Onnea, onnea kaikille vauvautuneille! :heart: :flower:
Oon yrittänyt monta päivää saada kyhättyä synnytyskertomusta, mutta ei se ihan niin helposti nyt käykään, kun on tuo minimies ja aika mini esikoinenkin hoidettavana. Ja vielä isyyslomalla oleva aviomieskin kaupan päälle
Mulla synnytyspäivä eteni suunnilleen seuraavaan tapaan:
Aamulla siivottiin kotona vähän isommasti miehen sekä mun vanhempien ja yhden sukulaisen kanssa, jotka oli tulleet esikoista vahtimaan. Minä kuurasin juuriharjalla pesuhuoneen lattian, kuten kerroinkin tuolla aiemmin, tarkoituksena vauvanhäätö. Siivousten jälkeen lähdettiin miehen ja esikoisen kanssa vaeltelemaan kauppakeskukseen noin neljäksi tunniksi. Siellä kierrellessä veti vähän kuin suonta, mutta pakaroihin päin. Kun kotiin tultiin, levättiin hetki ja nukutettiin esikoinen päiväunille. Siinä vaiheessa alkoi tuntua niitä "kunnon" supistuksia. Vähän aikaa seurailtiin, että mihin suuntaan tilanne etenee, hiipuvatko vai voimistuvatko. Vessakäynnillä huomasin vaaleanpunertavaa lapsivettä pikkuhousunsuojassa. Supistukset oli sen verran tuntuvia, että soitin naikkarille kysyäkseni ohjeita, että mitä tehdään. Puhelun aikanakin supistukset tihenivät, joten saatiin kehotus lähteä ajelemaan synnärille. Matkalla supistuksia tuli jo kahden minuutin välein, ja oli kyllä hieman tukalan tuntuinen matka. Onneksi ruuhkia ei ollut, oli siis pääsiäislauantai. 18.40 kirjauduttiin sisään synnytysosastolle.
Alapään tilanne tarkistettiin ja todettiin, että 8cm auki ollaan.
Saatiin saman tien siirtyä synnytyssaliin. Sain heti ilokaasua, mistä tällä kertaa olikin apua.
Melkein heti sen jälkeen annettiin yhdistelmäpuudute (spinaali+epiduraali) syöksysynnytyksen varalta. Ihan syöksymällä tilanteet ei kuitenkaan edenneet, vaan saatiin rauhassa vähän odotella. Istuin jumppapallolla, mikä teki hyvää. Epiduraali kun alkoi vaikuttaa, olo tuntui suorastaan taivaalliselta.
Kätilön tutkiessa synnytyssalissa kohdunsuun tilannetta multa puhkesivat kalvot, ja lapsivettä
tuli, tuli, tuli ja tuli... Mun maha pieneni valehtelematta puolella jo siitä lapsiveden menosta, vaikka vauva vielä olikin sisällä. Kohdun suu pieneni hiukan vesien menon myötä, mutta pienellä oksitosiinimäärällä jatkui avautuminen uudestaan nopeasti. Supistuksia mulla tuli kyllä tiheästi ja säännöllisesti ihan luomusti, mutta tehoa niihin haettiin sillä oksitosiinilla. Avautumisen edetessä istuskelin taas jumppapallolla. Epiduraalia lisättiin ainakin kerran. Avautuminen eteni tasaisesti (useamman kerran katsottiin kohdunsuun tilanne), ja klo 23 aikaan alkoi sitten tulla ponnistamisen tarve. Siirryin synnytyspöydälle ja sitten alettiin ponnistamaan. Ponnistusvaihe kesti puoli tuntia. Kätilöt antoivat ihan hyvin ohjeita. Vauva vaan oli aika tiukassa ja kaikista puudutuksista huolimatta sattui hirmuisesti siinä pään ja hartioiden tulon kohdalla. Siinä vaiheessa meinasi tulla äitiä ikävä. Episiotomia sitten tehtiinkin, että vauva mahtuisi paremmin ulos. Jonkin aikaa vielä ponnistelin, kunnes vauva syntyi. Ja niinpä se vaan sitten on, että se kipu on täysin toisarvoista, kun vauvan saa syliin :heart: Kaiken kaikkiaan kesti siis viisi tuntia sairaalaan tulosta, kun vauva oli syntynyt. Istukka mulla irtosi kymmenen minuuttia vauvan syntymän jälkeen. Sitten vielä tikattiin episoitomiahaava, ja emättimen repeymä.
