Päiväkotilapsista tulee menestyjiä verrattuna kotona kasvatettuihin

koska lapsesta joka laitetaan päiväkotiin suurimmaksi osasta lapsuutta, tuntuu että vanhemmat eivät rakasta. Näinollen hänelle kehittyy narsistinen persoonallisuushäiriö, ja tässä häiriössähän on tyypillistä menestys muiden tunteista tai muista välittämättä. Eletään vain omaa napaa ajatellen.

No mutta taitaa olla luonteesta kiinni ja kasvatuksesta tapahtui se sitten kotona tai hoidossa. Ja tottakai päivähoidosta suhteessa enemmän menestyjiä tulee, koska enemmän siellä on lapsia kun kotihoidossa.

Niin ja kotona kasvatetuista mammanpojista tulee aivan totaalisen uusavuttomia,jotka eivät osaa edes perunoita keittää

No se on turha taito jos vaan on lähellä aina joku joka sen tekee puolesta

 

Niin ja kotona kasvatetuista mammanpojista tulee aivan totaalisen uusavuttomia,jotka eivät osaa edes perunoita keittää

Hienoa, että nykyään päiväkodeissa opetetaan lapsille perunoiden keittäminenkin. Ei opetettu vielä reilu 10 vuotta sitten, kun junnu oli päiväkodissa.

 

Harmi kun en löytänyt netistä sitä artikkelia joka oli viikonlopun Ilta-Lehdessä, mutta faktaahan tuo taitaa olla =)

vastaan tähän ketjua lukematta.

riippuu varmasti siitä, miten "menestys" määritellään.
tutkimusten mukaanhan myös nyky-yhteiskunnan vaatimukset työelämän suhteen täyttää parhaiten henkilö, joka omaa psykopaatin luonteenpiirteet.

toivon mieluummin lapsilleni onnellisuutta ja sisäistä tasapainoa, kuin ulkoista menestystä.

 

Niin ja kotona kasvatetuista mammanpojista tulee aivan totaalisen uusavuttomia,jotka eivät osaa edes perunoita keittää

Hienoa, että nykyään päiväkodeissa opetetaan lapsille perunoiden keittäminenkin. Ei opetettu vielä reilu 10 vuotta sitten, kun junnu oli päiväkodissa.

Ei,mutta tuo oli vaan kärjistys,kuten varmaan ymmärsit =)

 

Menestyjä miten?

En kyllä veisi 1-vuotiasta hoitoon jotta hän menestyy elämässään
Mä haluan että lapsi on onnellinen ja kokee turvallisuutta.

 

Harmi kun en löytänyt netistä sitä artikkelia joka oli viikonlopun Ilta-Lehdessä, mutta faktaahan tuo taitaa olla =)

vastaan tähän ketjua lukematta.

riippuu varmasti siitä, miten "menestys" määritellään.
tutkimusten mukaanhan myös nyky-yhteiskunnan vaatimukset työelämän suhteen täyttää parhaiten henkilö, joka omaa psykopaatin luonteenpiirteet.

toivon mieluummin lapsilleni onnellisuutta ja sisäistä tasapainoa, kuin ulkoista menestystä.

No sittenhän Suomeen mahtuu melkoisen monta psykopaattia

 

Harmi kun en löytänyt netistä sitä artikkelia joka oli viikonlopun Ilta-Lehdessä, mutta faktaahan tuo taitaa olla =)

vastaan tähän ketjua lukematta.

riippuu varmasti siitä, miten "menestys" määritellään.
tutkimusten mukaanhan myös nyky-yhteiskunnan vaatimukset työelämän suhteen täyttää parhaiten henkilö, joka omaa psykopaatin luonteenpiirteet.

toivon mieluummin lapsilleni onnellisuutta ja sisäistä tasapainoa, kuin ulkoista menestystä.

