Voimaton, neuvoton, itkuinen

Nyt on pakko ojentaa käsi, jospa joku auttaisi? Oon ihan puhkipoikkiväsynyt, syy:

-avomies on ollut sairaslomalla leikatusta jalastaan nyt 9 kk ja on ensinnäkin laiskistunut ja lihonnut ihan silmissä, toiseksi alkaa tuo kalja maistumaan vähän turhan usein ja suurissa määrin
-laiskuutensa vuoksi joka ainoa kotihomma jää mun kontolle, minä pyykkään, tiskaan, siivoan, hoidan kissojen hiekat ja ruokinnat, korjaan miehen jäljet siltä mihin hän ne jättää ja mies kehtaa vielä napista että "voi voi ku on sotkuista ja voi voi ku on paljon roskia" ja nyrpistelee nenäänsä kun "joku" ei ole TAASKAAN hoitanut kissojen hiekka-astiaa.
-äijä makaa sohvalla päivät pitkät eikä eväänsäkään liikauta. Ainoa paikka mihin on aina aikaa ja intoa, on kalaan lähteminen, ihan vaikka päivittäin jos antaisin sen mennä.

Nyt on voimavarat loppu, kaikkeni olen antanut ja yrittänyt hemmotella, suostutella, uhkailla, lahjoa ja kiristää miestä osallistumaan IHAN MIHIN TAHANSA kotitöihin sinä aikana kun itse olen töissä ma-pe 7-15. Mikään ei ärsytä mua enemmän kuin se, että kotiin tullessani alkaa sen päiväinen narina et "hitto ku on tiskejä taas keittiössä" ja "mitä ruokaa tänään on" ja "mul on nälkä, mitä mä söisin" ja "kissat on taas käyny astialla" ja voitte kuvitella loput.

Kaljan juomisesta ei missään nimessä saa sanallakaan sanoa, silloin se on nalkuttamista. Mikä kauheinta, jos meillä on rahat tiukassa, mies laskee arvokkaita eurojaan kasaan "kuinka monta kaljaa näillä saa". Pullot kun viedään kauppaan, niin sillä rahalla aina pakko saada jokunen kalja.

Hauskinta tässä kaikessa on se, että minä olen raskaana, ja vauvan on tarkoitus tulla taloon maalis-huhtikuussa.

Millä mä saan hakattua jotain ton äijä paksuun ja laiskaan kalloon, et alkais ottamaan itteään niskasta kii ja reipastumaan ja auttamaan mua kotitöissä?! Ainoa mitä hän on ilmoittanut voivansa vapaaehtoisesti tehdä, on imurointi, kaikkia muita kotitöitä inhoaa..

Ei jaksa enää :'(

 

kuulostaa kamalalta ja täytyy sanoa, et en kattois tollasta, vaan lähtisin.

 

No huh huh :O Sanot ukolle että nyt loppu tuollainen! Tehkää työlistat tai jtn. Kyllä mä ainakin miettisin että jaksaisinko tuollaista isoa vauvaa pikkuisen lisäksi. :hug:

 

Voi sinua! Onko miehesi tehnyt aiemmin kotitöitä? Miten ihmeessä noin pitkä sairauspoissaolo? Olisko mukana muitakin kuin jalkavaivaa?...toivottavasti saat apua mieheltäsi. Pakko myöntää, että itsellä kyllä hälytyskellot sois...

 

kuulostaa kamalalta ja täytyy sanoa, et en kattois tollasta, vaan lähtisin.

Pakko sanoa samaa? Mitä ihmettä aloittajan päässä on liikkunut, kun on alkanut lasta vielä tehdä tuollaisen kanssa. Kuvitteletko oikeasti, että kun lapsi syntyy, niin mies muuttuu kuin taikaiskusta ja alkaa tehdä osansa?

