Lokakuun lapset 2013 <3 *maaliskuussa*

Tiedän et kuulostaa vähän pimeeltä touhulta, mutta erityisesti raskaana olevaa minua ei kannata ärsyttää!:kieh:

Repesin

 

Päänsärky kestänyt täällä pian jo kolmatta päivää. Olen tässä viimeisen vuorokauden aikana nappaillut yhteensä 3 Panadol Novum 500mg-nappuloita hiukan huonolla menestyksellä. Yhdellä buranallahan tämä menisi tosi nopsaan ohitse, muttei sitä nyt tässä vaiheessa uskalla kitusiinsa työntää. Miten noita Panadoleja uskaltaa tässä vaiheessa syödä hyvällä omallatunnolla?

Toista päivää sinnittelin säryn kanssa, mutta ei tää lääkekielteisyyskään ihan hyvästä ole. Pakkohan tässä oloa jotenkin helpottaa, ettei ihan koko viikkoa tarvitsisi sängyssä maata.

 

Auttaisiko teitä, joilla päänsärkyä jonkinlainen niska-hartia-alueen hieronta? Jos on jotain hermopinteitä, joita avaamalla saisi päänsärkyä kuriin?

 

Tuohon päänsärkyyn vielä.. Mullakin on viime päivinä ollut päänsärkyä, ja olen koittanut lämpimällä kaurapussilla pehmittää niskoja, ja sitten pyytänyt miehen hieromaan ja toisaalta koittanut venytellä. Siis jos se tosiaan on hartioista lähtöisin. Mä luulen, että muutenkin kannattaisi selvitellä, auttaisiko jonkin kohdan painelu, akupisteet yms. Itse hieron usein myös ohimoita.. Ja sellainen on kanssa, että joskus pää särkee ihan vaan vedenpuutteesta, uskomattoman yksinkertainen asia, mutta se joskus auttaa!

Ja joo, Emskis, vai kuka puhui noista lasketuista ajoista.. Mä oon saanut ovulaatiotestiin plussan 11.1. ja samana päivänä oli koko kierron tasan ainut kerta, kun peitto heilui, ja varhaisultrassa todettiin myös viikoiksi sellaiset, että hedelmöityminen olis ollut 12.1. Mutta kyllä se pakko on sinne neuvolakorttiin laittaa, että hedelmöityminen olis ollut viikkoa aiemmin.. Pyhästä hengestäköhän tässä sitten ollaan raskaana.. Mutta neuvolantäti laittoi kuitenkin siihen toiselle puolelle nuo "oikeammat" viikot ja varattiin myös ultra "oikeiden" viikkojen mukaan. Ihan hyvä niin, kun ei ois muuten välttist pystytty tekemään vielä.

Mulla on vieläkin ihan järkky väsymys ja monet asiat ja hajut yököttää. Ja pillereiden nieleminen..

Mä joudun jo tuossa kuukauden päästä sokerirasitukseen ja se vähän jännittää, kun tosiaan niin moni asia yököttää. Täytyy ottaa se mahdollisimman myöhään (piti olla kai viikoilla 12-16), jos tää jo helpottais. Viime raskaudessa kävin joskus 20+ viikoilla ja pyörryin sinne.. Mulla on niin matalat verenpaineet raskauden aikana, ja sitten kun vielä jännittää, eikä saa syödä.. "Hauskaa", että tällä kertaa pääsee oikein kaks kertaa tuonne rasitukseen.. Mulla on siis verenpaineet nytkin luokkaa 100-110/50-55. Tyttöä (joka täytti juuri 3) odottaessa pyörtyilin ja oksentelin aina samalla aina lääkärissä ja neuvolassa.. Saas nähdä mitä nyt tulee.

Me oltais tosiaan toivottu alle 3 vuoden ikäeroa, mutta kaikki ei tosiaan mee niin kuin suunnitellaan. Se viime vuotinen kohdunulkoinen olisi ollut niin, että ikäero olis ollu 2v10kk,jos olis ollut oikeessa paikassa ja mennyt hyvin, mutta aina ei mee, kuten toivotaan.

Lueskelin noita vanhoja keskusteluja ja galluppeja ja kaikkea, täytyy katsoa, josko ehtis paremmin kommentoida niitä vielä. Facebook-ryhmään voisin liittyä ensi viikon np-ultran jälkeen, jos kaikki on hyvin. Mäkin oon sen verran epäileväinen tekniikan suhteen, että pelkään, että jossain kohtaa tieto vuotaa kuitenkin. Ja raskaudesta olis tarkoitus kertoa vasta sitten np-ultran jälkeen (se on viikoilla 11+3), tai kun 12 viikkoa on tullut täyteen.

