miten pelkän ihovärin perusteella voit määrittää ihmisen arvon?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Olen siis ketjun aloittaja. Kylläpä oli vilkasta keskustelua sillä aikaa kun itse jo olin nukkumassa.
Huoleni on juuri se, että Suomessa syntyneet, suomalaisen äidin kasvattamat lapset, joiden isä on esimerkiksi afrikkalainen, saavat tätä rasismia ja pakolaishuutelua osakseen, vaikka ovat syntyneet ja eläneet ja käyneet koulut ja käyvät töissä täällä Suomessa.
Entä se tummaihoinen poliisi, heitäkin on jo Helsingissä, entä hän, Suomessa syntynyt fiksu kaveri, joka tekee työtään valkoisen työkaverin parina ?
Entä adoptiolapsi, jota valkoiset vanhemmat kasvattavat, ihan suomalaiseksi tytöksi ja pojaksi, onko hän ansainnut halveksuntaa ja huutelua " pakolainen mene takas sinne minne tulet"
Entä kun menen taksin kyytiin, jota ajaa mukava ja hyvää suomea puhuva somali, onko hänkin ansainnut halveksuntaa vain ihonvärinsä takia?
Ajatukseni oli vain herätellä teitä ihmisiä huomaamaan ja ajattelemaan ettei ihonvärin perusteella voi vetää johtopäätöksiä, jos ei tiedä ihmisen taustaa ja tutustu häneen.
Tyhmyys ja huono käytös on kyllä kiinni jostakin muusta kuin ihonväristä !
 
vierailija
Olen siis ketjun aloittaja. Kylläpä oli vilkasta keskustelua sillä aikaa kun itse jo olin nukkumassa.

Entä kun menen taksin kyytiin, jota ajaa mukava ja hyvää suomea puhuva somali, onko hänkin ansainnut halveksuntaa vain ihonvärinsä takia?
Siis miksi ihmeessä halveksut jotain taksikuskin ihonväriä. Tarinasi ei nimittäin kerro, kuka muukaan sitä halveksisi. Onpa typerä kirjoitus sinulta. Vai oletko joku ala-asteelainen, joka on juuri lukenut, mitä rasismi tarkoittaa?
 
vierailija
HÖLMÖ ,,,aloittajan pointtihan oli juuri se että ihmistä ei saa halveksia ihonvärin perusteellla, ihan selvästi se tuossa lukee, ei tarvi alkaa leikkaamaan ja liimaamaan ja vääristelemään.
 
vierailija
Olen siis ketjun aloittaja. Kylläpä oli vilkasta keskustelua sillä aikaa kun itse jo olin nukkumassa.
Huoleni on juuri se, että Suomessa syntyneet, suomalaisen äidin kasvattamat lapset, joiden isä on esimerkiksi afrikkalainen, saavat tätä rasismia ja pakolaishuutelua osakseen, vaikka ovat syntyneet ja eläneet ja käyneet koulut ja käyvät töissä täällä Suomessa.
Entä se tummaihoinen poliisi, heitäkin on jo Helsingissä, entä hän, Suomessa syntynyt fiksu kaveri, joka tekee työtään valkoisen työkaverin parina ?
Entä adoptiolapsi, jota valkoiset vanhemmat kasvattavat, ihan suomalaiseksi tytöksi ja pojaksi, onko hän ansainnut halveksuntaa ja huutelua " pakolainen mene takas sinne minne tulet"
Entä kun menen taksin kyytiin, jota ajaa mukava ja hyvää suomea puhuva somali, onko hänkin ansainnut halveksuntaa vain ihonvärinsä takia?
Ajatukseni oli vain herätellä teitä ihmisiä huomaamaan ja ajattelemaan ettei ihonvärin perusteella voi vetää johtopäätöksiä, jos ei tiedä ihmisen taustaa ja tutustu häneen.
Tyhmyys ja huono käytös on kyllä kiinni jostakin muusta kuin ihonväristä !
Tuli tästä mieleen, tosin pahasti asian vierestä. Normaalisti lentokentältä meille maksaa taksilla tulla noin kolmisen kymppiä, mutta viimeksi oli joku somalikuski (jolle piti itse vielä neuvoa reittikin) ja maksoi lähes kuusikymppiä. Outoa.
 