 

Nyt laitat jonkun ukaasin päälle, jos ei tavat muutu parissa viikossa, niin sä lähdet. Ja lähdet sitten kanssa, ainakin vähäksi aikaa. Toivottavasti sulla on joku paikka jonne voit mennä, vaikka porukoille muutamaksi viikoksi.

 

Mun ukko olisi ollut tuossa tilanteessa jo kamojensa kanssa kadulla ajat sitten. Olisin mä sen perseen alle jonkun sohvan voinut kierrätyksestä hankki sinne, mutta that`s it.

 

Uuh. Ompahan ukko! Jos tuo on totta, niin kerta kaikkiaan saisi valita kahdesta vaihtoehdosta a)lopettaa kaljan juonnin ja lorvimisen tai b) lähtee toteuttamaan itseään jonnekin muualle.

Mulla poksuis releet ja keittäis kyllä niin kunnolla yli, ettei isännälle jäis vaihtoehdot epäselviksi.

Onko tommosia oikeesti jossain ja mistä niitä sikiää??

 

mun mielestä jo tuo pelkkä alkoholinkäyttö kuulostaa huolestuttavalta...

 

Tee sille miehelle työlista päiväks. Tyyliin: Keittiö siistiks, jauheliha keiton (tms helpon ruuan teko) ja imurointi. Ei turhan iso työlista. Kerrot että sinä tuot rahan taloon ja hänenkin on tehtävä jotain asumisen ja ruuan eteen. Ettet tästä lähin enään tee kaikkia kotihommia yksin. Sun pitää potkia se mies "hereille", se on vaan ällähtänyt siihen tylsään olemiseen kotona, ainoo henkireikä on kalassa käynti. Sit kun hommat alkaa hoitua keksit jotain kivaa ja päästät miehen kalaan .

 

miehesi sille,että teet kaiken hänen puolestaan.Nyt keskustelette asiat selviksi ja asetat omalta osaltasi ehdot.Jos tilanne ei esim parissa pvässa muutu, pakkaat laukkusi ja lupaat palata vasta,kun mies ryhdistäytyy.PISTE!

 

Törmäsin jollain nettipalstalla joskus siihen, että joku nainen oli kerta kaikkiaan lakannut tekemästä YHTÄÄN MITÄÄN kotona, kun mies jaksoi aina napista kodin siisteydestä ja ties mistä, vaikka vaimo hoiti kotia parhaansa mukaan sen mitä pienen vauvan hoidolta ehti. Kummasti oli mies lopettanut rutinansa, kun oli tajunnut, että ilman vaimon panosta homma leviäisi käsiin. En tiedä, ehkä voisi toimia teilläkin. Kun mies seuraavan kerran napisee josain tekemättömistä töistä, ilmoita kylmästi, että herra on hyvä ja nostaa ahterinsa sohvalta ja ryhtyy töihin. Sinä lepäät nyt ja keskityt omaan ja vauvan hyvinvointiin.

Jos mies ei ota nyt itseään niskasta kiinni, ei se tee sitä vauvan synnyttyäkään. Et todellakaan jaksa pienen vauvan lisäksi passata vielä laiskaa miestäkin, joten yrittäkää saada asiat toimimaan NYT. Tsemppiä!

 

Mies on siis edelleen sairaslomalla ja kotona? Onko ukko jo muuten fyysisesti kunnossa? Olisiko pitkä sairasloma tehnyt temppuja myös pääkopassa, 9kk on jo aika pitkä aika olla sairaslomalla. Lievää masennusta?

Tai käyttää vain sairaslomaansa hyväkseen ja on "lomalla" täydella ylläpidolla?

Miksei ukko saa lähteä kalaan joka päivä jos sitä kiinnostaa? Pakkohan sitä on jostain aloittaa, ettei vain makaa kotona. Jos mieli virkistyy kalassa niin anna miehen kalastaa. Jää varmaan kaljottelukin vähemmälle sellaisena päivänä?

 

Kiitos kaikille vastanneille.