Tiedättekö muuten, miltä palstalta löytyy paikkakuntaketjuja. En mistään löytänyt Turun/Varsinais-Suomen odottajien ketjua, sekin olisi kiva, niin voisi joskus nähdäkin. Tai voidaanhan mekin nähdä, mutta siinä on hiukan enemmän vaivaa..

Hyviä oloja ja rentoa mieltä kaikille!

 

Niin joo ja Lapanen, kannattaa varmaan ottaa panadolia 2x500mg kerralla, jos se sitten helpottais, sehän kai vastaa suurin piirtein burana 400mg. Mä ainakin otan aina 2 panadolia kerralla, kun yhdestä ei tule kuin vihaseksi, se on ihan turhaa.. Ja jos niitä sitten joutuu ottaa vaikka harvemmin, kun se oikeasti auttaa!

 

Marjaana mulla on kans ihan sama juttu! Musta on yhtäkkiä tullut maailman epäsosiaalisin!! En oo viikko kausiin jaksanut lähteä mihinkään enkä nähdä juuri ketään! Onneksi oon hoitovapaalla niin voin nyhjätä kotona esikoisen kanssa.. Ei yhtään huvita nähdä ketään vielä vähemmän jaksan laittautua sellaiseen kuntoon että kehtaan lähteä ihmisten ilmoille.
Iso syy tähän erakoitumiseen on kyllä tää hemmetin pahaolo! Ja illalla sitten se ilmasta kipeä vatsa niin ei paljon halua sohvalta nousta.

Zoelle menin heti katsomaan kuvat mitkä saatiin mukaan varhaisultrasta mutta ei niissä valitettavasti lukenut sykkeen tiheyttä. Soitin jopa femedaan ja kysyin, sanoivat että ei yleensä ilmoiteta sykkeen tiheyttä näillä viikoilla. En sitten tiiä.. Kyllä lääkäri sanoi että syke näkyy ja kaikki näyttää normaalilta. Jäi vaan vaivaamaan kun niin monet ovat puhuneet paljonko syke oli. Neuroottinen taidan olla..

Sitten sellainen kysymys että miten kerron ystävälleni raskaudestani joka kärsii lapsettomuudesta..? Esikoisen odotuksesta kun kerroin niin hän alkoi itkeä ja oli ihan masentunut.
Nyt kun mun maha näkyy jo erittäin selvästi ja olen menossa ensi viikonloppuna juuri tämän ystävän 30v.syntymäpäiville ja pelkään että mun on pakko kertoa koska selvinpäin olokin on niin selkeä juttu, puhumattakaan mun pallomahasta.
Mitä ihmettä teen? Soitanko etukäteen ja kerron "suru"uutiseni vai keksinkö jonkun teko syyn etten menekkään paikalle???
Kaikkein tyhmintä oli että kävimme pari päivää sitten kävelyllä enkä saanut kakistettua totuutta ulos!
Auttakee!:O

 

marjaana84 Seksiä ollaan harrastettu vaan yhden kerran nyt raskautumisen jälkeen, kun sen jälkeen mulla oli pientä vuotoa, niin ei oikein ole uskaltanut. Mies ei ole asiasta moksiskaan. Nyt oon myön niin väsynyt ettei kyllä seksi kiinnosta ollenkaan, samoin mies.. Mutta kaipa se tästä taas tokenee kun pääsee toiselle kolmannekselle.. Ja tosta huvittamisesta, niin mulla on ollu samaa, ei kiinnosta, huvita tai muutenkaan jaksa mitään. Kaikkein vähiten vieraita tai vierailuita.. sekin kait kuuluu "sairauden kuvaan"..

Luna85 Voee.. sulla tulee olemaan hankala raskaus! Testiä, gyneä, tutkimusta ja kyselyä kyllä piisaa..

Lapanen85 Ei ne auta vaikka vetäsisit paketin jos ei ole auttaakseen. Mene lääkäriin ja pyydä vahvempaa raskaanaolevalle sopivaa lääkettä..

emskis ne sykkeet on ollu sulla 160-177 paikkeilla. Niin ne näillä viikoilla tuppaa olemaan.. Ja jos meinaat "tulkata" niistä sykkeistä sukupuolta niin turhaan =) Mulla molempaa laatua yksi ja molemmilla samallaiset, korkeat sykkeet raskausvaiheessa. joten ne ei todistetusti kerro sukupuolta ollenkaan..