No sittenhän Suomeen mahtuu melkoisen monta psykopaattia

eli vain ne tutkimukset ovat päteviä, joista voit olla itsekin samaa mieltä.. tai sitten et ymmärtänyt lukemaasi.

psykopaatin luonteenpiirteitä omaava ei ole sama asia, kuin "puhdas" psykopaatti. mutta edelleenkin, ne luonteenpiirteet omaava pystyy parhaiten täyttämään tehokkuus ym- -vaatimukset.

 

Ei,mutta tuo oli vaan kärjistys,kuten varmaan ymmärsit =)

Ymmärsinhän minä =) Mutta ei se päiväkoti aina niin auvoinen paikka ole. Mä jouduin aikoinaan viemään likan 1 v 10 kk ikäisenä päiväkotiin, koska siihen maailman aikaan oikeus hoitovapaaseen loppui silloin. Siihen asti likalla oli käynyt toimintaterapeutti kotona, sen jälkeen hän kävi päiväkodissa. Kun jäin junnusta äitiyslomalle, likka oli juuri täyttänyt 5 vuotta. Ja olin siis hoitovapaalla siihen asti, kun junnu täytti 3 v. Tuona aikana toimintaterapeutti kävi jälleen meillä kotona ja jo muutaman kuukauden kuluttua sanoi, että hyvin huomaa, että likka ei ole enää päiväkodissa. Tarpeelliset taidot kun kehittyivät kotona huomattavasti nopeammin ja paremmin kuin päiväkodissa. Virikkeitä oli toimintaterapeutin mukaan kotona enemmän, koska päiväkodissa lapset tekevät vain tiettyjä asioita, mutta kotona lapset taas voivat osallistua kaikkeen kodin arkeen siivouksesta ruuanlaittoon. Päälle leikit, sadut, askarteleminen, ulkoilu jne. Kotioloissa voi retkeilläkin enemmän, koska helpompaahan se on lähteä yhden aikuisen kahden lapsen kanssa metsäretkelle, eläinmuseoon tms kuin kolmen aikuisen 12 lapsen (tai useammankin ) kanssa.

 

kylllä mää oon ap:aan kanssa , samaa mieltä.mää oon laitettu päiväkotiin , alle vuoden ikäisenä , kun äiti kävi tienaamassa fyrkkaa kaatopaikalla ajoi jyrätraktorilla jätevuoria tiivisti kasaan . Kauhee ajatuskin ! mulla on vakipaikka mielisairaalan siivoojana . kaikkia pöpijä siellä näkee mutta, saan elätettyä kaksoset ja, olen todella ylpeä pärjään .

 

Yritin katsoa tästä ketjusta sitä, miten menestystä mitattiin, mutta en löytänyt mitään.

Minä luen menestykseksi elämässä sen, että ihminen kykenee solmimaan pysyviä ihmissuhteita ja muun muassa kykenee empatiaan. Menestystä on siis minusta ennenkaikkea se, että ihminen on tasapainoinen ja tyytyväinen.

Jos tutkmuksessa ei mitattu tätä, niin en arvostaisi sitä kovin korkealle. Esim. työelämässä hyvin menestynyt voi olla henkilökohtaisessa elämässään ja ihmissuhteissaan hyvinkin avuton ja onneton.

 

Totta Pk-lapset pärjää!

Tää kakkonen menee ensi vuonna päiväkotiin,kun mä lähden opiskelemaan eli noin vuoden ikäisenä =)

no joo,olen eri mieltä sähän sanot noin just siks kun JOUDUT pakosti laittamaan lapsen tarhaan,niin pakkohan sitä on keksiä tekosyitä :wave: :/

 

Niin ja kotona kasvatetuista mammanpojista tulee aivan totaalisen uusavuttomia,jotka eivät osaa edes perunoita keittää

Hienoa, että nykyään päiväkodeissa opetetaan lapsille perunoiden keittäminenkin. Ei opetettu vielä reilu 10 vuotta sitten, kun junnu oli päiväkodissa.

hohhoja..

