Sekundäärilapsettomat

Mikä tilanne? Anen, Annis, Hipkukka!

Anteeksi, että olen ollut näin passiivinen enkä edes tullut kertomaan kuulumisia :ashamed:

Silloin ekassa ultrassa rv 6+3 löytyi syke kysymysmerkillä eli ei ihan varma juttu. Kuvotus kuitenkin alkoi rv 6+0, kuten tavallista. Yksityisen gyne otti mut parin viikon päästä sairaalaan uusintaultraan eli olin siellä to 26.2., jolloin rv 8+2. Syke löytyi ja vastasi viikkoja. Nyt pitäis sit olla tänään rv 9+6. Rv 10:hän se km-vuoto on yleensä alkanut, joten edelleen olen jalat hyvinkin maassa. Oireita kyllä on ja se taitaakin olla se päällimmäinen syy, että kaikki ylimääräinen (kuten netissä roikkuminen ) on jäänyt.

Nyt sain vaan taas sen beetahemolyyttisen streptokokin, johon aloitin tänään antibiootit. Se (siis streptokokki) voi aiheuttaa mm. ennenaikaisia syntymiä...

Seuraava etappi on neuvolalääkäri to 19.3. (rv 11+2), jolloin kuunnellaan sydänäänet. Kuinkahan käy?! Kauhunsekaisin tuntein taidan sinne matkata.

Emppuko kyseli niistä clomien jälkeisistä vaihtoehdoista. Meille gyne sanoi, että jos on putkeen syönyt purkillisen clomeja eikä ole raskautunut, niin sit ne ei tehoa. Meidän toinen lapsihan on saanut alkunsa clomeilla yk2. Kolmatta toivoessa luulin, et clomit tehois tosta vaan, mutta toisin kävi. Söin yhden satsin yhdellä clomilla/pv ja sit kaks kertaa kaks keirtoa tupla-annoksella. Yhdestä tuli yks varhainen km rv 6+0. Sit siirryttiin lapsettomuushoitoklinikalle. Ensin tehtiin tutkimuksia ja sit lääkäri esitteli vaihtoehtoja. Me päädyttiin sit heti IVF:än, koska ne välivaihtoehdot kuulosti siltä, et taas vaan kokeillaan ja odotetaan. Olin kuvitellut, et vaihtoehtona olis tarjottu inseminaatiota (en ajatellu, et jouduttais suoraan IVF:än), mut niin ei ollu. Harmikseni en nyt vaan muista, mitä ne muut vaihtoehdot oli. Tää meidän gyne on kuitenkin aina ollut esim. lääkkeellisen IVF:n/PAS:in kannalla, koska pitää onnistumisprosenttia parempana kuin luomukiertoon tehdyssä siirrossa. No, eipä ollu musta paljon apua.

Voimia kaikille hoitojen keskellä ja muutenkin!

 

Hipkukka Täällä ollaan hengessä mukana! Aika useasti testipäivän lähestyessä epävarmuus kasvaa, vaikka olisi toiveikkaana ollut siirron jälkeen. :hug: Tulethan heti kertomaan tuloksen?

Ompa hiljainen tämä ketju. Emppu kyseli kuulumisia ja kyllä, toistaiseksi paksusti voidaan vielä, rv 12 käynnissä (niisk)

Terkkuja ketjulaisille! :attn: Merkku

 

Hipkukka ja Merkku - jalat ristissä vaan olokee. Nyt kaikki Toivo peliin, että pääsette loppuun asti ja iloitsemaan Nyytistä! :heart: :heart:
Mulla mahdollisesti on huomenna PAS. Se ihan on kiinni siitä sulatuksesta, että seleviskö hengissä vai ei. Saa nährä, miten eukon kääp ja alkion...

 

Tikru Toivotaan, että käy hyvin! Tuuthan sit kertomaan. Voimia päivään!

 

Jep, negahan se oli :'( Niinkuin omat tuntemukset antoikin olettaa.
No, seuraava siirto on mahdollista tehdä jo heti seuraavaan kiertoon, jos haluamme. Luultavasti lähdemmekin heti jatkamaan. Nyt täytyy vain hetki tätä sulatella.