Kerro raskaudesta EHDOTTOMASTI ennen juhlia! On väärin, että masennat hänen juhlapäivän omilla onnellisilla uutisilla, mikä eittämättä tulee olemaan puheenaiheena. Kysyt samalla kun asiasta kerrot, että haluaako hän sinua edes sinne juhliin mukaan "muistuttamaan" omasta lapsettomuudesta. Toki ystäväsi on siinä mielessä itsekäs, että ei ole sinun vikasi, että hänellä on valitettava ongelma, mutta toki asia on niin herkkä, että ymmärtää toki tunteenpurkauksen.. Mutta kerrot siis ehdottomasti raskaudesta ja kysyt hänen mielipidettä juhliin osallistumisestasi.. näin hän saa tehdä päätöksen juhlapäivänsä kulusta.. Minusta se olisi reilua..

 

Pullero neuvolaan kun soitin plussan saatuani nii sanoin sillon epäsäännöllisistä menkoista ja että mitenkä viimme kesäkuussa kävi kun mentiin menkkojen mukaan. Oli sillonkin n. 2 viikkoo myöhäsemmät viikot. Ja siitä viisastuneena neuvolan tätin kanssa varattiin ultra aika pikkusen myöhemmälle. Ja siitä huolimatta oli gynen mielestä liian vähän viikkoja että kunnolla pysty laskemaan LA:n, joten sen takia uusinta ultra . Olikohan nyt hiukan hankalasti selitetty ?

 

Pahoittelut ikäviä uutisia saaneille

Täällä seuraava neuvola 29.4. Eilen kävin labroissa ja aikaa np-ultraan odotellessa

Pahaa oloa edelleen vaihtelevasti. Tissikipu ehkä hieman laantunut.

 

Neuvolassa käyty kuuntelemassa sykkeitä, ja löytyiväthän ne :heart: Jee! 170-180 tasolla jumpsutti!

Onnea niille, jotka saaneet hyviä ultrakuulumisia

Poks 10+0 (yks neljäsosa takana!)

 

Luklu Kiitos vahvasta selkeästä mielipiteestäsi, se helpotti! Kun on itse niin lähellä tässä tilanteessa niin ei pysty katsomaan asiaa noin kuin ulkopuolinen. En ollut tullut edes ajatelleeksi että pelkkä läsnäoloni juhlissa vie huomiota päivänsankarista ja muistutan häntä koko illan todella kipeästä asiasta vain olemalla paikalla.
Hänen virallinen syntymäpäivä on huomenna joten olen varmaan nyt joka tapauksessa auttamattomasti myöhässä. Nyt tuntuu siltä että olisi järkevintä sanoa olevansa kipeä (tämän pahoinvoinnin takia olenkin) ja jättää juhlat kokonaan väliin.
Tosi kurja tilanne..

Luklu, oliko sulla vuotoa vain heti seksin jälkeen vai jatkuiko se pidempään? Mullakin on ollut pari kertaa (ne harvat kerrat mihin olen raskautumisen jälkeen suostunut ) vaaleanpunaista vuotoa, säikähdin tietty ja nyt ei sitten oo sitäkään vähää seksi kiinnostanut.:O

 

Emskis: Mun miehen sisko kärsii lapsettomuudesta. Alkuun mietin onko epäreilua toivoa edes neljättä lasta, kun toinen ei ehkä saa ensimmäistäkään, mutta tulin siihen johtopäätökseen, että se ei ole häneltä pois, jos meille vielä yksi suodaan. Suosittelen myös että kerrot vaan mahdollisimman pian asiasta, ennemmin tai myöhemmin hän sen kuitenkin saa tietää ja olo voi olla aika kurja jos hän sen jotain muuta kautta kuulee : /

Misu: Mulle tulee nyt myös viimeinen lapsi, kolmas sektio todennäköisesti ja pyydän laittamaan piuhat poikki samalla. Täytän vauvan syntymän tienoilla 31, mutta ajattelin tehdä elämälläni vielä jotain muutakin kuin vauvoja Eiköhän 4 ole ihan riittävä määrä, toivottavasti mun selkä kestää nyt tämän viimeisen "rutistuksen".

seksijutuista: Muistan että tyttöjen odotusaikana ei tehnyt yhtään mieli noita hommia mutta pojan odotuksessa kyllä senkin edestä Nyt on vielä haluja normaalisti, mutta olen yleensä niin väsynyt, että nukun mielummin.