Sen verran vauva säikähti jumitilaa (oli hieman vaisu syntymähetkellä), että vietti loppuyön valvontahuoneessa. Haluttiin varmistaa, että hengitys ja kaikki ylipäätään sujuu normaalisti. Minä pääsin synnytyksestä toivuttuani (noin neljän aikaan) synnyttäneiden osastolle.
Heti aamulla menin vauvanhoitoon valvontaosastolle, ja lääkärikierron jälkeen saatiin vauva vierihoitoon synnyttäneiden osastolle. Kaikki siis oli valvonnassa vauvalla hyvin alun pienestä säikähdyksestä huolimatta.
Osastolla vietettiin kaksi vuorokautta, ja sitten päästiin pääsiäisvauvan kanssa kotiin :heart:
Pidettiin oman perheen kesken ihanat vauvajuhlat viikko syntymän jälkeen
Herkuteltiin, ja vauva sai pari tarpeellista lahjaa, ja esikoinen myös lelun.
Nyt eletään sitten sitä vauva-arkea. Vauva syö hyvin, nukkuu paljon ja aineenvaihdunta toimii vähintäänkin kiitettävästi
Kakkaa on joka vaipassa. Imetys lähti sujumaan periaatteessa hyvin, vaikka mulla ei ollut siitä asiasta minkäänlaisia ennakko-oletuksia kun en muistanut etukäteen oikein ajatella koko asiaa. Ehkä siksi, kun esikoinen söi kaiken maidon pullosta, ja sekin tuntui ihan luontevalta vaihtoehdolta. Tällä hetkellä maitoa vain meinaa tulla tisseistä niin suihkuten, että vauva joutuu syödessään välillä nikotella ja työntää tissin pois suusta, kun maitoa tulee niin paljon. Myös rinnanpäät on olleet välillä hieman verillä, joten toista rintaa on joutunut välillä aina lepuuttamaan ja parantelemaan. Nopeasti kuitenkin paranevat. Ja oon yrittänyt saada vauvan tarttumaan rintaan isolla suulla, etteivät turhaan menisi verille. Pullollakin ollaan vauvaa ruokittu, jos rinnasta syöminen on mennyt ihan nikotteluksi. Yöt menee hyvin, jos vauva nukkuu mun vieressä. Varsinainen tissitakiainen onkin. Jo pelkkä tissin tuoksukin tuntuu tainnuttavan pikkuisen, ihan tyytyväisenä nukkuu siinä huuruissa parilla heräämisellä aamuun asti.
Itsekin vielä pieni isoveli on totutellut pikkutulokkaaseen. Aluksi oli hieman hämillään vauvasta. Ja joskus haluaa äidin syliin samaan aikaan kuin vauva tai katsoo hieman varovasti kauempaa, kun imetän vauvaa. Nyt kuitenkin paijaa ja suukottaa, keinuttaa sitteriä jne. Olen kyllä yrittänyt pitää esikoistakin niin paljon lähellä kuin mahdollista, ja puuhata hänen kanssaan myös kaikkea mitä ennenkin. Isi on onneksi hyvin remmissä mukana ja miehen kanssa vuorotellaan siten, että kumpikin on välillä isomman ja välillä pienemmän pojan kanssa. Kohta päästään enemmän koko perheenä liikenteeseen, kun vauva vielä vähän saa ikää. Esikoinen on nyt tosi hoksaavaisessa vaiheessa. Sunnuntaina tuli ekat pissat ja kakat pottaan, itse näytti vaippaa ja tuumasi, että mennään! (potalle)
Neuvolaterkka kävi meillä kotona jo kotiutumista seuraavana päivänä. Torstaina on vauvan eka neuvolakäynti.
Valitettavasti en pysty nyt kommentoimaan kaikkien kirjoituksia :ashamed: kun tämä oma arki tempaa tällä hetkellä mukaansa niin täysillä.
Huppupyyhkeitä näin useammanlaisia Jysk-liikkeessä muutama viikko sitten! Myös Br-lelussa oli pyyhkeitä, en muista olivatko hupun kanssa vai ilman.
Mites muilla synnyttäneillä
jälkivuoto? Onko jollakin kenties jo loppunut. Miten kauan se teillä muilla on kestänyt. Entä mahdollisten repeäminen parantuminen?
Nyt sitten vaan toivotaan että kaikki loputkin kärvistelijät pääsevät synnyttämään mahdollisimman pian!
Viljavainio ja Pikkumuru 10 vrk