Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!
Esikoinen katselee lastenohjelmia ja tyttö nukkuu, joten nyt ehdin vähän kirjoitteleen synnytyskertomusta. Siinä kävikin sitten niin että vauva syntyi jopa ennen laskettua aikaa (39+6), vaikka olin satavarma että yliaikaiseksi tämäkin raskaus menee.
Perjantai aamuna klo 07.00 alkoi tulla supistuksia ja niitä tuli 15-20 min välein noin kello 11 asti. Myös limatulppa irtosi aamun vessakäynnillä, mutta itse olin aivan varma ettei synnytys siltikään ole lähelläkään. Laitoin varmuuden vuoksi miehelle viestiä, että on vähän supistellut, mutta ei vielä mitään hätää. No, mies meni sitten perumaan kaikki työpalaverinsa ja tuli töistä kotiin jo klo 13 aikaan.
Mä nauroin miehelle, että ei tässä viikonlopun aikana varmaan vielä mitään tapahdu, että turhaan tulit näin aikasin kotiin. Päivällä ei sitten supistellutkaan oikeastaan yhtään, mutta klo 17 aikaan alkoi taas supistella mutta erittäin epäsäännöllisesti.
Käytiin siinä sitten anoppilassa ja kaupassa ja oltiin kotona illalla klo 20 aikaan, jolloin mentiin saunaan. Saunan jälkeen sitten tuli ensimmäinen kivuliaampi supistus ja niitä alkoi tulemaan 10 minuutin välein ja olivat koko ajan kivuliaampia. Klo 22 aikaan aloin pakata esikoisen kamoja ja soitettiin anopille, että tuodaan poika hoitoon. 22.40 oltiin anoppilassa ja supistuksia tuli 4 min välein. Automatkalla Taysiin sanoin vielä miehelle että musta tuntuu että on turha reissu ja ne passittaa meidät kotiin ja tuskin oon edes yhtään auki. Taysissa oltiin klo 23.00 ja supistukset tuli 2 min välein. Pääsin heti käyrille ja hoitaja teki sisätutkimuksen; olin 6 cm auki!!!
Ehdin olla käyrillä reilun 5 min, kun hoitaja sanoi että nyt lähdetään heti saliin. Samantien mua vietiin sängyllä synnytyssaliin ja kerkesin jo pelästyyn että mikä vauvalla on hätänä ja kyselinkin hoitajalta että mikä nyt on, mutta se ei vastannut mulle mitään. Saliin tuli heti lääkäri, joka puhkas kalvot, jotta näki minkä väristä lapsivesi on. Lapsivesi oli ok ja vasta silloin mulle kerrottiin että vauvan sydänäänet oli tosi heikot kun makasin käyrillä ja siks mut passitettiin niin nopeesti saliin. Vauvan sydänäänet normalisoitui salissa joten mitään hätää ei ollut.
Siinä vaiheessa olin jo tosi kipee, ja vedin ilokaasua, vaikka olin päättänyt etten sitä ota. Pelkäsin ilokaasun aiheuttavan pahaa oloa, mutta se auttoikin aika hyvin. Kysyin kätilöltä siinä vaiheesa että ehdinkö vielä saada puudutusta, ja kätilö sanoi että laitetaan heti. Klo 23.30 anestesialääkäri tuli saliin ja sain epiduraalin. Samalla mulle laitettiin myös oksitosiinitippa. Supistukset ei missään vaiheessa hävinneet kokonaan, mutta eivät olleet kivuliatakaan. Siinä sit oltiin salissa ja 00.30 alkoi tulla ponnistamisen tarvetta. Kätilö tarkasti tilanteen ja sanoi että odotetaan vielä hetki, että ihan pieni reuna on vielä jäljellä. Siitä ei sit mennyt kauaa kun oli jo semmoinen tunne että nyt on pakko ponnistaa ja tilanne taas tarkastettiin ja reuna oli hävinnyt. Sain alkaa ponnistaa ja kahdella supistuksella vauva oli ulkona. :heart: Vauva siis syntyi klo 00.49. Synnytys oli helppo ja siitä jäi hyvä mieli. En revennyt olleenkaan, joten tikkejä ei tarvittu. Synnytyksen kokonaiskestoksi tuli 3 h 45 min, ponnistusvaihe 4 min.
Osastolle päästiin n. 03.00 aikaan ja ihmettelin sinne kävellessäni, kun paikat ei olleet yhtään kipeet. Mitään muitakaan vaivoja ei ole ollut, kun esikoisesta pissaaminenkin oli yhtä tuskaa kun kirveli niin paljon. Ja nyt ei mitään. =) Jälkivuotokin on erittäin niukkaa, eikä mulla ole yhtään semmoinen tunne että olisin synnyttänyt 2 päivää sitten.
Eilen tosiaan kotiuduttiin ja tänä aamuna kävi hoitaja kotikäynnillä, koska kotiuduttiin niin nopeesti. Vauva on ihana ja ainakin vielä helppo tapaus. Syö n. 4 tunnin välein ja muut ajat nukkuu. Maitoa mulla ei ole tullut kun muutama pisara, mutta sekin on jo hyvin kun esikoisesta ekat maitotipat tuli vasta 3 viikkoa synnytyksestä. Lisämaidolla siis pääasiassa mennään.
Oikein hävettää miten tuo synnytys menikin niin helposti ja miten mä toivuin siitä niin nopeesti. Miehen kanssa vähän jo keskusteltiin kolmosestakin; tuo vauvakuume kun taitaa olla mulla kroonista...
Tsemppiä paljon vielä teille, joilla vaavit on masussa. Kyllä se odotus pian palkitan.
marza ja ihanuus 2,5 vrk