 

Hihhih, täytyypä kertoa menestyvälle diplomi-insinööri-miehelleni tämä uutinen, jotta palaa ruotuun.
Luulee mukamasa olevansa fiksu ja menestyvä ja sosiaalinen.
Ehei, kotirouva-äitinsä kanssa tämä yhtälö EI siis ole mahdollinen.
Kiitos AP kun valistit meidän perhettä tällä tiedolla

 

kylllä mää oon ap:aan kanssa , samaa mieltä.mää oon laitettu päiväkotiin , alle vuoden ikäisenä , kun äiti kävi tienaamassa fyrkkaa kaatopaikalla ajoi jyrätraktorilla jätevuoria tiivisti kasaan . Kauhee ajatuskin ! mulla on vakipaikka mielisairaalan siivoojana . kaikkia pöpijä siellä näkee mutta, saan elätettyä kaksoset ja, olen todella ylpeä pärjään .

Se on hienoa, että pärjää paremmin elämässään kuin omat vanhempansa. Onnea elämääsi!

 

Yeah sure.

 

Mie luin tuon lehden..

" Päivähoito 70% menestyy elämässään. (näin suuri osa alle 1v pivähoitoon laitetuista RUOTSALAISlapsista menestyi myöhemmin elämässään hyvin tai erittäin hyvin.)"

"Kotihoito 52% pärjää huonosti elämässään. (näin suuri osa kotona kouluikän asti hoidetuissa RUOTSALAISlapsista pärjäsi elämässään melko heikosti. )"

 

Mites ne tutkimukset, joiden mukaan äidin korkeampi koulutustaso edistää sitä, että lapsi menestyy paremmin elämässään - omaa paremmat elämänhallinnan taidot, syrjäytymisriski on pienempi jne. Perheen sosioekonomisella taustalla on selvä merkitys, miten lapsi tulee pärjäämään elämässään monilla eri tavoin sekä henkisesti että esim. työelämässä. Alhaisemman sosioekonomisen luokan perheissä esiintyy keskimääräistä enemmän esim. sosiaalisia ja päihdeongelmia, jotka eivät voi olla vaikuttamatta kasvatustulokseen ja lapsen henkiseen tasapainoon.

Ja toisaalta, eikö ole niinkin, että korkeammin koulutettujen naisten lapset ovat todennäköisemmin hoidossa kuin niiden, joilla ei ole koulutusta tai on alhainen koulutustaso.

Mitä näistä saa kun laskee yhteen?
-----> Toisaalta sen, että se merkitsee eniten, millaiset eväät vanhemmilla on kasvattaa (henkiset, taloudelliset ym. resurssit) ja toisaalta, että ehkä hoidossaololla voi olla positiivisiakin vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen kun se täydentää hyviä kotioloja.

 

Mainittiinko jutussa yhtään mitään kausaliteetista? Kuten joku on tässä ketjussa jo varmasti maininnut, perheiden sosioekonomiset taustat vaikuttavat lapsen tulevaan "menestykseen" huomattavasti, onko tekijöitä mitenkään eroteltu toisistaan?

 

Mie luin tuon lehden..

" Päivähoito 70% menestyy elämässään. (näin suuri osa alle 1v pivähoitoon laitetuista RUOTSALAISlapsista menestyi myöhemmin elämässään hyvin tai erittäin hyvin.)"

"Kotihoito 52% pärjää huonosti elämässään. (näin suuri osa kotona kouluikän asti hoidetuissa RUOTSALAISlapsista pärjäsi elämässään melko heikosti. )"

Nyt kun vielä joku kertoisi MITEN SITÄ MENESTYSTÄ MITATTIIN, niin tämän keskustelun käyminen helpottuisi merkittävästi...

 

Totta Pk-lapset pärjää!