 

Hipkukka :hug: Kuinka tuttu tuo tunne onkaan, muuta en osaa sanoa

Muistan viime syksyltä, kun sain PASista negan ja sit kun soitin tulosta lapsettomuusklinikalle ja sanottiinkin, että seuraava siirto voidaan tehdä heti alkavaan kiertoon, niin jotenkin sillä kertaa toivuin nopeasti pettymyksestä ja ilahduin, kun ei tarvinnu odottaa välikiertoa ja jälleen laskea päiviä. Tuli tunne, että koko ajan asialle tehdään jotain. Voimia teille myös jatkoon!

 

PAS alkio ei selvinnyt sulatuksesta. Ensi kierrosta sitten viimeisen kerran koko homma läpi...

 

Hipkukka ja Tikru :hug:
Itselläni meni myös neljäs ja viimeinen inssi negoille...
Nyt olis sitten kevyt ivf:n vuoro..huoh..
23.3 suunnittelu aika ja n. vko 18 punktio.

Realmerkulle ja Tuomenmarjalla onnitteluja PALJON ja massun kasvattelua!!

 

Tikru :hug: Voimia tähän hetkeen ja seuraavaan kiertoon!

Anen Onko teille aiemmin tehty tota kevyttä versiota? Mietin vaan, miten se tapahtuu? Voimia teille!

 

Tuomenmarja Ei oo ennen tehty muita kun inssejä.
Siinä kasvatetaan vain 1-2 solua ja kerätään ne, ja toivotaan parasta..huonothan siinä on onnistumis prossa, mutta siis se tekee siitä sen kevyen.
Sitä kokeillaan mun toiveesta seuraavaksi.
Kiitos, voimia tarvitaan, nyt on hoitoväsymys selkeesti.

 

Anen Tais uusimmassa Kaksplus-lehdessä (ostin irtonumeron, ku oli puoleen hintaan), olla just tosta kevyemmästä versiosta. Mun mielestä kuulosti hyvältä. Elimistökään ei ole siinä niin kovalla koetuksella ja tulee halvemmaksikin. Eikös siinä ole ajatuksena hyödyntää elimistön omaa kiertoa? Varmaan valitsisin ton muodon, jos nyt saisin. Silloin ku meille tehtiin IVF, ei puhuttu mistään kevyestä versiosta. Ja PASitkin halusivat ehdottomasti tehdä aina lääkkeelliseen kiertoon, vaikka aloin itse olla tosi väsynyt (sekä fyysisesti että psyykkisesti) niiden lääkkeiden jatkuvaan käyttöön. Toivotaan, että onnistutte!

 

Hei pitkästä aikaa minunkin puolestani! Kuten viimeksi kirjoittelinkin, niin olen yrittänyt ottaa etäisyyttä tähän lapsettomuusasiaan, ja mielestäni onnistunutkin. Mieliala on kohentunut ja olen pitkästä aikaa aidosti iloinnut tuosta meidän ainokaisestamme.

Mulle piti tehdä tässä kierrossa inssi, mutta osu hiihtolomaviikolle ja oli aikataulullisesti katastrofi sekä minulle että miehelle. Niinpä tästä tuli 3. kierto, jossa Gonal+Pregnyl -avustamassa "kotitoimia". Nyt Pregnylistä = OV on jo 3 viikkoa, menkkoja ei kuulu vieläkään, mutta edellisiltana tehty r-testi näytti ihan puhdasta negaa. Aika hämäävää eli onko kukaan kuullut, että Pregnyl ei hoitaisikaan irroitustehtäväänsä? Se kun on mielestäni ainoa järkeenkäypä vaihtoehto.

Tämäkään harmi ei kuitenkaan ole masentanut, vaan pohdin aika viileästi vain, että jatketaanko inssillä heti seuraavassa kierrossa vai pitäisinkö välikierron. Tällä hetkellä todennäköisempänä pidän sitä, että jatketaan heti. Tosin saamani Gonal-reseptikin on jossain hukassa, mikä ilmentänee "kevyeksi" muuttunutta suhtautumistani asiaan.

Tuomenmarjalle ja Realmerkulle lämpimät :hug: ! Toivottavasti molemmilla pikkuiset pitävät lujasti kiinni!!!