Työlistat on fiksu idea ja olen sitä kokeillutkin, laittanut ihan kummankin nimen paperille ja näyttänyt että jos näin jaetaan työt ni tulee tehtyä helpommin, mutta kas kummaa kun ei sitä työlistaa ole vilkaistukaan kun tulen kotiin.

Olen yrittänyt myös olla tekemättä yhtään mitään. Mutta sitten tulee aina kaikkea että kavereita pukkaa kylään ja kauheella paniikilla äkkiä siivotaan sit YHDESSÄ se kämppä puhtaaks, pakon edessä...

Sairasloma johtuu tosiaan siis nilkasta, joka joulukuussa leikattiin eikä oo koskaan parantunut kunnolla, tosin kyllä viestinne saa minutkin epäilemään että mahtaako tuo jo olla näyttelemisen puolella ku koko ajan tuntuu et aina sattuu ja on kipeä ja silti pystyy mennä rymyämään tuolla kalavesillä... Tiedä häntä.

Mä olen todella tehnyt sen että mä olen lähtenyt vähäksi aikaa, ja kun tulen takaisin, mies on kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan eikä suostu yhtään puhumaan siitä mikä sai mut lähtemään, ja kun itse puutun siihen, ni siitäkös riita puhkeaa.

Mielestäni en ole kyllä opettanut miestäni siihen että teen kaiken puolestaan, mutta mahtaisiko tuo kuvitella niin? Täytyy katsoa asiaa tuostakin näkökulmasta.

Kyllä mä antaisin sen lähteä kalaan useammin, mut siel kalassa sitä kaljaa vasta juodaankin!! Sehän tässä harmittaakin

Joo ja voi tuntua siltä että olen turhanpäiväinen marisija enkä osaa tehdä mitään itse, mutta luottakaa kun sanon, että olen todella yrittänyt. Ja juuri tätä pelkäänkin ettei se vauva mitään muuta, enkä mä sen varaan laskekaan, mutta meillä on ollut sopimus että äijä nostaa sen painavan persuksensa sieltä sohvalta, yritän patistaa lenkille mutta aina on naama vääränä et ei jaksa, ku ehdotan et yhdessä mentäis kävelylle.

Eli aika syvällä toi laiskuus on. Ehkä mulla vaan ei oo oikeanlaisia työkaluja tuon auttamiseksi..

 

Kiitos kaikille vastanneille.

Työlistat on fiksu idea ja olen sitä kokeillutkin, laittanut ihan kummankin nimen paperille ja näyttänyt että jos näin jaetaan työt ni tulee tehtyä helpommin, mutta kas kummaa kun ei sitä työlistaa ole vilkaistukaan kun tulen kotiin.

Olen yrittänyt myös olla tekemättä yhtään mitään. Mutta sitten tulee aina kaikkea että kavereita pukkaa kylään ja kauheella paniikilla äkkiä siivotaan sit YHDESSÄ se kämppä puhtaaks, pakon edessä...

Sairasloma johtuu tosiaan siis nilkasta, joka joulukuussa leikattiin eikä oo koskaan parantunut kunnolla, tosin kyllä viestinne saa minutkin epäilemään että mahtaako tuo jo olla näyttelemisen puolella ku koko ajan tuntuu et aina sattuu ja on kipeä ja silti pystyy mennä rymyämään tuolla kalavesillä... Tiedä häntä.

Mä olen todella tehnyt sen että mä olen lähtenyt vähäksi aikaa, ja kun tulen takaisin, mies on kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan eikä suostu yhtään puhumaan siitä mikä sai mut lähtemään, ja kun itse puutun siihen, ni siitäkös riita puhkeaa.

Mielestäni en ole kyllä opettanut miestäni siihen että teen kaiken puolestaan, mutta mahtaisiko tuo kuvitella niin? Täytyy katsoa asiaa tuostakin näkökulmasta.