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
 
9mmm
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
kyl tää on länsimaalainen tapa paljon asiaa mut mitään pointtia koko tekstissä ollu tai sellasta syvempää juttua. vittu koittakaa nyt oikeesti edes yhden kerran kun puhutte niin tuoda sitä konkretiaa esiin kun ymmärrät että on muutakin älykkyyttä kuin palvella jotain toista niin kannattais höpöttä lisää tänään ei vaan jaksa politikoiden jargonia yhtään heh. kerro omin sanoin mitä sulle tarkoittaa älykkyys se että osaat ratkaista että tää mutteri kierretään tohon sankaan ei viellä älykkääksi tee..
 
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
Fiksuin kirjoitus täällä pitkään aikaan.
 
vierailija
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
Siis missä muka työpaikkaa haettaessa tehdään jotain älykkyystestejä tai muitakaan testejä (viittaamasi nopeustestit jne). Ei missään.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka jaksaa jauhaa jostain Ä&O:sta. Ihan yhtä tyhjän kanssa sanon minä. On hyviä ihmisiä ja on pahoja ihmisiä, on ärsyttäviä ihmisiä ja mukavia ihmisiä. Älykkyysosamäärällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa.
 
vierailija
se että osaat ratkaista että tää mutteri kierretään tohon sankaan ei viellä älykkääksi tee..
Siis mitä ihmettä? WTF? "että osaat ratkaista että tää mutteri kierretään tohon sankaan " Mutteri kierretään sankaan? Et sä ap taida kyllä ihan täysillä käydä :( Enää en ihmettele, että sulla on lapsia oliko se mustalaisen vai sompanssin kanssa, kyllä te olette mahtava pari. Lasta käy sääliksi jo nyt.
 
Siis missä muka työpaikkaa haettaessa tehdään jotain älykkyystestejä tai muitakaan testejä (viittaamasi nopeustestit jne). Ei missään.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka jaksaa jauhaa jostain Ä&O:sta. Ihan yhtä tyhjän kanssa sanon minä. On hyviä ihmisiä ja on pahoja ihmisiä, on ärsyttäviä ihmisiä ja mukavia ihmisiä. Älykkyysosamäärällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa.
Aika monessa nykyään. Omalla kohdallani on parissa työpaikassa ollut testit ennen valintaa.
 
9mmmm
Siis mitä ihmettä? WTF? "että osaat ratkaista että tää mutteri kierretään tohon sankaan " Mutteri kierretään sankaan? Et sä ap taida kyllä ihan täysillä käydä :( Enää en ihmettele, että sulla on lapsia oliko se mustalaisen vai sompanssin kanssa, kyllä te olette mahtava pari. Lasta käy sääliksi jo nyt.
tyrskis kuhan vaan sanoin että olisi kiva kuulla joskus mitä itse on mieltä älykkyydestä tossahan sitä ei kerrottu millään tavalla kuhan vaan höpistiin niitä näitä. esim jos ois funaillu hiukka syvemmin niin olisi osannut selittää tarkemmin sitä älykkyyttä eikä vaan todeta kun länsimaalainen mittari on tämä niin siihen on turha vedota että afrikassa on erillainen tsydeemi. sanotaanko viellä tohon loppuun todennäkösesti mun lapsi 3v on älykkäämpi ku sä koska sä et oo viellä ees puusta pudonno öödema .
 
vierailija
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
Ei pidä paikkaansa, koska älykkyystesteissä osioita, jotka mittaavat jonkinlaista koulusivistystä edellyttävää tietoa. Jos ihminen, jonka älykkyyttä mitataan, ei ole käynyt kouluja ja esim. tiedä testiin liittyviä käsitteitä, ei testi anna luotettavaa tulosta. Älykkyystestien tehtäviä voi myös harjoitella, joten se asettaa testattavat eriarvoiseen asemaan.

Älykkyystestit mittaavat lähinnä loogisanalyyttista älykkyyttä, joka on vain yksi älykkyyden laji. Näitä toki tarvitaan tietyissä työtehtävissä, mutta testit eivät esim. mittaa luovuutta, joka on myös aika tärkeä lahjakkuus monissa töissä.