 

Annis Mukava kuulla susta! Mä oon käyttäny Pregnyliä vaan yhden kerran, silloin kun tehtiin IVF:n punktio tai siis pari päivää ennen sitä. Silloin ainakin hoiti tehtävänsä. En oo kuullut siitä muuta. Ehkä sun kannattaa testata vielä parin pvän päästä uudestaan. Tässä nykyisessä (luomu)raskaudessakaan testi ei näyttäny plussaa silloin, kun sen mielestäni olisi jo pitänyt näyttää. Voimia pohdintoihin hoitojen aikatauluissa.

 

Mahtuisinkohan minä mukaan tänne? En oikein tunne kuuluvani mihinkään. Kellään ei ole juuri samanlaista tilannetta mun kanssa, mutta jotain vertaistukea kaipaan, tai hajoan ihan totaalisesti. Tässä mun briiffi:


Eli toisesta lapsesta haaveilen.Eka lapsi sai alkunsa suhteellisen helposti. Emme testanneet ovulaatiota, enemmänkin olimme antaneet lapselle luvan tulla, jos tulee. Yritystä ehti kuitenkin olla n. 8 kiertoa, ennen kuin tein positiivisen testin, joten ihan pikaisesti sekään ei sujunut. Juuri ennen raskautta minulla todettiin endo, jota olin epäillyt itse jo pitkään ja kaikkine oireineni ravannut eri gyneillä pitkälle toista vuotta. Lähete laparoskopiaan oli, ja aikakin siihen oli varattu, mutta kaikeksi onnekseni tulin raskaaksi ja raskaus sujui täysin ongelmitta.

Meillä kakkosesta on haaveiltu siitä asti, kun eka oli syntynyt. Kun osittainenkin imetys lapsen täytettyä vuoden päättyi eikä kuukautisiani alkanut siltikään kuulumaan, aloimme hieman huolestua tilanteesta ja pari kuukautta odotettuani kävin gynellä. Menkat käynnistettiin, sain tueksi clomit ja luget, mutta kolme kiertoa noita syötyäni menkat on taas tiessään jo kolmatta kuuta eikä ovulaatiosta viitteitäkään. Sen sijaan endo on uusinut, viimeisimmällä gynekäynnillä tässä epätietoisessa tilassa näkyi munasarjassa endokysta, jota ei vielä syksyllä ollut.

En tiedä mikä pitää kuukautiseni poissa. En siitä imetyksen aikana kummemmin huolehtinut, mutta mystisesti mitään vuotoa ei tullut, vaikka ennen raskautta eri muotoista vuotoa oli puolet kuusta. Olen miettinyt voisiko minulla olla PCO, mutta toisaalta ennen raskautta kuukautiset tulivat säännöllisinä. Olkoonkin, että eräälllä gynekäynnillä mainittiin että "munasarjat ovat melko rakkulaiset". En sinällään kaipaa kuukautisia, koska endon myötä ne ovat olleet minulle helvettiä ja joiden aikana normaali elämä ei ole luonnistunut.

Nyt on lähete naistenpolille laitettu, ja lääkärikäyntiä sekä verikokeita odotan. Päässä pyörii kaikenlaista pelkoa lapsettomuudesta, katkeruutta ja kateutta muiden toista tai kolmattaan odottavien onnesta. Olen älyttömän onnellinen yhdestä lapsesta, mutta on uskomattoman sydäntäsärkevää, ettei oma kroppa toimi niin, että voisi suoda elämän useammallekin lapselle.

Tiedän, että jossain mittakaavassa meillä on yritystä takana tosi vähänlaisesti, mutta selvää lienee, että tässä sekundäärilapsettoman kriteerit jo täytetään. Haluaisin jakaa ajatuksia sellaisten kanssa, joilla on suunnilleen sama tilanne ja ymmärrän ihan täysin, että kaikki eivät halua lapsen jo saaneita kirjoittamaan palstoille, jossa haaveilevat ekaa lasta toivovat.

En tiedä mitä kaikkea meillä on edessä tämän asian tiimoilta. Uskon, että lähdetään etenemään laparoskopialla, mutta olen jo alkanut ajatella muita mahdollisia hoitoja.