Tää kakkonen menee ensi vuonna päiväkotiin,kun mä lähden opiskelemaan eli noin vuoden ikäisenä =)

mäkin ajattelin noin tän kakkosen kohalla että jatkan koulua "heti". mutta en kyllä raaskikaan viedä tuota pupusta vielä hoitoon :xmas:
vähän kyl pelottaa, että tuleeko tota koulua ikinä vietyä sitten loppuun :/ nooo, pitää vaan luottaa itteensä

Mun on pakko,koska siinä kestää aikansa saada se ammatti ja ikää on jo kohta 30v

Oikein tyypillinen "kaikki mulle heti-äiti". Jos sä oot omista valinnoistasi johtuen 30v ja ilman ammattia niin et muka voi enää odottaa yhtään enempää, eli itsekkäästi omat tarpeet vaan lasten edelle. Olisko kannattanut mielummin tehdä tää vauva hieman parempaan ajankohtaan? Turha tätä silti on sanoa, kuulut näköjään niihin jotka ei ymmärrä ja jotka ei välitä. Se todellinen ja oikea äidinrakkaus sinulta vielä puuttuu... toivottavasti toisen lapsen syntymä sen sinussa vielä sais aikaan ja tuntisit miltä oikea kiintymys ja tunneside lapseen merkitsee. Silloin lasten kustannuksella ei tarvi kaikkea saada aina itselle.

 

koska lapsesta joka laitetaan päiväkotiin suurimmaksi osasta lapsuutta, tuntuu että vanhemmat eivät rakasta. Näinollen hänelle kehittyy narsistinen persoonallisuushäiriö, ja tässä häiriössähän on tyypillistä menestys muiden tunteista tai muista välittämättä. Eletään vain omaa napaa ajatellen.
.

Lapsi EI OLE SUURINTA OSAA LAPSUUDESTAAN päiväkodissa vaikka olisikin hoidossa. Jos vanhemmat käyvät töissä ja lapsi on esim 7h päiviä hoidossa, hän on YLI 70% valveillaoloajastaan (+ yöt) vanhempiensa kanssa. Että kyllä pystyy muodostamaan ihan normaalin ja hyvän kiintymyssuhteen lapseen ja hän tuntee, että häntä rakastetaan. Toi oli täyttä keittiöpsykologiasoopaa.

 

Nyt kun vielä joku kertoisi MITEN SITÄ MENESTYSTÄ MITATTIIN, niin tämän keskustelun käyminen helpottuisi merkittävästi...

Muakin kiinnostaisi tämä. Koska muutenhan sitä mietti itse aitaa kun toinen miettii seivästä.

 

Nyt kun vielä joku kertoisi MITEN SITÄ MENESTYSTÄ MITATTIIN, niin tämän keskustelun käyminen helpottuisi merkittävästi...

Muakin kiinnostaisi tämä. Koska muutenhan sitä mietti itse aitaa kun toinen miettii seivästä.

Tätä palstaa kun seuraa, niin tajuaa miksi kaiken maailman hullujenkin ideoiden ja ajatusten taakse saa pilvin pimein ihmisiä.

Ällistyttävän suuri osa ihmisista ei suhtaudu mitenkään kriittisesti heille esitettyihin "totuuksiin" saati että esittäisivät ne olennaiset kysymykset...

 

Tässä oli siis tutkittu sataa lasta, eli ei kovin montaa, joten tutkimustulos ei kerro juuri mitään...

 

Kyllä mä uskon, että keskimäärin kotona kasvaneilla lapsilla on esim. suurempi syrjäytymisriski. Kotiäidit ovat keskimäärin alhaisemmin kouluttautuneita ja perheen sosioekonominen asema on keskimäärin huonompi. Näillä molemmilla on olennainen merkitys lapsen tulevaisuudelle. Alhaisemman sosioekonomisen luokan perheissä on enemmän esim sosiaalisia, taloudellisia ja päihdeongelmia, jotka eittämättä vaikuttavat negativiisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Nämä siis _keskimäärin_, poikkeuksia on aina suuntaan ja toiseen.