Kaikki tietysti riippuu siitä miten älykkyys määritellään. Mutta se olisi jo toisen keskusteluketjun aihe.
 
vierailija
Ihonväristä jänkkääminen on huono harhautus suwakeilta. Ole mun puolesta vaikka violetti punasilmä, mutta siirtolaisvyöryn kritiikki ei liity siihen. Se liittyy taloudelliseen taakkaan, rikollisuuteen ja ei-sopivaan kulttuuriin ja ei-sopivaan uskontoon. Se että sun iho on jonkun värinen, oletko kalju tai läski, ei nyt ole tässä oleellista.
Juuri näin. Tämä ei ole ulkonäkökysymys.
 
vierailija
Siis missä muka työpaikkaa haettaessa tehdään jotain älykkyystestejä tai muitakaan testejä (viittaamasi nopeustestit jne). Ei missään.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka jaksaa jauhaa jostain Ä&O:sta. Ihan yhtä tyhjän kanssa sanon minä. On hyviä ihmisiä ja on pahoja ihmisiä, on ärsyttäviä ihmisiä ja mukavia ihmisiä. Älykkyysosamäärällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa.
Koittakaa suvakit edes jotenkin ymmärtää lukemanne! Ei testata nopeutta tai kapteenin mainitsemaa virkkausta. Ne oli ESIMERKKEJÄ. Tää on yks ongelma kanssa tällä palstalla ku jengi on tyhmää. Tai sitten tarkoituksellisesti ollaan tyhmiä.

Vähän sama kun sanot ettei älykkyysosamäärällä ole tekemistä minkään kanssa. Eikö niillä ole tekemistä edes älykkyysosamäärätestien kanssa.

Idiootti.
 
vierailija
Onhan se epäreilua, että koko ryhmä joutuu kärsimään, vaikka joukossa olisi kunnollisiakin. Mutta ymmärrettävää, sellaista elämä nyt on. Jos tapaat viikon aikan yhdeksän punatukkaista miestä kadulla, ja he ohi mennessään vetävät sinua turpaan, niin ihan varmasti olet sen kymmenennen punatukkaisen kohdalla jo vähän varuillasi.
 
Ei pidä paikkaansa, koska älykkyystesteissä osioita, jotka mittaavat jonkinlaista koulusivistystä edellyttävää tietoa. Jos ihminen, jonka älykkyyttä mitataan, ei ole käynyt kouluja ja esim. tiedä testiin liittyviä käsitteitä, ei testi anna luotettavaa tulosta. Älykkyystestien tehtäviä voi myös harjoitella, joten se asettaa testattavat eriarvoiseen asemaan.

Älykkyystestit mittaavat lähinnä loogisanalyyttista älykkyyttä, joka on vain yksi älykkyyden laji. Näitä toki tarvitaan tietyissä työtehtävissä, mutta testit eivät esim. mittaa luovuutta, joka on myös aika tärkeä lahjakkuus monissa töissä.

Kaikki tietysti riippuu siitä miten älykkyys määritellään. Mutta se olisi jo toisen keskusteluketjun aihe.
Ei älykkyystesti edelleenkään mittaa koulusivistystä. Mitä testiin liittyviä käsitteitä mielestäsi esim. afrikkalainen ei tiedä? Mutta kuten aikaisemmassa viestissäni jo kumosin tämän mahdollisen vasta-argumentin, niin jatkan siitä: ei ole oikeastaan väliä mitä testi mittaa, sillä tiedämme kuitenkin sen, että noita asioita on oleellista mitata länsimaisessa yhteiskunnassa. Tältä kannalta ei ole merkityksellistä miten älykkyyden määrittelemme, sillä testi on validi sen käyttötarkoitukseensa.

Myös luovuutta ja idearikkautta on alettu testaamaan testein. Esimerkiksi Cut-e tarjoaa nykyisin osion nimeltään Sparks, jolla tämä testaus onnistuu.
 
Keskustelu ihmisrotujen älyllisistä eroista on ollut kiellettyä jo pidemmän aikaa. Vielä 60-luvulla (muistaakseni) joitain tutkimuksia aiheesta tehtiin. Sen jälkeen erojen tutkiminen on ollut enempi vähempi kiellettyä. Nykyisin jopa sanotaan, että edes sanaa ”rotu” ei saisi mainita puhuttaessa ihmisistä. Sillä jo pelkästään tuon termin käyttämisen pelätään johtavan ihmisten eriarvoisuuteen.