 

Mie tulin takasin :wave: Kopsaan tähän kerhosta tekstin:

Mie repäsin ja soitin klinikalle eilen Maanantaina on ultra PASia varten. Jos limakalvo ok ja johtofollikkeli paikallaan niin pistän Pregnylin, kun follikkeli on tarpeeksi suuri ja siitä 3-4 päivän päästä olis PAS =)

Hirmu nopsasti homma kävi Mie ajattelin, että joudutaan taas kuukausikaupalla odottelemaan jonossa ja käymään kaikki suunnittelukäynnit uudelleen jne. Nyt kaikki selvis yhdellä puhelinsoitolla Jännää ajatella, että kuukauden sisään mie voin tuurilla olla taas raskaana... Ihanaa!! :heart: Pitäkää meille peukkuja, että kaikki menee niinkun pitää :attn:

Hipkukka :hug: Älä vaivu toivottomuuteen! Uusi kierto, uudet mahdollisuudet :heart: :hug: Mie pidän peukkuja teille b d

Katariina Tervetuloa mukaan :wave: :heart:

 

Katriina: TERVETULOA!!! :wave:

Kiin: JES!! Nopeeta toimintaa! Toivotaan että kuukauden päästä olis jo raskaus aluillaan!

(.) sanko purkautua - saanhan?
MÄ ARVASIN SEN!! Kaikki muut taas raskautuu ja mä en... Mä on kyllä niiden puolesta onnellinen, jotka alkaa odottamaan ekaa lastaan! good fer them!
Mut tänään sain taas kuulla että yx kaveri on raskaana, jolla ennestään 1 lapsi. Eipä ollut heilläkään kuulemma heti napannut; oli mennyt jopa reilu PUOL VUOTTA! jus just. Mun mielestä toi on aika hyvin 3-kymppiseltä. (kai?) Kyllä tuli paha mieli ja on edelleen vähän semmonen pala kurkussa. olivat olleet just ekassa ultrassa; ilmeisesti se normi eka ultra eli neuvolan kautta, koska luultavasti 12 vkoa täynnä(ei olis kertonut aiemmin). (en muista miten ne ultrat menee, kun ite kuitenkin menen heti kun siellä kohdussa voi jotain nähdä eli viikol 8, kai?)
Blaah. *huokaus*
Toisaalta tää surkuttelu tuntuu tyhmältä, ja mähän voin olla puolen vuoden sisällä tukevasti raskaana ja synnyttää ensi vuonna. MUT SILTI! vois tää helpompaakin olla!

 

dreamer Kaikki tunteet on sallittuja :hug: Kunhan et anna niiden hallita elämääsi tai pilata ihmissuhteitasi niin saat tuntea ihan mitä vaan. Kyllä miullakin aina käy mielessä pieni harmitus, kun kuulen, että joku kaveri/tuttu on raskaana. Olen ilonen toisten puolesta, mutta mielessä käy kuitenkin kateellinen ajatus, että noi pystyy saamaan lapsensa luomusti ja mie en Kun antaa niiden tunteiden tulla ja mennä ilman syyllisyyttä niin ne ei tunnu niin pahalta

Tuomenmarja Nauti raskaudestasi :heart: Alkaa olla jo "voiton puolella", kun viikkoja kasaantuu enemmän

 

Hipkukka :hug: Älä vaivu toivottomuuteen! Uusi kierto, uudet mahdollisuudet :heart: :hug: Mie pidän peukkuja teille b d

Nopeasti tosiaan PASsit tuntuu etenevän. Miulla ei ole vielä kyynertaipeesta mustelma parantunut (oli hiukka rajuotteinen kokeenottaja labrassa) ja ensi viikolla on jo seuraava PAS Huomenna limakalvon kontrolliultra.

Peukutukset ja hyvän onnen toivotukset kaikille yrityksiin. Täällä oli tänään niin kauniin keväinen ilma, joten pakkohan sen on positiivisesti vaikuttaa kaikkeen B)

 

Katriina Tervetuloa! Tunnistan niin nuo tunteesi tuosta toisen toivomisesta. Vaikka me sen toisen lopulta saimmekin, niin sekundana itseäni pidän, tunneskaala on kyllä käyty läpi moneen kertaan. Kolmatta toivoessa on ollu sit jo rankempiakin hoitoja ja neljä keskenmenoa. Jotenkin sitä aiemmin ajattelin, että kunhan sinne kohtuun edes sais jotain kasvamaan ja sen plussan testiin, en osannut ajatellakaan, että vois tulla ulos ennen aikojaan.