Olot täällä jatkuvat samana, hajut käyvät nenään vahvasti ja ajoittain on huono olo. Vähänväliä tekee mieli napostella jotain, varsinkin suolaista

kääkkis ja sisu 8+1

 

Emskis: tuo on varmaan taas lääkäristä kiinni: mut ultras Femedassa 7+5 Cacciatore ja sykeprintti tuli mukaan. Sanoi sykkeen itsekin kun kuunneltiin sitä jumpsutusta. Sama kahdella aikaisemmallakin kerralla. Muita lääkäreitä en ole ehtinyt kokeillakaan.

Ja komppaan kääkkistä: ei teidän lapsen saanti ole toiselta pois. Jos jokainen mamma jättäisi lapsensa hankkimatta säästääkseen jonkun toisen lapsettoman mamman tuskalta... johan syntyvyys romahtaisi koko maassa.

Mulla ja mun miehellä oli takana 10 vuotta tuloksetonta yritystä ennen kuin esikoinen tärppäsi, täysin yllättäen ja luomusti. Se 10 vuotta oli kyllä rankkaa, kun kaikki muut tuntuivat raskautuvan sormia napsauttamalla, mutta asian kanssa oppi elämään. Oli aikoja, etten voinut mennä tapaamaan raskaana ollutta kaveria, mutta kun siskon lapset syntyivät perä perää... se oli jo ihan toinen juttu. Musta tuli täti, joka oli näille pienille tärkeä henkilö. Ja lopulta ajattelin jo itsekin noin - ei toisen onni ole itseltä pois. Napsinhan rusinat pullasta: sain kolme ihanaa, pientä tyttöä kylään päiväksi ja illalla joku haki naperot kotiin. Ei kiukuttelua, oli vain hauskaa yhdessäoloaikaa.

Lisäys: jos olisin samassa tilanteessa ystäväsi kanssa, haluaisin kuulla raskaudestasi ennen juhlia. Mitä pikemmin, sen parempi.

 

emskis kiva, että mielipiteestä on apua päätösten tekemiseen.. =) Vuotoa oli mulla vaan sen vessakäynnin jälkeen ja paperiin tuli nimeksi punaista, ei muuta, ei voi sanoa varsinaiseksi vuodoksi edes.. vaan luulen, että jonkin sortin nirhauma tai pintaverisuonikatkennut.

Mulla tullu jonkin sortin himo raejuustoon, tomaattiin ja ripaus aromisuolaa päälle. NAM! No muuten oon napostellu suklaata, merkkareita ja karkkia päivän

 

Tänne on tullut tekstiä niin paljon, että tarvittin pari päivää kaiken läpikäymiseen...

Ensinnä pahoittelut kaikille huonoja uutisia kuulleille. Ja tervetuloa uusille mukaan tulleille. Lisäksi vielä onnea hyviä uutisia (neuvolassa tai ultrassa) kuulleille.

Isä neuvolassa:
Meillä taisi esikoisesta olla kerran äitiysneuvolassa + ultrat. Ja erittäin hyvä isä on. Oli kaksi kuukautta esikoisen syntymän jälkeen kotona (isyysloma, pekkasia, talviloma, yms.) hoiti alusta lähtien kaiken niin kuin minäkin. Tai ilmeisesti paremmin, koska poika on sitä mieltä että vaan isi saa tehdä asioita (kuten vaihtaa vaipan, nukuttaa, kylvettää) edelleen. Ja lastenneuvolassa on ollut paria käyntiä lukuunottamatta mukana, pari kertaa jopa ihan itsekseen lapsen kanssa.

ON:
Tänään poksuu 11+0

Np-ultraan on vielä aikaa, se olis vasta 27.3. Miten sitä jaksaa sinne asti odottaa...

Olo on onneksi tasaantunut. Ei enää ole etova olo, eikä yökötä. Väsyttää vaan edelleen. Ja tissit on tullut kipeeksi, kohta ei pysty nukkumaan mahallaan.