Ihmisissä on silti omat rotunsa; negridit, europidit, mongoloidit jne. Olisi älyllisesti typerää väittää että ihmisellä maapallon kaikista eläimistä rotumäärittely poikkeaisi muista. Kaikilla elävillä olennoilla on roduista johtuvia eroavaisuuksia. Siksi niitä ylipäänsä kutsutaan roduiksi. Kun eroavaisuuksia on fyysisissä ominaisuuksissa, on oletus että niitä todennäköisesti on myös älyllisissä ominaisuuksissa.

Älykkyystestit ovat universaaleja, toisin kuin jotkut väittävät. Niiden tuloksiin ei vaikuta sukupuoli, kulttuuri, rotu tai saatu koulutus. Mikäli älykkyystesti ei tätä olisi, ei se edes olisi älykkyystesti. Mutta jottei takerruttaisi tähän liiaksi, niin sovitaan että testit ovat kulttuurisidonnaisia. Niillä siis mitataan esim. vain länsimaisen yhteiskunnan älykkyydeksi nimettyjä ominaisuuksia. Mutta miksi kyseisiä testejä tehdään, eli mikä on niiden perimmäinen funktio? Miksi ihmisen matemaattinen tai spatiaalinen päättelykyky ylipäänsä arvioidaan?

Syy löytyy testitulosten ja ongelmanratkaisukyvyn korrelaatiosta. Korkean pistemäärän saavuttanut pystyy (halutessaan) ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, ymmärtämään toimintansa seurauksia pidemmälle ja hahmottamaan toimintansa suuremmassa viitekehyksessä. Tämä usein näkyy parempina oppimistuloksina ja pitkän jatkumon kautta lopulta koko yhteiskunnan kehittymisenä. Tämän takia älykkyydellä on merkitystä ja sitä mitataan mm. työhönoton yhteydessä.

Jos jatkamme ajattelua, että testi on todellakin kulttuurisidonnainen. Se mittaa siis silloin niitä länsimaisen yhteiskunnan kannalta kriittisiä älykkyyden osa-alueita, joilla on merkitystä länsimaisessa yhteiskunnassa. Tällöin ei ole oikeastaan mitään merkitystä sillä, että onko testi ”tasapuolinen” afrikkalaiselle ja eurooppalaiselle. Testillä haetaan juuri niitä taitoja joita tarvitaan esim. Eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Afrikkalaisen saadessa huonot tulokset, ei perusteluksi käy se, että jossain afrikkalaisessa testissä hän olisi pärjännyt paremmin. Ei Euroopassa tarvita ”sitä älykkyyttä” mitä hän mahdollisesti edustaa.

Älykkyystesti on oikeasti edelleenkin universaali. Mutta vaikkei se sitä olisikaan, ei sillä ole merkitystä. Me mittaamme niitä asioita, joille on meille merkitystä. Jos työhönoton rekrytoija hakee nopeaa polkupyörälähettiä, niin testissä mitataan nopeutta kulkea pyörällä. Vaikka jalkapuoli testattava olisi miten etevä virkkaamaan sukkia, niin sillä taidolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Kun länsimaissa ihmisiltä haetaan korkeaa matemaattista ja verbaalista päättelykykyä sekä avaruudellista hahmottamista, se saadaan selville käyttämillämme testimenetelmillä.
Mensan testissä voi edistyä. Ensin se oli mulle tervanjuontia (mä vihaan yli kaiken "jatka kuviota"-testejä), mutta sit sain jo hyvänkin lukeman kun vähän harjoittelin.
Afrikkalaiset varmasti pärjäisi siinä kun vastaavia kognitiivisia juttuja syötettäisiin lapsille pienestä pitäen.
 
Mutta olisiko koulutuksen arvostaminen/arvostamattomuus se juju esim.romanien ja valkolaisten välillä?

Ala-asteella oli romanilapsia, olivat hulivilejä, lukemaan oppiminen takkusi, arvosanat jotain 5 ja 7 väliltä.
Mun mutua, mutta mä en millään jaksa uskoa että näiden romanilasten kotona valvottiin läksyt, opetettiin pöydän ääressä pitkään ja hartaasti koulujuttuja iltapäivät ja oltiin opettajaan yhteydessä "kuinka voisimme yhteistyössä tukea meidän Caritaa/Valtoa kertotaulujen oppimisessa?".
 

Yhteistyössä