Mulla ei oo endosta kokemusta, mutta lievä PCO diagnoosi on lapsettomuusklinikalta. En tosin tarkalleen tiedä, mitkä kriteerit siihen johtavat, mutta kierron epäsäännöllisyys ja välivuodot ainakin. Onko sulle koskaan kokeiltu Teroluteja? Voisko ne auttaa käynnistämään kiertoa tai säännöllistämään sitä? Entä Clomifenejä ovulaation auttamiseksi? Meidän toinen lapsi sai alkunsa clomien avulla.

Tää on Katriina juuri oikea paikka sulle, koska me ymmärrämme, miltä tuntuu, kun sitä toista/kolmatta jne ei toiveista huolimatta kuulu. Vaikka onkin jo ennestään yksi/kaksi lasta, se ei vie pois sitä tuskallista kaipuuta seuraavasta. Olen lukenut muutaman lehtiartikkelin, jossa puhutaan juuri siitä, että "sekundat" eivät ikään kuin ole oikeutettuja suremaan lapsettomuuttaan. Tai kurjinta on se, että heitä tulkitaan väärin. Ajatellaan, että koska ovat jo saaneet lapsen, niin ei ymmärretä, että siinä olisi ongelma. Päinvastoin ajatellaan vaan, että eivät sitten halua lisää lapsia. Kyllä minä olen ainakin surrut lapsettomuuttani.

Dreamer Hyvä kun tulit purkautumaan! Tämä on juuri oikea paikka sille. Olen varmasti sata kertaa kertonut, miten paljon meillä on ympärillä nelilapsisia perheitä ja toki kolmilapsisiakin. Jokainen lapsi ympärillä muistuttaa jostakin lapsesta, joka meille piti syntyä, mutta päätyikin sitten keskenmenoon tai epäonnistuneeseen PASiin. Kamalinta oli, kun erittäin hyvä ystäväni, joka tiesi kaiken näistä kuvioistani, ilmoitti kolmannen keskenmenoni jälkeen (olin juuri tullut sairaalasta), että he alkavat nyt yrittää neljättä. Ja kuukauden päästä siitä tuli viesti, että hän on tehnyt positiivisen raskaustestin. Silloin koin hajoavani. Tunsin, ettei hän ymmärtänyt mua yhtään. Enkä tarkoita sitä, että heidän olisi mun takia pitänyt siirtää omia "lapsentekosuunnitelmiaan", mutta mulle kertomisen ajoituksen olisi ehkä voinut valita toisin. Tästä raskaudesta en ole vielä pystynyt edes kertomaan hänelle. Jokaisesta aiemmasta olen kertonut heti, mutta en halua kuulla taas samaa virttä: "Tämä onnistuu varmasti. Minä tiedän sen." Eihän sitä kukaan voi mulle luvata, valitettavasti...

Kiin Hienoa, että PAS järjestyi noin nopealla aikataululla! Onnea matkaan!!!

Hipkukka Toivottavasti limis on huomenna "sopiva" ja pääsette ajallaan siirtoon

ON: En tiedä jaksatteko nyt tätä mun raskauskuvioa, mutta päivitän nyt ainakin lyhyesti. Olin tänään neuvolalääkärissä (pitkästä aikaa pääsin siihen asti, yleensä on aika pitänyt perua), nyt rv 11+2. Lääkäri pyöritteli kauan mun papereita ja pohdiskeli km:ja, allergioitani ja viimeisimpänä beetahemolyyttistä streptokokkiani, josta ilmeisesti tullut pysyvä vaiva. Taisin olla melkoinen ongelmapaketti. Pääasia oli kuitenkin, että dopplerilla kuului vauvan sydänäänet. Eipä tässä vaan vieläkään uskalla ilosta pomppia. Pitää vaan jatkaa odotusta seuraavaan etappiin saakka. Ens pe 27.3. np-ultra.