 

hei vaan
Tänään käyty ultrassa ja vastasi kooltaan viikkoja 6+6 eli viikon vähemmän kuin luulin. tohtori oli nuori ja vähän epävarma sykkeestä, joten ensi viikkoon taas odotellaan uutta ultraa. Lohdutteli kyllä et edelliseen kertaan on pieni kehittynyt normaalisti. ei muuten oo hajuakaan mikä on la jos viikot on nyt toi 6+6

 

Eikö se vanessa olisi silloin 30.10?

 

kiitos Täällä ajatukset sekaisin et ajattelen vaan koko ajan,et voi kun tämä kerta menisi jo hyvin. Olisi ihana vaan luottaa siihen monen pettymyksen jälkeen.

 

Emskis minä myös luulen että mikäli raskautesi tulee synttäreillä ilmi, saattaa se latistaa juhlakalun iltaa ja fiilistä. Silloin muut vieraan tietenkin onnittelisivat ja keskustelu siirtyisi raskauteen ja vauvaonneen. Vaikka eihän tietenkään sinun raskautesi ole ystävältäsi pois, ja hän sen kyllä itsekin tietää, mutta uskon että hänestä tuntuisi pahalta siitä huolimatta. Itse ajattelen että olisi hyvä jos raskautesi tulisi hänelle ilmi jokin toinen päivä jotta hän saisi nauttia illasta hyvillä mielin. Uskon myös että hänen 30-v synntärinsä myös tuottavat "lisäpaineita" raskautumisen suhteen. Mutta iloinen asiahan raskaus on ja se on todella ikävää kun joutuu "varomaan" ystävänsä mielen pahoittamista.. Oma neuvoni on että yritä niin että raskautesi ei tulisi ilmi hänen juhlapäivänään, mutta muita myös nauttia omasta onnestasi, se ei ole ystävältäsi pois..ja toivottavasti hänenkin vuoronsa tulee vielä! =)

 

Kiitos kaikille taas vertaistuesta. On tästä vaan uskomaton apu, kun kuulen etten ole ainut joka kärsii epäsosiaalisesta olotilasta, tai ettei seksi maistu yhtään

Muista maistumisista sitten, kun LuKlu tuolla kommentoi millä siellä on eletty niin mulla ne vaihtelee tosi paljon. Alkuun elin 100% ruispaahtoleivällä (vaaleaa kun en uskalla syödä kamalien hiilarimäärien takia), sitten riisipuurolla, perunavellillä ja perunarieskoilla elelin viikonlopun ja sit ei pysynyt muu sisällä kuin mehut ja lasten piltti-hedelmäsoseet, nyt on parina päivänä saanut ruispuuron sekaan sekoitettua reajuustoa niin on vähän saanut proteiinia alas edes jossain muodossa. Mutta liha ei vain uppoa!

Zoelle sinne kyllä on pakko näyttää peukkuja =) 10vuotta jaksoitte toivoa ja yrittää :heart: Kyynel tuli kun luin kommenttisi!

Emskis Ditan kanssa täysn samoilla ajatuksilla, mutta pakko kommentoida omaa näkökulmaakin, kun meillä ehti tosiaan 1.5vuotta tulla lapsettomuutta ennenkuin suurin toiveemme toteutui hoitojen avulla. Sinä aikana moni ystäväni raskautui. Minulle ei henk.koht ollut koskaan niinkään raskasta kuulla uutisia, mutta se tuntui pahalta jos minulle manattiin miten ollaan väsyneitä, ja miten taas nuorempi kiukkuaa ja mahan kanssa on paha olla ja sellaista vinguntaa ja vonguntaa ja itse kun mietti kokoajan että antaisin mitä vain että saisimme raskauden alulleen ja edes sen yhden ikioman pikkuisen. Uskon, että ystävästäsi varmasti voi tuntua pahalta (ne katkeruuden ja epäreiluuden tunteet kun taitaa kaikki käydä läpi, myönsi tai ei) mutta itse ainakin pystyin loppujen lopuksi olemaan aidosti onnellinen ja ajattelin, kuten moni muukin kirjoitti, että ei se heidän onni ole meidän onnestamme pois. Mä kannatan rehellisyyttä ja että kerrot rohkeasti ja pikaisesti asiasta =) Tsemppiä!