Kyllä mä antaisin sen lähteä kalaan useammin, mut siel kalassa sitä kaljaa vasta juodaankin!! Sehän tässä harmittaakin

Joo ja voi tuntua siltä että olen turhanpäiväinen marisija enkä osaa tehdä mitään itse, mutta luottakaa kun sanon, että olen todella yrittänyt. Ja juuri tätä pelkäänkin ettei se vauva mitään muuta, enkä mä sen varaan laskekaan, mutta meillä on ollut sopimus että äijä nostaa sen painavan persuksensa sieltä sohvalta, yritän patistaa lenkille mutta aina on naama vääränä et ei jaksa, ku ehdotan et yhdessä mentäis kävelylle.

Eli aika syvällä toi laiskuus on. Ehkä mulla vaan ei oo oikeanlaisia työkaluja tuon auttamiseksi..

Kun lähdit, luuletko, että mies otti sitä tosissaan ollenkaan, vai tiesikö heti, että tulet kyllä takas?

 

Ai että mies ei pysty tekemään mitään kun nilkkaan koskee mut pystyy kyllä kalaan lähteä ryyppäämään ja ehkä onkimaankin...kuulostaa melkoiselta selitykseltä! Yksinkö se käy kalassa vai kenen kanssa? Pitääkö se kantaa sinne veneeseenkin, kun ei pysty kävelemään? Hohhoijaa..en kyllä uskois moista...lähtisin menemään ennen ku siulla on yhden vauvan sijaan kaksi.

 

Huh huh.. Mä en kyllä tasan kattelis/kuuntelis tollasta. Kannattaiskohan sitä työlistaa kokeilla uudelleen,ja niin että sinä et hänelle listattuja hommia tee (edes sillon kun on yhtäkkiä vieraita tulossa) vaikka mikä olis? Ja jos ukolla on otsaa valittaa jostain (ei oo ruokaa,on tiskejä jne..) niin valitat takas joka kerta. Tyyliin ukko:"taas kauhea sotku tuol keittiössä,tiskipöytä täys likasia astioita.." sinä:"on niin rasittavaa tulla ruokakaupasta kun ei kasseja mahdu purkamaan keittiössä kun ei kukaan ole tiskannu.." Ja muutenkin siis joka ikisestä inahduksesta lataat samalla mitalla takas.

Ai miten niin et ole opettanu ukkoa siihen että sä teet kaiken?? Olethan - tekemällä kaiken.

 

Onko miehesi ollut aina laiska?Silloinkin kun kävi töissä?
Onko aina ollut osallistumatta kotitöihin?
Koska silloin jos on niin makaa vaan kun on niin helppoa kun asiat tapahtuu kuin itsestään.
Mulla sai karvat ja vitutuksen pystyyn jo pelkästään noi sun laittamat lainaukset millä
tavalla miehes narisee,ku pikkupentu jos jokin ei ole häntä varten valmiiks tehty.
Jos aikasella miehekllä on nälkä ni menee jääkaapille ja syö,jos ei oo mitn valmiina ni kokkaa tai hakee kaupasta.
Ja jos kisujen kakkalootan haju etoo ni herra ottaa lapion kauniisee kätee ja siivoo..
Niin ja bissee vähemmälle,elämässä on muutakin tekemistä.

Nyt olis hyvä aika aikuistua ennen kun vauva tulee....

 

Mitenkään muuten en miestäsi puolustele, mutta ehkäpä nyt kuitenkin osa kaljanjuonnista on peräisin nilkan kivuista? Pitäiskö ottaa yhteyttä/pyytää kirurgilta lähetettä kipupoliin asian tiimoilta.. ja joo, voi tuntua puolisosta aika uskomattomalta ettei ne leikkaukset aina tuokaan onnea ja autuutta, vaan kivut (hermosäryt ovat veemäisimpä mitä maan päällä tiedän) muuttaa ihmistä ja elämää sinällään. Apua pitää osata hakea silloin! Vaikka sitten yksityiseltä, jos ei muuten onnistu.

nim.itsekin alkolla aikoinaan leikkauskipuja turruttanut tyyppi

 

Onko mies aina ollut noin laiska?