 

Nyt Pregnylistä = OV on jo 3 viikkoa, menkkoja ei kuulu vieläkään, mutta edellisiltana tehty r-testi näytti ihan puhdasta negaa. Aika hämäävää eli onko kukaan kuullut, että Pregnyl ei hoitaisikaan irroitustehtäväänsä? Se kun on mielestäni ainoa järkeenkäypä vaihtoehto.

Mulla ei ole varsinaisesti Pregnylistä kokemusta. Mulla on käytetty aina eri irroituspiikkiä, koska hyperi-riski on ollut niin suuri. Ja lisäksi ne eivät ole olleet inssejä vaan ICSI-hoitoja. Mutta edellisessä multa ei kuukautisvuoto käynnistynyt itse, vaan kolme kuukautta kärvisteltyäni tajusin hakea Tero-reseptin.
Taustalla on lievä PCO, jonka takia kierto on mitä on. Ja juuri tuossa hoitokierrossa sain myös lievän hyperin, joka sotki elimistön systeemit ilmeisesti sen verran, että vuoto siirtyi ja siirtyi...
Olikohan tästä sulle oikeasti mitään hyötyä

 

Tuomenmarja Miusta on kiva kuulla raskautuneiden kuulumisia, joten minnuu ei ainakaan häiritse siun raskausjuttujen kertomiset

 

Kiva, kun mahdun joukkoonne. Tämä on toistaiseksi ainoa ryhmä, jossa on edes vähän vilkkaampaa keskustelua aiheesta. En muistanut mainita esikoisesta mitään, mutta hän syntyi siis 04/07 ja on poika. Ja mitään en toivoisi tällä hetkellä enempää kuin pikkusisarusta hänelle, mutta ei se niin vaan luonnistu.

Mulla oli ennen ekaa raskautta ihan päivälleen säännölliset kuukautiset, 32 pv. Siksi olenkin tässä nyt ihan pihalla, että mikä ne menkat pitää poissa. Ne käynnistettiin alkusyksystä Femoston-kuurilla, ja perään oli kolme kiertoa clomeja + lugeja loppukierron tiputtelun poissapitämiseksi. Tota tiputtelua/vuotoa mulla oli siis ennen ekaa raskautta jo pari vuotta, aina menkkoja edeltävät n. 10 pv eli käytännössä vuotoa oli ainakin puolet kierrosta.

Jälkikäteen luin sitten, että clomit eivät ole endopotilaalle paras mahdollinen lääke, koska ne ruokkivat endoa ja niin mun tapauksessa siis kävi. Munasarjassa on nyt endokysta, jota ei vielä tuolloin alkusyksyn gynekäynnillä ollut. Niinpä mä olen nyt sitten menossa naistenpolille jatkoon, eli lääkärissä 1,5 viikon kuluttua pitäisi vähän lisätietoa olla.

Tänään oli verikokeet tuohon liittyen, ja se oli hienoinen pettymys. Verikokeina otettiin vain perusverenkuva + CA125, joka voi endossa olla koholla. Ei mitään hormonitestejä, eihän noista em. testeistä millään kai näe mun hormonaalista tilaa. Mulla on ikävä kyllä vahva epäilys siitä, ettei gyne muistanut lähetettä tehdessään mainita lapsettomuusasiasta halaistua sanaa. Eli todennäköisesti tämä vähän hidastaa tahtia. Vaikka kai se on turha spekuloida etukäteen, kyllä siellä polilla on ainakin ennen otettu endo ihan tosissaan (niin, sitten kun se vuosien tutkimisen jälkeen vihdoin tunnustettiin, ja vasta tuolloin mua oikeesti alettiin kuunnella).

Mä olen ollut myös ihan neuroottinen raskaustestien ja ovistestien tuhlaaja viimeiset kuukaudet. Ovistesti näyttää aika ajoin melko vahvaa viivaa, mutta menkkoja vaan ei kuulu ja raskaustestit on negoja. Tää tiedottomuus on niin paha olotila. Vaikka enkä olis ikinä niitä menkkoja kipuineen kuvitellut kaipaavani.

Tässä tätä tällä erää, palailen taas.