Loppuun tällainen hauska linkki - käykäähän katsomassa onko Kiinalaisen kalenterin mukaan tulossa tyttö vai poika: Kiinalainen syntymäkalenteri

Ps. Jos joku ymmärtää miten se oma ikä lasketaan sen "kuukalenterin" mukaan niin vinkatkaa. Mä en osannut laskea omaani Nimim. BLONDI

 

Lääkkeistä ja päänsärystä sen verran, että tosiaan sitä panadolia yms. kannattaa ottaa se 1g kerralla. Influenssassa ja hirmuisessa kuumeessa kun olin, niin en pärjänny ilman max-annosta. Silloin lääkäri (ja mieheni, joka on sairaanhoitaja) sanoi, et niitä panadoleja voi ottaa sen 4x 1g /vrk jos on paha tilanne, vaikka joka paikassa lukeekin, että max 3x. Kunhan vaan ei jatka tolla linjalla pitkään Täällä kans kärsitty "päälle jäävästä" päänsärystä monia päiviä. Välillä kyllä tulee haaveiltua buranasta, mutta minkäs teet

Emskis: hankalaa kyllä! Itse varmasti yrittäisin tosiaan kertoa jo ennen juhlia, mutta jos siihen ei oo enää mahdollisuutta, varmasti skippaisin juhlat. En tosin tiedä, millainen ystäväsi on, että aiheuttaako juhlista poisjättäytyminen hänelle pahan mielen. Tai sitten kertoisin uutisen vasta juhlien jälkeen ja laittaisin telttaa päälle Ei se auta, kun vain kertoa, vaikka varmasti stressaa. Samalla lailla stressaan itse töissä kertomista.

Tissikipua, vessakäyntejä ja väsyä, siitä on tämäki viikko tehty

Vilijonkka ja nöpö 11+4

 

Paah, onneksi on hiukan ehkä helpompi olla jo tämän flunssan kanssa kuin aamulla. Sainpa kolme päivää saikkua kun kävin terveyskeskuksessa sairaanhoitajalla, aluksi ajattelin että se antaa korkeintaan tämän päivän saikkua, mutta kelpaa näinkin. En onneksi jää töitten osalta mistään tärkeästä paitsi. Tosiaan kun aamulla soitin tuota aikaa SH:lle, täti luurin toisessa päässä sanoi mulle, että panadolia voi tarvittaessa ottaa kerralla 2 500mg tabua. Mikä oli hyvä juttu sillä ei ole onneksi enää ollut pää niin kipeä kuin eilen illalla ja aamulla.

 

Kauheasti tullu tekstiä! Kaikille en muista vastata, mutta edes jotain. :hug: huonoja uutisia kuulleille sekä pelkojen kanssa eläjille. Erit. Lisa Marialle onnittelut uä kuulumisista! (Oot nyt jostain syystä jäänyt erityisesti mieleen, osa tyypeistä meinaa mennä vielä sekaisin)

emskis Tuosta lapsettomalle kaverille kertomisesta. Meillähän 2v lapsettomuus sekä hoito takana. Oon kyllä aina pystyny ystävien raskaudesta iloitsemaan, vaikkakin tuttavien tms raskaudet sai sydämen vihlomaan ja kateuden tunteet pintaan. Itse tykkäsin kuulla uutisen puhelimessa, pystyi lopettamaan puhelun nopeasti ja itkeä tirauttamaan. Yhden ystävän raskauden sain selville juuri ennen kuin jouduin kertomaan vuotavani meidän vauvaa ulos, siinä sitten itkettiin yhdessä... Toisen kerran sain tiedon ystävän raskaudesta pikkujouluissa. Aika nopeasti sitten lähdettiin ja itku tuli autossa. Vaikka myöhemmin olen täysillä iloinnut molempien raskaudesta, kuunnellut oikeasti myötätuntoisena valitusta vaivoista ja toisen ystävän mukana olin jopa synnärillä, kun mies ei päässyt paikalle, niin raskaus uutisen kuuleminen tuo omat epäonnistumisen ja kateuden tunteet pintaan niin voimakkaana että ainakin itsestä mukava itkeä rauhassa miehen kainalossa. Ei tarvitse ihan kaikkea kuitenkaan ystäville näyttää.... Anteeksi vuodatus. Lyhyesti: mun neuvo on kertoa puhelimitse ennen juhlia ja tosiaan suoraan kysyä että haluaako synttärisankari sua juhliinsa. Mua loukkasi myöhemmin tieto, että ystävä vain jätti tulematta mun syntymäpäiville, kun ei uskaltanut kertoa raskaudestaan. Tietysti vaikuttaa myös se, kuinka läheisiä ootte toisillenne (ilm. aika läheisiä kun lapsettomuudesta tiedät). Ja taas jatkui