Mullakin on laiska mies. Remontit ja autonkorjaukset tekee kyllä KIITETTÄVÄSTI,mutta esim.pyykinpesuhommissa häntä ei ole näkynyt ikinä.
Kotityöt on pääosin minun tehtävänäni. Mies tekee usein vellit ruuaksi,minä teen muut ruuat.
Tosin mies käy töissä ja minä olen kotona yrittäjänä,joten mullehan se helpompaa on...

JOSKUS se vauvantulo helpottaa tilannetta. meillä vielä eka lapsi ei muuttanut mitään,mutta kakkosen jälkeen mies on osallistunut OMA-ALOTTEISESTI kotihommiin. Laiska on silti,mutta ollaan kuitenkin tosi onnellisia Ja tilanne on paratunut ilman minun puuttumistani asiaan.

 

pese vaan sun omat pyykit, tee itelles ruokaa ja siivoa omat tavaras.. Kai se mies jossain vaiheessa tajuaa alkaa asioita hoitamaan. Mutta jos ei, itse lähtisin kyllä kävelemään.. Mutta jos muutos tapahtuu, yrittäisin sopia että hän jatkossa myös osallistuu ja hoidetaan työt yhdessä.

 

Sitä on sitten turha odottaa että asiat muuttuisi yhtään mihinkään kun lapsi syntyy. Tilanne menee vaan vaikeammaksi...

 

[QUOTE="miiu";27068615]Sitä on sitten turha odottaa että asiat muuttuisi yhtään mihinkään kun lapsi syntyy. Tilanne menee vaan vaikeammaksi...[/QUOTE]

Tunnen tapauksia joissa lapsi on aiheuttanut muutoksen miehessä. Kaveripiirissä aikaisemmin puhuttiin, että "mies meni pilalle", mutta nykyään osaan arvostaa ja nostan hattua.

 

pese vaan sun omat pyykit, tee itelles ruokaa ja siivoa omat tavaras.. Kai se mies jossain vaiheessa tajuaa alkaa asioita hoitamaan. Mutta jos ei, itse lähtisin kyllä kävelemään.. Mutta jos muutos tapahtuu, yrittäisin sopia että hän jatkossa myös osallistuu ja hoidetaan työt yhdessä.

Peesi. Käyt vaan ittselles kaupassa, kavereiden kans syömässä tms. Pesey vaan omat pyykit. Siivoat juuri sen verran kuin itselles riittää. Kertakaikkinen stoppi täyshoidolle. Joo, jalka voi olla kipeä, mutta sille täytyy sitten tehdä jotain. Raskaana ei sitä paitsi jaksa samalla lailla kuin normisti. Pointit paperille ja jääkaapin oveen, se ei ainakaan ole nalkuttamista.

 

Eikä takaisin ole tulemista ennen kuin tyyli muuttuu. - Jos ei tehoa, niin seuraavan kerran kun lähtee, sinä lähdet ja pysyt poissa. - Aikuinen mies ottaa vastuun tekemisistään. Sun ei tarvitse huolehtia sen kävelylle lähtemisistä - koko päivä aikaa kuntouttaa itseään - mikäli sattuis kiinnostamaan.- Kokonaan toinen asia olisi, että hän on lähdössä ja kysyy sinua mukaansa.
Kerroit, että teillä on sopimus (että nostaa persuuksensa jne.) ja myös työnjakolista. Oletteko tehneet ne YHDESSÄ vai sinäkö ne olet tehnyt?
Säästä voimasi tulevalle vauvalle - on ilo ja rikkaus seurata vauvan/lapsen kehittymistä.
Nykyinen "vauvasi" on jämähtänyt - ei maksa vaivaa.