ei meinattu antaa imettää ku vauva oli keskolassa valohoidossa. Oli nenämahaletkussa ku ei syöny pullosta. Tissiä imi mut kattoivat aina kellosta 5min kerrallaan ja sit piti viedä sänkyyn lepäämään. Sit lääkääri onneks sano et jospa se vauva tokenis paremmin ku sais syödä tissiä ihan rauhassa mahan täyteen. Samana iltana saatii nenämahaletku pois ku paino nous imettämällä yhtähyvin..

 

Mulla myös sellainen kokemus, että vauva punnittiin synnytyksen jälkeen ja sitten kotiinlähtiessä, ei siinä välissä kertaakaan. Ei tarjottu lisämaitoa enkä kyllä pyytänytkään, koska itseltä tuli maitoa jo ennen synnytystä jonkin verran. Sitten joskus 3vrk jälkeen nousi kunnolla.

Sairaalassa piti vaan kirjoittaa paperille kuinka usein on syöttänyt ja kuinka kauan ja sitä ne kätilöt pari kertaa vilkaisi. Imetykseen sai vähän ohjausta, mutta vauva onneksi osoittautui ihan luonnonlahjakkuudeksi siinä hommassa vaikka itse olinkin ensikertalainen. Ei juuri puututtu meidän syöttämisiin sairaalassa ja vauva oli koko ajan vierihoidossa eli ei sitä kukaan muu päässyt missään välissä syöttämäänkään.

 

Mulla on taas kokemus toisesta ääripäästä
Korviketta tarjottiin ja tuputettiin jo ennen imetystä 2h välein imetin ja hoitaja toi aina etukäteen pullon ja sanoi että tää nyt pitäisi juottaa heti . Mä sisukkaasti imetin ensin.
Pakko oli antaa lisämaitoa vaikka oma maitokin nousi heti synnytyksen jälkeen .

 

Voihan olla, että esim. Taysissa on pulaa luovuttajista. Siellä käytännössä hoitaja aleni luovuttamaan maitoa, koska itsellä sitä tuli runsaasti, mutta teho-osastolla oli lähes lopussa. Myös vastasyntyneille annetaan sitä luovutettua maitoa, joten sitä ei välttämättä haluta turhaan tuhlata lapsiin, joita vanhemmat voivat itse imettää, ellei ole akuutti tilanne.

 

Kysissä tilanne riippuu tosi paljon hoitajasta. Kaveri, joka oli yhtä aikaa kanssani osastolla, joutui rukoilemaan lisämaitoa. Meidän lapsellemme sitä annettiin, vaikka en itse olisi pitänyt sitä ihan välttämättömänä, maito kun nousi minulla hyvin ja vauva oli iso ja virkeä. En sitten viitsinyt ensisynnyttäjänä kieltääkään, vauvalla kun oli verensokerit pikkuisen alhaalla (viitearvojen rajoissa) ja ihan oikeaa tavaraa kerran oli tarjolla.

Te, jotka meinaatte ensi kerralla ottaa nannia mukaan sairaalaan, jotta säästyisitte maidon ruinaamiselta: eikö sairaalassanne tarjoilla vastasyntyneille äidinmaitoa, vai ettekö pidä äidinmaitoa ruinaamisen arvoisena? Minun mielestäni on aika iso juttu, että saa vältettyä lehmänmaitoaltistusta niin pitkään kuin voi - aina ei tietenkään voi.

 

Olen sitten ollut näissä onnekas kun ei ole mitään syöttöpunnituksia koskaan harrastettu (en tiedä harrastavatko muut sairaalat Ruotsissa mutta jos eivät niin se voi olla yksi tekijä joka vaikuttaa imetyksen paremmin onnistumiseen).

Esikoisen kohdalla nyt oli itsestään selvää että tarvi lisämaitoa kun ei parka jaksanut imeä. Kakkosen kohdalla mitattiin sokerit kun tämä ei millään rauhoittunut ja sai sitten sen perusteella pari kertaa lisämaitoa ennen kuin oma maito nousi. Kummallakin onnistui täysimetys sitten kuitenkin loistavasti.

Kuopus taas oli perusterve ja alusta asti hyvin voiva tyttö eikä hänen kohdallaan kellekään tullut mieleen mikään lisämaito tai sylttöpunnitukset.

 

Sain Kättärillä huutia v. 2007 kun en yrittänyt heistä saada maitoani nousemaan. Lypsin rintani verille ja yritin saada vauvan imemään, mutta ei siitä tullut mitään. Maitoa tuli tosi vähän ja rintani tulehtuivat. Lopulta vauva sai pullonsa ja siihen loppui kitinät.

 

Synnytin 9kk sitten ja silloin ainakin mitattiin vauvalta todella herkästi verensokeri ja lisämaitoa sai heti. Minulla ei maito noussut ennen kuin pääsin kotiin.