 

Kirjoittelen tännekin pinoon, en muista olenko tänne aiemmin vielä kirjoitellut? Toisella hoitokierroksella nyt olemme. Ensimmäisellä käynnillä sain Clomifen - pillereitä syötäväksi muutaman päivän ajan ja eilen olin seurantaultrassa. Oli siellä muutama kasvamassa oleva munasolu ja nyt sitten pistelen Puregonia muutaman päivän ajan. Sitten on edessä uusi seurantaultra. Tuntuu ihan hyvältä, jos tällä kertaa lääkkeistä olisikin apua. Mutta jäitä hattuun ja päivä kerrallaan eteenpäin.


Lekuri, kun oli sitä mieltä, että kerta sinulla on jo 1 lapsi (luomusti tuli), niin hän tuumasi, että kunhan sinulle saadaan ovis tulemaan, niin kyllä sinut raskaaksi saadaan. Hän sanoi, että ei ole mitään järkeä vielä lähteä IVF-hoitoihin asti.

Minulla on vaivana PCO ja vuosia sitten olimme ensimmäisellä kierroksella lapsettomuushoidoissa - silloin tuloksetta. Hoitotauolla pieni ihmeemme tärppäsi ihan luomusti ykskaks'. Sen jälkeen aloimme toivomaan pikku kakkosta taloon, mutta eipä häntä kuulunut. Kerran välissä söin yksityisen gynen myöntämiä teroja + clomeja, mutta ei niistä apua ollut, eikä silloin gyne ultrannut että oliko pillereistä vai apua? Mutta nyt sitten olemme taas lapsettomuushoidoissa.

 

Hirmu hiljasta on, joten uudet jäsenet on tervetulleita :wave: Miulta saa salasanan

 

Kiin Mikä tuo Lapsettomat-kerho on? Sekundoille vai kaikille?

Tupasvilla Tervetuloa! Meidän toinen lapsi sai alkunsa clomeilla (yk2). Kolmatta toivoessamme ajattelin, et haen vaan clomit ja se siitä, mutta eihän se ollutkaan niin yksinkertaista... Söin clomeja ensin purkillisen (4kiertoa 1tbl/pv). Sit pari kk taukoa ja 2kiertoa 2tbl/pv, taas pari kiertoa taukoa ja jälleen 2kiertoa 2tbl/pv. Viimeisestä kierrosta sain plussan testiin rv5, mut se tuli sit ulos varhaisena km:na rv6. Tämän jälkeen yks luomuplussa, josta km rv10. Sit hakeuduttiin hoitoihin lapsettomuusklinikalle. Mulle ja miehelle tehtiin tutkimuksia. Kaikki oli periaatteessa kunnossa, mut sain silti Hormonal PCO -diagnoosin, vaikken oikein itsekään tiedä, mitkä asiat siinä täyttyvät. Mutta ainakin toisinaan ollut epäsäännöllinen kierto ja välivuodot. Lääkäri oli sitä mieltä, että purkillinen clomeja tuloksettomasti kertoo siitä, että ne ei mua auta ja on siirryttävä "rajumpaan" hoitoon. Me valittiin sit suoraan IVF, vaikka joitakin "kesympiäkin" olisi ollut tarjolla. Lääkärin puheiden rivien välistä kuitenkin ymmärsin, että prosentuaalisesti IVF:ssä oli parhaimmat onnistumismahdollisuudet. Lääkäri myös ajatteli, et koska meillä jo oli kaksi täysiaikaisena syntynyttä lasta, raskauden todennäköisyys olisi silläkin perusteella parempi. Aivan kuten sulle sanottiin, että kun on jo yksi lapsi.

Itse halusin IVF:n siitäkin syystä, et tuntui turhalta taas kokeilla jotain ja aika kuluisi. Totuus on tietty se, että olishan se "joku" muukin lievempi hoito voinut meitä auttaa. No, tehtiin IVF ja siitä tuoresiirto, joka toi mukanaan plussan, mutta päätyi km: on rv13. Sit yks pakastealkiosiirto, josta nega. Sit viime keväänä luomuraskaus, joka päättyi km: on rv10. Sit kaks PAS:ia, joista molemmista nega. Sit luomuraskaus, josta nyt menossa rv12. Katotaan, miten käy.

Onnea teille matkaan, mihin hoitomuotoon sitten päädyttekin!