(.) Mulla maha kans pyöristyy, oon hoikkeli niin nyt jo näkyy jos tietää katsoa. 8+0 kävin uä:ssä ja siellä asukki voi hyvin, nyt näytti sammakolta. Vuotoa ei enää ole ollut ja lugesteroni menee vielä 1tabl. iltaan. Tänään viimeinen päivä, mutta jatkan vielä ne muutamat tabl. pois mitä jäljelle jäis. Huomenna ois eka neuvola, mies ei valitettavasti pääse, kun sillä on työreissu. Eilen sain kuulumaan sydänäänet dopplerilla <3 Aikasin sain kuulumaan, mutta oon töissäkin tottunu laitetta käyttämään vaikkakaan ei nyt vuosiin...

Muista aiheista.
Seksi: aika normaaliin tapaan meillä, joskaan itse en jaksa spontaanisti innostua, mutta olen innostettavissa
Vointi: mulla vähän ajoittasta pahoinvointia, pysyy kurissa kun napostellen. En ole oksentanut kertaakaan. Nälkä on aikamoinen Muutenkin vointi aika hyvä. Liikuntaa en ole harrastanu kun gyne kielsi muun paitsi kävelylenkit. Töissä oon jaksanu olla normeista. Ajoittaisia vihlontoja on, mutta harvemmin kuin ihan alussa (tais osa niistä kivuista olla munarakkuloista).
Miehen osallistuminen: meillä tulee neuvolaan sen minkä töistä pääsee/haluaa. Oon varma että tulee hyvä isä. Meillä mies jää vanhempainvapaan jälkeen kotihoidontuella ainakin vähäksi aikaa kotiin. Mun kannattaa mennä töihin kun tienaan enemmän ja kun teen pitkää päivää niin alle vuosikkaana ei muksua missään nimessä viedä hoitoon.

Tulipas tekstiä, pitää yrittää useammin kirjoitella niin ei tarvi tehdä maratoneja ja muistaa muutenkin paremmin vastailla ihmisille.

Vihervaara + nappula 9+6

 

emskis sähän voisit soittaa tai tekstaa tälle ystävällesija varoitella, ettet ehkä pääse tulemaan. Syyksi kerrot totuuden, tosi huono olo ja raskaudesta johtuvaa.
Jos sitten pääsetkin paikalle, se on varmasti hälle iloinen yllätys..
Salailu ja valehtelu ei kuulu tosiystävyyteen, oli tilanne mikä tahansa. Luulen, että loukkaantuisi enempi salailusta

kiinalainen kalenteri ( jonka meinasin itsekin linkittää) povaa poikaa, aina ei oo menny nappiin, mutta hauskahan tuo on

).( piti kaivaa eilen koneelta kuvia edellisestä raskaudesta, että millon masu on pullahtanut esiin.
Unohdin sitten tyystin läppärin eteen istuessani, miksi siihen oiti päästä.. Ajoin jokun lapsukaisista pois, et äidillä on tärkeetä asiaa.. Heh, raskausdementia siis voimissaan ainakin
Eilen aamulla iski pahanolon aalto ja ihan kyyneleet kihos silmiin silkasta onnesta.. Aika vahvasti näköjään aikaisempi kkm kummittelee, ei kai siitä mihinkään pääse :ashamed:

Kävin sitten salilla ja kun mulla on uusi tosi kiva ohjelma, halusin kokeilla kyykkyjä.
Seurauksella että iltapäivällä tuli kirkasta limaa, johon oli sekoittunut hitunen verta.
Sama kuin edelliselläkin viikolla ja silloin oli myös kyykkytreeniä alla
Taijan unohtaa noi kyykyt :/

Heräsin tuossa vessaan ja jäin kuuntelee masun nippailuja, pitää kokeilla vielä josko uni tulis.. Muuten tulee liian pitkä päivä

Pottusäkki ja masukas 7+3

 

Huomenta!

Pitääpä vain ihmetellä, että missä kaikki aamuiset kirjoittelijat...? Jos ei öistä Pottusäkkiä lasketa

Mulla vointi loistava eikä mitään uutta oo tapahtunut - edelleen oottelen sitä ekaa ultraa ens viikolla..

Lokakuinen